Sisältöjulkaisija

null Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessa – työelämään tutustumisaika oli työsuhteessa tehtyä työtä

Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessa – työelämään tutustumisaika oli työsuhteessa tehtyä työtä

5.1.2022 – Itä-Suomi

Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden 23.9.2020 parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Hovioikeudessa esitetty uusi todistelu ei kumonnut käräjäoikeuden tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. Hovioikeus antoi tuomionsa 23.12.2021.

Asiassa oli kysymys siitä, että vastaanottokeskuksessa ollut turvapaikanhakija oli aloittanut työskentelyn yrittäjän omistamassa parturiliikkeessä työelämään tutustumista koskevan sopimuksen perusteella ja jatkanut samanlaista työskentelyä reilun kolmen kuukauden jälkeen solmitulla työsopimuksella. Hän työskenteli yhteensä vajaat puoli vuotta 15 euron päiväpalkalla vuonna 2017.

Käräjäoikeudessa kiisteltiin siitä, mitkä olivat työntekijän todelliset työtunnit, joista osapuolten näkemykset olivat hyvin erilaiset. Työntekijä kertoi työskennelleensä koko liikkeen aukioloajan, kun taas työnantaja väitti työtä tehdyn vain yksi-kaksi tuntia päivässä. Tuomio perustui työntekijän ilmoittamiin työtunteihin, koska työnantajan esittämät työtunnit eivät olleet todistelun valossa uskottavia. Kiistaa aiheutti myös todellisuudessa maksetun palkan suuruus, koska palkka oli maksettu käteisellä.

Työnantaja yritti hovioikeudessa uuden todistelun avulla osoittaa, että työntekijän ilmoittamat työtuntimäärät eivät voineet pitää paikkaansa ja vetosi myös siihen, että työhön tutustumisajalta ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että kyseessä oli työsuhde myös siltä osin, kun työtä tehtiin alussa työelämään tutustumista koskevan sopimuksen perusteella. Kyseessä ei ollut todellinen työhön tutustuminen, vaan työntekijä teki itsenäisesti työtä koko ajan ja sai jo siltä ajalta saman korvauksen työstään kuin myöhemmin. Uusi todistelu ei antanut hovioikeudelle aihetta arvioida näyttöä miltään osin toisin kuin mitä käräjäoikeus oli tehnyt.

Käräjäoikeudessa työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijälle saamatta jäänyttä palkkaa ja erilaisia palkanlisiä noin 8800 euroa ja kärsimyskorvausta 3000 euroa. Käräjäoikeuden noin 5000 euron oikeudenkäyntikulujen lisäksi tuli maksettavaksi hovioikeuskäsittelyn lähes 3000 euron oikeudenkäyntikulut.

Tuomio kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä tuli siitä, että työnantaja oli maksanut työstä huomattavan paljon vähemmän palkkaa kuin olisi pitänyt käyttäen hyväksi työntekijän taloudellista ja sosiaalisesti heikkoa tilannetta, turvapaikanhakijan asemaa, kielitaidottomuutta ja tietämättömyyttä Suomen työlainsäädännöstä.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 23.12.2021, asianumero R 20/972. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lisätiedot:
Lakimies Pirjo Javanainen
p. 0295 016 966, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto