Yleistä aiheesta

Lähetetty työntekijä on ulkomaisen yrityksen työntekijä, joka tekee tilapäisesti työtä Suomessa.

Lähetettyjä työntekijöitä koskee laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999). Lain nojalla sovelletaan työelämää koskevia suomalaisia säädöksi silloin, kun ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin työntekijään muutoin sovellettavat säännökset. Lain soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työnantaja muusta EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Lähetetystä työntekijästä on kyse, kun

  •  yritys lähettää työntekijän yrityksen lukuun ja johdolla tehtävään työhön Suomeen ja työnantajan ja Suomessa toimivan palvelujen vastaanottajan välillä on sopimus (esim. alihankintasopimus)
  • yritys lähettää työntekijän työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen
  • yritys, joka on välittää tilapäistä työvoimaa tai harjoittaa työvoiman vuokrausta, lähettää työntekijän työhön toiseen yritykseen (vuokrattu lähetetty työntekijä).

Velvoitteita työnantajalla ja työn tilaajalla

Lähettävä yritys, eli työnantaja, huolehtii edustajan asettamisesta Suomeen ja monista muistakin työnantajavelvoitteista, kuten Suomessa kohtuullisena pidettävän palkkatason noudattamisesta. Työnantajan tulee myös aina huolehtia työturvallisuudesta. Vuokrattujen työntekijöiden kohdalla käyttäjäyritys on myös vastuussa vuokratyöntekijöiden työturvallisuudesta.

Lähetettyjen työntekijöiden työelämän sosiaaliturva perustuu työnantajayrityksen vastuuseen tai maiden välisiin sopimuksiin. Lähettävä yritys ja käyttäjäyritys voivat myös sopia esimerkiksi työterveyspalveluiden toteuttamisesta lähetetyille työntekijöille. Pääasia on, että työn tekemisen Suomessa tulee olla terveellistä ja turvallista.

Yhteysviranomainen Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii lähetettyjen työntekijöiden yhteysviranomaisena Suomessa. Yhteysviranomainen antaa yleisneuvontaa työntekijöitä Suomeen lähettäville yrityksille, vastaanottaville yrityksille Suomessa sekä lähetetyille työntekijöille työntekijöiden lähettämiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä.

Lähetettyihin työntekijöihin liittyvät kysymykset pyydetään lähettämään sähköpostiosoitteeseen postedworkersfin@avi.fi.

Lisätietoja: Anu Ikonen, ylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, sähköposti anu.ikonen@avi.fi, puh. 0295 018 143.

 

Ohjeita työntekijälle

Vähimmäispalkka

Laki ei määrittele vähimmäispalkkaa, vaan se määräytyy toimialan yleissitovan  työehtosopimuksen mukaan. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta taikka muuta sopimusta tai käytäntöä, työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Löydät yleissitoviksi työehtosopimuksiksi vahvistetut työehtosopimukset Finlex.fi-verkkopalvelusta.

Maksamatta jäänyt palkka

Jos työnantaja ei ole maksanut palkkaa, sinun on perittävä maksamatta jäänyt palkka itse työnantajalta. Ensin sinun on huomautettava asiasta työnantajaa. Huomauttamisessa voit käyttää apuna lomakkeita Palkkasaatavailmoitus työsuhteen aikana ja Palkkasaatavailmoitus työsuhteen päättymisen jälkeen.

Veronumero

Jos työskentelet rakennustyömaalla, sinulla pitää olla työmaalla liikkuessasi näkyvillä kuvallinen tunnistekortti, jossa on myös veronumero.

Veronumeron voit pyytää verotoimistosta tai verohallinnon puhelinpalvelusta.

Työnantaja voi myös tarvittaessa pyytää kaikkien työntekijöidensä veronumerot yhdellä kertaa.

Lisätietoa veronumerosta verohallinnon verkkopalvelussa.

Tietoa Suomen työelämästä ulkomaalaiselle: Töissä Suomessa – tietoa maahanmuuttajalle 13 kielellä. Työterveyslaitos.

 

Ohjeita työnantajalle

Säädökset asettavat velvoitteita sekä lähetetyn työntekijän työnantajalle että työntekijöitä käyttävälle yritykselle.

Lähettävän yrityksen pitää lain mukaan

  • asettaa Suomessa toimiva yrityksen edustaja
  • varmistaa tiedot ulkomaalaisista työntekijöistä ja heidän työnteko-oikeudestaan
  • noudattaa työaikaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä
  • pitää työaikakirjanpitoa
  • noudattaa vähimmäispalkkamääräyksiä
  • säilyttää tiedot maksetuista palkoista
  • järjestää työterveyshuolto
  • ottaa työntekijöille tapaturmavakuutus
  • huolehtia siitä, että työn tekeminen on turvallista.

Lähetettyjä työntekijöitä Suomessa käyttävän yrityksen pitää

  • huolehtia siitä, että lähettävä yritys asettaa edustajan
  • huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta.

Tilaajavastuulaki koskee pääsääntöisesti myös työntekijöiden lähettämistä

Kun tilaaja solmii vuokratyö- tai alihankintasopimuksen työntekijöitä lähettävän yrityksen kanssa, tilaajan on otettava huomioon myös tilaajavastuulain velvoitteet. Tilaajavastuulaki koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia tilaajayrityksiä, kun työ tehdään Suomessa. Merkitystä ei ole myöskään sillä, ostaako tilaajayritys vuokratyötä tai alihankintaa suomalaiselta vai ulkomaiselta yritykseltä.

