Loman ajankohta

Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, mutta työntekijöiden lomatoiveet on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Työnantajan on myös noudatettava työntekijöiden tasapuolista kohtelua lomien sijoittamisessa.

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Kuukauden ilmoitusaika on ehdoton pääsääntö, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, on lomasta ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloma voi olla myös lomautuksen tai äitiys- ja hoitovapaan aikana.

Kesäloma on annettava lomakaudella

Lomakausi on 2. toukokuuta - 30. syyskuuta välinen aika. Vuosilomasta 24 arkipäivää (kesäloma) on annettava lomakaudella. Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, eli 1. lokakuuta - 30. huhtikuuta välisenä aikana.

Kesäloma ja talviloma pitää antaa yhdenjaksoisena. Mikäli työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä jakaa lomaa, pitää kesälomaa antaa yhdenjaksoisena vähintään 12 lomapäivää. Lopun voi antaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa osassa.

Vain arkipäivät kuluttavat kertynyttä vuosilomaa. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat viikonpäivät maanantaista lauantaihin. Sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät ole arkipäiviä. Työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa saattaa olla tästä poikkeavia määräyksiä. Joissain työehtosopimuksissa on esimerkiksi sovittu, että vuosilomaa kuluttavat maanantaista perjantaihin osuvat arkipäivät.

Vuosiloman siirtäminen ja säästäminen

Sovittua vuosilomaa voidaan siirtää työkyvyttömyyden perusteella. Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi, hänellä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä (yleensä lääkärintodistus).

Työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana hänellä on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Siirrettävien lomapäivien määrän tulee vastata niitä työpäiviä, jotka työntekijä olisi normaalitilanteessa töissä. Jos esimerkiksi normaalisti maanantaista perjantaihin työskentelevä työntekijä on työkyvytön torstaista lauantaihin, siirrettäväksi jää kaksi lomapäivää.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että osan työntekijän lomapäivistä voi siirtää seuraavalle lomakaudelle tai säästää pidettäviksi myöhempinä lomakausina. Lomasta on pidettävä 18 päivää lomakaudella, loput lomapäivät voidaan siirtää.

Kun työntekijä pitää 24 lomapäivää lomakaudella, hän voi säästää loput lomapäivät pidettäväksi tulevina vuosina, jos siitä ei aiheudu vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle. Tätä kutsutaan säästövapaaksi.