Ajoaika ja tauot

Ajoaika 9 tuntia (6 artikla)

Vuorokautinen ajoaika saa olla enintään yhdeksän tuntia. Sitä voidaan kalenteriviikon aikana kahdesti pidentää kymmeneen tuntiin.

Vuorokautinen ajoaika on kahden vuorokautisen lepoajan tai vuorokautisen ja viikoittaisen lepoajan välinen ajoaika. Kuljettajan ajoaikaa on kaikki se aika, jonka ajoneuvo liikkuu liikenteessä.

Ajoaikaa eivät ole esimerkiksi tauot tai odotusajat ja kuorman purku- tai lastausaika sekä korjaus- ja huoltoajat, tapahtuivatpa ne sitten tiellä tai muualla.

Viikoittainen ajoaika saa olla enintään 56 tuntia.  Kahden peräkkäisen viikon yhteenlaskettu ajoaika saa olla enintään 90 tuntia. Viikko on maanantain kello 0.00:n ja sunnuntain kello 24.00:n välinen aika.

Tauko 45 minuuttia (7 artikla)

Neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen kuljettajan on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko, jollei hänen vuorokausi- tai viikkolepoaikansa ala.

Tauko voidaan pitää myös kahdessa osassa. Tällöin ensimmäisen osan pitää olla vähintään 15 minuuttia ja toisen osan vähintään 30 minuuttia. Toinen osa pitää sijoittaa siten, että yhteenlaskettu ajoaika ei ylitä neljää ja puolta tuntia ennen tauon toisen osan alkamista.

Muun työn tekeminen tauon aikana on kielletty. Tauko on tarkoitettu lepäämiseen. Monimiehitystilanteessa tauon voi pitää liikkuvassa ajoneuvossa.

Yhdessä tai kahdessa osassa pidetyn vähintään 45 minuutin tauon jälkeen alkaa aina uusi ajoaikakertymä eikä aikaisempia ajo- ja taukoaikoja oteta huomioon.

Huomioi, että Suomen työaikalain mukaan moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista viiden tunnin ja 30 minuutin työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Työjakso koostuu sekä ajoajasta että muusta työstä.

Vuorokausilepo 11 tuntia

Vuorokausilevon tulee olla yhdenjaksoinen ja vähintään 11 tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa kohden. Työhönsidonnaisuusaika eli ajoaika, muu työaika, odotusaika ja tauot yhteensä voivat olla enintään 13 tuntia.

Vuorokausilevon saa kahden viikoittaisen lepoajan välillä lyhentää enintään kolme kertaa vähintään yhdeksän tunnin (= lyhennetty lepoaika) mittaiseksi. Lyhennystä ei tarvitse korvata vapaa-aikana. Työhönsidonnaisuusaika on enintään 15 tuntia.

Ellei vuorokausilepoa ole lyhennetty, se voidaan jakaa pidettäväksi enintään kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen tulee olla vähintään kolme tuntia ja jälkimmäisen vähintään yhdeksän tuntia. Työn alkaessa vuorokausilevon jälkeen alkaa uusi 24 tunnin jakso.

Monimiehitys

Jos ajoneuvossa on samanaikaisesti kaksi kuljettajaa, tarkastelujakso on 30 tuntia. Tällöin kummallakin kuljettajalla on oltava vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Työhönsidonnaisuusaika on enintään 21 tuntia.

Kaksoismiehitystilanteessa, jossa molemmat kuljettajat ovat velvollisia lähtemään samalla ajoneuvolla, ei toisen kuljettajan tarvitse olla mukana ensimmäisen tunnin aikana. Ajoneuvo voi näiden kahden kuljettajan toimesta liikkua yhtämittaisesti enintään 20 tuntia, koska molemmilla kuljettajilla voi ajoa olla enintään 10 tuntia ja koska tauot voi viettää liikkuvassa ajoneuvossa. Sen sijaan vuorokausilepoa ei voi viettää liikkuvassa ajoneuvossa.

Viikkolepo 45 tuntia

Viikkolevon tulee olla yhdenjaksoinen ja kestää vähintään 45 tuntia, ja sen on alettava viimeistään kuuden 24 tunnin jakson kuluttua edellisen viikoittaisen lepoajan päättymisestä.