Lisätietoa tilaajavastuulain velvoitteista: Tilaajavastuu.

Veronumero on pakollinen rakennustyömaalla työskentelevälle

Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on oltava työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste.

Poikkeuksena ovat vain tilapäisesti tavaraa työmaalle tuovat henkilöt sekä yksityisen henkilön omaan käyttöön tapahtuva rakentaminen tai korjaaminen. Tällöin ei tarvita henkilötunnisteita. Lisäksi työmailla, jotka eivät ole yhteisiä työmaita, ei tarvita henkilötunnisteita.

Tunnisteesta on käytävä ilmi

  • onko henkilö työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja
  • itsenäisen työnsuorittajan kortissa tulee näkyä yrityksen nimi
  • työntekijän nimi ja kuva
  • työnantajan (palkanmaksajan) nimi
  • veronumero.

Työntekijä voi pyytää veronumeron itse verotoimistosta tai Verohallinnon puhelinpalvelusta. Työnantaja voi myös pyytää kaikkien työntekijöidensä veronumerot yhdellä kertaa sähköisesti.

Lisätietoa verohallinnon verkkopalvelussa: Veronumero - ohje rakennusalan työntekijöille ja työnantajille.

Sanasto

Ulkomaalainen työntekijä Ulkomaalaislaissa tarkoitettu henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.
Lähetetty työntekijä Työntekijä, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen. Lähettäminen voi perustua suomalaisen ja ulkomaalaisen yrityksen väliseen urakkasopimukseen tai työvoiman vuokraussopimukseen.
EU- tai ETA-maat ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein. Samoja sääntöjä kuin ETA-maiden kohdalla noudatetaan myös Sveitsin kohdalla. EU- ja ETA-maiden kansalaisia käsitellään monissa yhteyksissä samojen sääntöjen mukaan.
Kolmannet maat Maat, jotka eivät ole EU- tai ETA-maita.
Harmaapassilainen Henkilö, jolla ei ole passin myöntäneen EU-valtion kansalaisuutta, mutta joka on saanut kyseisen maan passin.
A1-todistus A1-todistuksella (aikaisemmin E101) vahvistetaan, että henkilöön sovelletaan jonkin muun maan kuin työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja että lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa Suomessa.
Käyttäjäyritys Yritys, jossa lähetetty työntekijä työskentelee.
Tilaaja Käyttäjäyritys
Asiakasyritys Käyttäjäyritys
Vuokrayritys Vuokratyöntekijän työnantaja. Vuokratyöntekijän työnantaja.
Vuokratyö Työntekijöitä tarvitseva yritys tekee sopimuksen vuokrayrityksen kanssa työntekijöiden vuokraamisesta.
Alihankinta Yritysten välinen yhteistyösopimus, joka on laajempi kuin työvoiman vuokraussopimus
Edustaja Suomeen työvoimaa lähettävällä ulkomaisella yrityksellä tulee olla Suomessa edustaja, ellei yrityksellä itsellään ole liikepaikkaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen Suomessa toimiva edustaja voi hoitaa muun muassa yritykselle kuuluvia viranomaisasioita. Tätä varten edustajalla tulee olla Suomessa osoite. Kotipaikkavaatimusta ei kuitenkaan ole.
Työsopimus Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta. Jos työsopimus on tehty suullisesti, on työnantajan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Vakituinen työsopimus, joka päättyy irtisanomalla.
Määräaikainen työsopimus Sopimuksen kesto on sidottu tiettyyn kalenteriaikaan, tietyn työn valmistumiseen tai muuhun määriteltyyn tapahtumaan
Säännöllinen työaika Työaikalain mukaan 8 h/päivä ja 40 h/viikko tai keskimääräinen säännöllinen työaika 40 h/viikko enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työehtosopimuksessa on voitu sopia toisin säännöllisestä työajasta.
Työajan tasoittumisjärjestelmä Työnantajan etukäteen laatima suunnitelma työajan vaihtelusta vuorokausittain ja viikoittain, kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi. Tällöin työaika tasoittuu määrätyn ajanjakson kuluessa lain tai työehtosopimuksen mukaiseen tuntimäärään. Tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmi vähintään kunkin viikon säännöllinen työaika tasoittumisjakson aikana.
Työvuoroluettelo Työnantaja on laadittava ennakolta työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia säädöksiä työvuoroluettelosta.
Työaikakirjanpito Työnantajan pitämä kirjanpito, johon merkitään työntekijän päivittäiset työtunnit, lisä- ja ylityötunnit, sekä sunnuntaityötunnit ja näistä maksetut korvaukset.
Työehtosopimus Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen sopimus toimialakohtaisista työehdoista.
Yleissitova työehtosopimus Työehtosopimus, jota kyseisellä toimialalla myös järjestäytymättömän työnantajan (työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja) on noudatettava.
Vuosilomakirjanpito Työnantajan pitämä kirjanpito, josta käy ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruudet sekä niiden määräytymisen perusteet.
Vuosilomapalkka Työntekijän vuosiloman aikana saama vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka.
Lomaraha Lomaltapaluuraha, jonka suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Lomaraha ei perustu lainsäädäntöön vaan työehtosopimukseen.