Käräjäkivillä: Myös alikuormitus voi olla rikos

Työturvallisuusrikosoikeudenkäynneissä arvioidaan harvoin tilannetta, jossa työnantaja ei ole osoittanut riittävästi työtehtäviä työntekijälle. Terveydelle haitallista kuormitusta voi kuitenkin olla myös alikuormitus. Vaikka tapaus on jo muutaman vuoden vanha, konkretisoi se ehkä tyypillisimmän alikuormitustilanteen hyvin.

Tapauksessa työntekijä oli työskennellyt tilintarkastusassistenttina tilintarkastuspalveluja ja -neuvontaa antavassa yrityksessä. Oikeudessa käsiteltiin sitä, oliko työnantajan menettely työsuhdetta päätettäessä vaarantanut työntekijän terveyden työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla.Tapausta arvioitiin sekä häirintänä että kuormituksena.

Tapahtumat ajoittuivat yhdelle kalenterivuodelle. Alkuvuodesta assistentin työmäärää oli vähennetty huomattavasti ja tehtävien painopiste oli siirretty tilintarkastustyöstä käännöstyön kaltaisiin tehtäviin. Kesäloman kynnyksellä työnantaja oli jo ehdotellut työsuhteen päättämisestä sopimista tai vaihtoehtoisesti määräaikaiseksi muuttamista. Tämän työntekijä oli kokenut häirintänä samoin kuin aiemmat työtehtävien muutokset. Tuli kesä, tuli loma. Lomaltapaluun jälkeen työntekijälle ei määrätty enää mitään työtehtäviä. Tästä työntekijä kuormittui niin, että jäi sairauslomalle. Sairausloma jatkui työsuhteen päättymiseen asti.

Syytettynä tapauksessa olivat toimitusjohtaja ja yhtiön hallitus. Käräjäoikeus arvioi työnantajan toimia hyvin yksityiskohtaisesti kolmena ajanjaksona. Alkuvuoden työtehtävien vähentämistä ja muuttamista oikeus piti ainakin osin perusteltuna, kun otettiin huomioon asiakastilanteen muutos, assistentin työsopimus ja hänen kielitaitonsa. Kesäkuista työsuhteen päättämisehdotusta oikeus taas piti huonona henkilöstöjohtamisena ja väärin ajoitettuna, koska ennen kesälomaa esitetty ehdotus on omiaan aiheuttamaan huolta työntekijälle työsuhteen jatkuvuudesta loman aikana. Moitittavimpana käräjäoikeus piti tekoajan loppupuoliskoa eli sitä, ettei työnantaja tarjonnut assistentille työtehtäviä, vaikka tilanteen oli katsottu johtaneen työntekijän terveydentilan menetykseen. Osaltaan kuormittumiseen katsottiin vaikuttavan myös se, ettei työnantaja perustellut tekoaan mitenkään.

Päätekijänä tapahtumissa oli toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenet olivat kuitenkin tulleet tietoisiksi tilanteesta viimeistään lokakuussa, jolloin heidän olisi tullut ryhtyä toimiin häirinnän ja kuormituksen poistamiseksi. Oikeus katsoi, että työnantajan pyrkiessä päättämään työntekijän työsuhde sopimusteitse ilman irtisanomisperustetta tämä ei riittävästi huomioinut menettelyn aiheuttamia terveyshaittoja. Käräjäoikeus katsoi myös, että työnantajalle oli syntynyt omista tavoitteistaan huolimatta velvollisuus ryhtyä kuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin. Toimintavelvollisuutta ei katkaissut se, että työntekijä jäi sairauslomalle.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tilintarkastusyhtiön edustajat työturvallisuusrikoksista ja vammantuottamuksesta sakkoihin. Yhtiön toimitusjohtaja tuomittiin 40:een ja muut yhtiön hallituksen jäsenet 20:een päiväsakkoon. Lisäksi yhtiölle langetettiin 5 000 euron suuruinen yhteisösakko.

Helsingin KO tuomio nro 14/136317, asianro: R 12/11724

Teksti: Aki Erikkson
Teksti on julkaistu työsuojeluhallinnon henkilöstö- ja sidosryhmälehti Ts-nytissä.