Takaisin edelliselle sivulle

Kiskonnantapaista työsyrjintää Alavudella

Kiskonnantapaista työsyrjintää Alavudella

10.2.2019 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on 4.2.2019 tuominnut Hotelli-Ravintola Alavus 66 Oy:n toimitusjohtajan / hallituksen puheenjohtajan kahdesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, työaikarikkomuksesta, rekisterimerkintärikoksesta sekä yritetystä yllytyksestä perättömään lausumaan 80 päiväsakkoon sekä yhtiön hallituksen jäsenen samoista em. rikoksista pois lukien yritetty yllytys perättömään lausumaan 65 päiväsakkoon. Yhtiö tuomittiin 5000 euron yhteisösakkoon.

Yhtiö, toimitusjohtaja / hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäsen velvoitettiin lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan mm. todistelukustannukset ja asianomistajien oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 23 500 euroa, sekä suorittamaan mm. palkkasaatavia, lomakorvauksia, korvauksia henkisestä kärsimyksestä sekä oikeuteen saapumisesta johtuvina asianosaiskuiluna yhteensä noin 13 500 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi yhtiö tuomittiin suorittamaan yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 700 euroa kummallekin asianomistajalle.

Oikeudessa käsiteltiin kahden ulkomaalaislähtöisen henkilön työskentelyä kyseisessä työpaikassa. Asiassa esitettiin paljon sekä kirjallista että henkilötodistelua viiden päivän ajan. Työnantajan ja työntekijöiden kertomukset työnteon sisällöstä ja kestosta olivat käytännössä lähes päinvastaiset: työnantajan käsityksen mukaan ko. henkilöt eivät olleet tehneet työtä juuri lainkaan ennen hotelli-ravintolan avaamista, kun taas työntekijät kertoivat tehneensä mm. siivous- ja muita valmistelutöitä joka päivä lähes kaksi kuukautta ennen avajaisia.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistö täyttyi jo pelkästään työnantajan oikeudessa esittämällä työaikakirjanpidolla, jonka mukaan mm. ylityötunteja kertyi hotelli-ravintolan avaamisen jälkeen merkittävä määrä eikä näitä ollut korvattu. Tästä aiheutui työntekijöille huomattavan epäedullinen asema niin työhön sidonnaisuuden näkökulmasta kuin taloudellisesta näkökulmasta.

Työntekijöiden tietämättömyyttä työntekijän oikeuksista Suomessa, heidän heikkoa taloudellista tilannettaan sekä riippuvaista asemaansa työnantajasta oli työsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan käytetty hyväksi. Työntekijöiden itse pitämän kirjanpidon mukaan tunteja oli huomattavasti enemmän, jolloin myös epäedullinen asema voitaisiin arvioida vielä epäedullisemmaksi, mikäli nämä tunnit pitävät paikkansa.

Koska käräjäoikeudessa ei saatu tarkkaa selvitystä työntekijöiden tosiasiassa tekemästä työmäärästä ennen avajaisia, käräjäoikeus joutui tekemään arvion heidän työmäärästään oikeudessa esitetyn näytön perusteella. Myös toisen työntekijän avajaisten jälkeen tekemät työtunnit perustuivat käräjäoikeuden tekemään arvioon. Toisen työntekijän osalta käräjäoikeus piti työntekijöiden itsensä pitämää työaikakirjanpitoa avajaisten jälkeiseltä ajalta muulla todistelulla toteen näytetyksi.

Molempien työntekijöiden osalta käräjäoikeus katsoi, että heillä on teetetty huomattava määrä ylitöitä, joista heille ei ole työsuhteen aikana suoritettu työehtosopimuksen mukaisia korvauksia taikka lisiä, ja että heillä ei ole ollut mahdollisuutta pitää lakisääteisiä vapaapäiviä. Samaan aikaan yhtiön suomalaiset työntekijät ovat pitäneet vapaapäiviä, heillä on ollut noin kahdeksan tunnin työvuorot ja heille on suoritettu työehtosopimuksen mukaiset palkat lisineen.

Käräjäoikeus totesi, että ko. työntekijöiden heikko taloudellinen asema oli riidatonta, ja että työntekijöiden asuminen työnantajan luona on korostanut heidän taloudellista riippuvuuttaan. Heillä ei käräjäoikeuden mukaan ole pääasiassa kielitaidottomuuden vuoksi ollut tosiasiallista mahdollisuutta olla selvillä suomalaisista työsuhdettaan koskevista ehdoista ja määräyksistä.

Muut mainitut rikosnimikkeet koskivat ylityötuntien vuotuisen enimmäismäärän ylittämistä, oikeudellisesti merkityksellisen harhaanjohtavan tiedon antamista kaupparekisteriin sekä yritystä vaikuttaa todistajan kertomuksen sisältöön.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muistuttaa, että työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Tarkoituksena on turvata työehtojen ja muun kohtelun suhteen yhdet, kaikille samanlaiset työmarkkinat Suomessa.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden asia nro R 18/209. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lisätietoja: Lakimies Sini Hernesaho, puh. 0295 018 644
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lue lisää ulkomaalaisten työntekoon liittyvästä työsuojeluvalvonnasta sekä työnantajan velvollisuuksista työsuojeluhallinnon ylläpitämältä Internet-sivustolta: www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/ulkomainen-tyontekija

Jaa tämä sivu