Viikkolepo voidaan lyhentää vähintään 24 tuntiin kerran peräkkäisen kahden viikon aikana. Kukin lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua muun, vähintään yhdeksän tunnin lepoajan yhteydessä.

Kahden peräkkäisen viikon aikana kuljettajan on pidettävä

- joko kaksi säännöllistä viikoittaista lepoaikaa (vähintään 45 tuntia)

- tai yksi säännöllinen lepoaika ja yksi lyhennetty lepoaika (vähintään 24 tuntia).

Vuorokausilevon keskeyttäminen sekä matkustaminen ajon aloituspaikkakunnalle tai lopetuspaikkakunnalta (9 artikla)

Vuorokausilevon keskeyttäminen

Kun kuljettaja seuraa lautalla tai junassa kuljetettavaa ajoneuvoa ja pitää säännöllisen vuorokautisen lepoajan (vähintään 11 tuntia), kyseinen lepoaika voidaan keskeyttää korkeintaan kaksi kertaa muun toiminnan vuoksi, joka saa kestää yhteensä enintään yhden tunnin. Tällaisena säännöllisenä vuorokautisena lepoaikana kuljettajalla on oltava käytettävissään vuode.

Keskeyttää saa siten 11 tunnin vuorokausilevon tai jaetun vuorokausilevon (3 + 9 tuntia), kun mennään lauttaan taikka junaan tai kun poistutaan sieltä. Keskeytykset saavat kestää yhteensä enintään yhden tunnin. Jaetussa vuorokausilevossa keskeytysten määrä (enintään kaksi) koskee koko vuorokautista lepoaikaa eikä erikseen kumpaakin osaa kahtena jaksona pidetystä säännöllisestä vuorokautisesta lepoajasta. Keskeytyksiin käytetty aika ei saa missään tapauksessa lyhentää lepoaikaa, eli vuorokausilevon on keskeytyksistä huolimatta mahduttava 24 tunnin sisään työvuoron alusta lukien.

Matkustusaika

Matkustusaika on aika, joka on käytetty

  •  matkustamiseen paikkakunnalle, missä toimiminen ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamisalaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajalla alkaa
  •  kyseiseltä paikkakunnalta palaamiseen, kun ajoneuvo ei ole kuljettajan kotona eikä hänen säännöllisenä asemapaikkanaan olevassa työnantajan toimipisteessä.

Tällainen matkustusaika saadaan laskea vapaa-ajaksi tai tauoksi vain silloin, kun kuljettaja on lautalla tai junassa ja hänen käytettävissään on vuode tai makuusija.

Aika on laskettava ”muuksi työksi”, jos kuljettaja on käyttänyt sen ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman ajoneuvon kuljettamiseen asetuksen soveltamisalaan kuuluvan ajoneuvon luo tai luota, kun se ei ole kuljettajan kotona eikä hänen säännöllisenä asemapaikkanaan olevassa työnantajan toimipisteessä.

Rajoitus ei koske kuljettajan normaalia työ- tai kotimatkaa asemapaikkakunnalleen tai sieltä pois.

Työ vähimmäislepoaikoina (4 ja 6 artikla)

Mikään työ- tai virkasuhteessa tehty työ kuljetusalalla tai sen ulkopuolella ei ole mahdollista asetuksessa tarkoitetun vähimmäisvuorokausi- tai vähimmäisviikkolevon aikana.

Kuitenkin yksityisyrittäminen ja muu itselle tehty työ on mahdollista vähimmäisvuorokausi- tai vähimmäisviikkolevon aikana. Mikäli yksityisyrittäminen tai muu itselle tehty työ tapahtuu kuljetusalalla, on huomioitava yrittäjäkuljettajaa koskeva lainsäädäntö niin ajoajassa kuin muussakin työssä.

Jos kuljettaja on useamman kuin yhden kuljetusyrityksen tai muun yrityksen palveluksessa tai käytettävissä, hänen on toimitettava kullekin kuljetusyritykselle kirjallisesti riittävät tiedot kaikesta muissa yrityksissä työ- tai virkasuhteessa tekemästään työstä. Kuljettajan on oma-aloitteisesti annettava tiedot työnantajalle.