Sisältöjulkaisija

null Kokemattoman työntekijän yksintyöskentely johti vakavaan vammaan – yhtiölle 30 000 euron yhteisösakko

Kokemattoman työntekijän yksintyöskentely johti vakavaan vammaan – yhtiölle 30 000 euron yhteisösakko

29.3.2021 – Etelä-Suomi

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi raskaan kaluston korjaamiseen erikoistuneen yrityksen työnjohtajan ja korjaamopäällikön 20 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Lisäksi yhtiö tuomittiin maksamaan 30 000 euron yhteisösakko. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 22.3.2021.

Tuomio liittyy 21.8.2018 Kotkassa raskaan kaluston korjaamolla tapahtuneeseen työtapaturmaan. Työntekijä loukkaantui, kun kuorma-auton nosturin kuormaustilaan nostettu puomi putosi ohjaamon ja lavan väliin ja työntekijä jäi puristuksiin. Työntekijä työskenteli yrityksessä rekrytointikoulutettavana, eikä hänellä ollut aiempaa kokemusta alalta. Työntekijälle nimetty työnopastaja oli tapaturman sattuessa kesälomalla, mutta käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että rekrytointikoulutettava oli muulloinkin määrätty työskentelemään ilman opastajaa. 

Kaikki vastaajat kiistivät syytteet. Työnjohtajan mukaan hän ei ollut määrännyt rekrytointikoulutettavaa suorittamaan sitä työtehtävää, jossa tapaturma oli sattunut. Korjaamopäällikön mukaan hän ei ollut tiennyt, mitä työturvallisuusmääräyksiä olisi tullut noudattaa, ja oli viestinyt ylempään johtoon resurssien puutetta korjaamon työnjohdossa. Yhtiö kiisti yhteisösakkovaatimuksen sillä perusteella, että korjaamopäällikkö ja työnjohtaja olivat toimineet vastoin yhtiön selviä työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä määrätessään rekrytointikoulutettavan työskentelemään yksin ja itsenäisesti. 

Käräjäoikeus katsoi vastaajien ja todistajien kertomuksilla näytetyksi, että yhtiö ei ollut huolehtinut työturvallisuuskoulutuksista riittävällä tavalla. Tuomitun työnjohtajan mukaan hän ei ollut saanut minkäänlaista työturvallisuuskoulutusta koko työsuhteensa aikana. Ainoa korjaamopäällikön saama koulutus työturvallisuuteen oli annettu yhden aamupäivän kestäneessä perehdytyksessä, joka oli sisältänyt myös muita, hyvin laajoja aiheita. Rekrytointikoulutettavaa koskevaa koulutusta tai materiaalia korjaamopäällikkö ja työnjohtaja eivät olleet saaneet ollenkaan. 

Käräjäoikeus katsoi tiedonkulun puutteesta johtuen, että syy-yhteys työturvallisuuden laiminlyönteihin oli johdettavissa yhtiön ylimpään johtoon. Käräjäoikeus katsoi, että korjaamopäällikkö ja työnjohtaja eivät huolimattomuuttaan olleet ottaneet huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön sekä rekrytointikoulutettavan henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyviä seikkoja, vaikka heillä olisi ollut siihen mahdollisuus. He eivät olleet tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtineet rekrytointikoulutettavan turvallisuudesta, kun he olivat määränneet hänet työskentelemään yksin raskaan kaluston korjaukseen liittyvissä tehtävissä. 

Työturvallisuusrikoksen tekoajaksi käräjäoikeus katsoi syytteen mukaisesti koko sen ajan, jonka rekrytointikoulutettava työskenteli yrityksen palveluksessa, eikä pelkästään päivän, jolloin tapaturma sattui. 

Käräjäoikeus piti korjaamopäällikön ja työnjohtajan saaman työturvallisuuskoulutuksen puutteellisuutta heidän syyllisyyttään huomattavasti alentavana seikkana. Oikeus katsoi yhtiön laiminlyönnin jatkuneen vuosien ajan ainakin kahdessa eri korjaamossa, ja piti laiminlyönnin laatua vakavana ja siten selvästi yhteisösakon alarajaa korkeampaa yhteisösakkoa puoltavana seikkana.

”Työntekijän perehdyttämisessä on aina huomioitava työntekijän kokemus ja osaaminen. Kokemattomalta työntekijältä ei voi odottaa samoja asioita kuin kokeneelta ammattilaiselta. Työturvallisuusmääräysten laiminlyönnit työpaikalla ovat todennäköisiä, jos työnjohtajia ei kouluteta työturvallisuusasioista”, muistuttaa työsuojelun lakimies Reeta Holmi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomio 22.3.2021, asianro R 20/987

Lisätiedot: 
Lakimies Reeta Holmi, 050 380 7369, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto