Lepoaika

Päivittäinen lepoaika

Työntekijälle pitää antaa työaikalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaiset lepoajat.

Työaikalain pääsäännön mukaan työntekijälle on annettava vähintään tunnin mittainen päivittäinen lepoaika, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole välttämätön työn jatkumisen kannalta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin lepoajasta. Lepoajan aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan.

Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokausilepo

Pääsääntönä vuorokausilevossa on, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo. Jaksotyössä työntekijälle annettavan vuorokausilevon pituus tulee olla vähintään yhdeksän tuntia.

Viikoittainen vapaa-aika

Pääsääntönä viikoittaisessa vapaa-ajassa on, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Tämä vapaa-aika on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli se on mahdollista.

Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Tässä järjestelyssä vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

Jos viikkolevon aikana on poikkeuksellisesti jouduttu työskentelemään, on menetetty viikkolepo korvattava. Korvaus voidaan suorittaa vastaavan pituisena palkallisena työajan lyhennyksenä tai maksaa viikkolepokorvauksena yksinkertaista palkkaa vastaava summa.