Säännöllinen työaika

Työajasta on tärkeää sopia työsopimusta solmittaessa.

Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän työsopimuksen mukaista vuorokautista ja viikoittaista työaikaa. Työaikalain yleissäännön mukaan vuorokautinen säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia ja viikoittainen enintään 40 tuntia. Vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, jollei toisin sovita. Yleissääntö ei estä sellaisia työaikajärjestelyjä, joissa työaika on lyhyempi kuin edellä mainitut ajat. Yleissääntö mahdollistaa työajan järjestämisen myös keskimääräisenä, jolloin työviikko voidaan järjestää kuusipäiväiseksi.

Keskimääräinen työaika

Työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi. Tätä työaikajärjestelyä käytettäessä viikottainen työaika voidaan järjestää niin, että se tasoittuu keskimäärin enintään 40 viikkotyötuntiin 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Tasoittumisjakso voi olla lyhyempi.

Jaksotyöaika

Työaika voidaan järjestää jaksotyönä työaikalaissa mainituilla aloilla. Käytettäessä jaksotyötä työaika on pääsäännön mukaan kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia.

Edellä mainituista säännöllisen työajan jaksotuksista voidaan poiketa, jotta työ voidaan järjestää tarkoituksenmukaiseksi tai jotta voidaan välttää työntekijöiden epätarkoituksenmukaiset työvuorot. Näissä tilanteissa säännöllinen työaika voidaan järjestää niin, että se on kestoltaan enintään 240 tuntia ja toteutetaan joko

  • kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai
  • kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana.
Käytettäessä kahta peräkkäistä kolmiviikkoisjaksoa säännöllinen työaika ei saa ylittää 128:aa tuntia kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana. Jos käytetään kolmea peräkkäistä kaksiviikkoisjaksoa, säännöllinen työaika ei saa ylittää 88:aa tuntia yhdenkään kaksiviikkoisjakson aikana.