Työntekijän palkkaus

Lähetetylle työntekijälle pitää maksaa yleissitovan työehtosopimuksen mukainen palkka.

HUOM! Vanhan lain soveltamistilanteita koskevan ohjeistuksen löydät täältä.

Suomessa laki ei määrittele vähimmäispalkkaa. Lähetetylle työntekijälle pitää maksaa vähintään sellainen palkka, joka on määritetty yleissitovassa työehtosopimuksessa.

Lähetetyn työntekijän työehdot määräytyvät sekä lähettävän maan että Suomen lainsäädännön mukaan. Lähettävän maan työehdot voivat poiketa suomalaisista työehdoista. Lain tavoitteena on, että lähetetyt työntekijät ovat tasavertaisessa asemassa Suomessa toimivien yritysten työntekijöiden kanssa.

Lähetetylle työntekijälle pitää maksaa vähintään työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen perusteella määräytyvää vastiketta. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, eikä muuta sopimusta tai käytäntöä, tulee työntekijälle maksaa tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Työnantajan ja työntekijän sopima palkka ei saa alittaa olennaisesti tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän palkan. Tämä tulee sovellettavaksi tilanteissa, joissa palkasta on sovittu lähtömaassa tuntematta Suomen palkkatasoa.

Työnantaja vastuussa palkan maksamisesta

Vastuu lähetetyn työntekijän palkan maksamisesta on työnantajalla. Toimeksiantaja ei vastaa lähetetylle työntekijälle maksettavasta palkasta. Vuokratessaan työntekijöitä toimeksiantajalla on kuitenkin velvollisuus antaa vuokrattujen lähetettyjen työntekijöiden työnantajalle ne tiedot, jotka tämä tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

Rakennusalalla pääurakoitsijan ja rakennuttajan on uuden työntekijöiden lähettämistä koskevan lain voimaan tulon jälkeen saatuaan ilmoituksen lähetetyltä työntekijältä palkanmaksua koskevasta puutteellisuudesta

  • välittömästi toimitettava selvityspyyntö lähetetyn työntekijän työnantajalle eli lähettävälle yritykselle ja  
  • toimitettava saamansa selvitys työntekijälle sekä tämän pyynnöstä työsuojeluviranomaiselle.

Lisää aiheesta: Palkka

Työehtosopimukset

Kolikko ja seteleitäTyölainsäädäntö luo perustan työehtojen sääntelylle työmarkkinoilla. Työntekijä- ja työnantajaliitot tekevät työ- ja virkaehtosopimuksia, joissa sovitaan työsuhteen ehdoista sovellettavaa lakia yksityiskohtaisemmin. Yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat myös järjestäytymättömiä eli työnantajaliittoon kuulumattomia työnantajia. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, ei ole pätevä.

Paikallinen sopiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantaja ja työntekijät voivat tehdä molempia osapuolia sitovan sopimuksen joistakin työsuhteen ehdoista. Paikallista sopimista voidaan rajoittaa työehtosopimuksissa ja oikeat menettelytavat onkin varmistettava aina ennen sopimuksen tekemistä.

Lisää aiheesta: Työehtosopimus

Keskeiset keskusjärjestöt sekä työntekijä- ja työnantajaliitot 

Alakohtaiset työehtosopimukset löytyvät liittojen verkkopalveluista.

Työntekijät

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Teollisuusliitot:

Kuljetusalojen liitot:

Yksityiset palvelualat:

Työnantajat