Laskunurkkaus: Kaikki sairauspoissaolot eivät johdu huonoista työoloista tai heikosta johtamisesta

Ovatko terveys- ja turvallisuusasiat maamme työpaikoilla niin hyvällä tolalla kuin luullaan? Ovatko työpaikat polarisoituneet terveys- ja turvallisuusasioiden suhteen? Onko kaikki kivet käännetty sairauspoissaolojen vähentämiseksi?

Sairauspoissaoloja aiheuttavat tunnetusti muun muassa työpaikan huono ilmapiiri, epäjärjestys, home, pölyt, tärinä, melu, kemialliset tekijät, ilmastoinnin puutteet ja huonot työasennot. Näihin kaikkiin voi työpaikka, käytännössä työnantaja vaikuttaa.

Sen sijaan työnantajan on vaikea vaikuttaa tarttuviin tauteihin ja muihin ei-työperäisiin sairauksiin. Työnantajan on myös vaikea vaikuttaa työntekijän lapsen tai muun läheisen sairauksiin tai tapaturmiin. Myös nämä aiheuttavat poissaoloja työpaikalta.

Oma lukunsa ovat vapaa-ajan tapaturmat, siis tapaturmat, jotka eivät ole sattuneet työssä tai työmatkalla (off the job accidents). Usein julkisuudessa sairauspoissaoloista puhuttaessa jätetään kertomatta vapaa-ajan tapaturmien osuus. Näin muodostuva käsitys sairauspoissaoloista on puutteellinen ja antaa väärän kuvan maamme työoloista.

On arvioitu, että vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat noin 1,3 miljardin euron kokonaiskustannukset. Tässä ei ole mukana kuolemantapausten niin sanottua menetetyn elämän arvoa. Kun tiedetään Suomen työllisten määrä ja lasketaan heidän vapaa-ajallaan olemansa aika, saadaan lopputulokseksi, että työlliset aiheuttavat noin 0,515 miljardin euron kustannukset vapaa-ajan tapaturmien vuoksi. Tämä on 40 prosenttia kaikista vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamista kustannuksista.

Vastaavanlaisesti voidaan laskea, mikä on vapaa-ajan tapaturmien osuus sairauspoissaoloista. Jos työllisille aiheutuu noin 500 000 vapaa-ajan tapaturmaa ja niistä arviolta 400 000 aiheuttaa poissaoloja keskimäärin 15 päivää, aiheuttavat vapaa-ajan tapaturmat noin 4,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kun maassamme on sairauspoissaoloja 23,2 miljoonaa päivää vuodessa, niin niistä joka viides (18 prosenttia) johtuu vapaa-ajan tapaturmista.

Vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat kustannukset ovat siis 0,612 miljardia euroa vuodessa, kun kaikkien sairauspoissaolojen kustannukset ovat 3,4 miljardia. Vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat 4,7 miljardia vuodessa, työtapaturmien aiheuttamat kustannukset 2 miljardia.

Vapaa-ajan tapaturmilla on merkitystä kaikille työpaikoille, toimialasta ja koosta riippumatta. Kaikkien työpaikkojen kannattaa ponnistella myös vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi.

Vapaa-ajan tapaturmien suhteellinen merkitys sairauspoissaoloissa korostuu niin sanotuilla edelläkävijätyöpaikoilla, siis työpaikoilla, joilla pitkäjänteisen työn tuloksena on saatu työtapaturmat lähes nollaan. 

Tämä tuli konkreettisesti esille eräillä metsäkonetehtaalla ja vaneritehtaalla. Molemmilla oli noin 500 työntekijää ja taustana kansainvälinen suuryritys. Panostuksella työturvallisuuteen oli tapaturmatilanne saatu niin hyväksi, että työtapaturmia sattui yksi tai kaksi vuodessa. Toisella näistä tehtaista vapaa-ajan tapaturmat aiheuttivat eniten sairauspoissaoloja ja toisella toiseksi eniten. Muita aiheuttajia olivat tuki- ja liikuntaelinvammat sekä flunssat ja muut hengitystieoireet. Molemmat työpaikat ovatkin konserneina ottaneet tavoitteekseen vapaa-ajan tapaturmien vähentämisen.

Teksti: Hannu Tapola, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö
Teksti on julkaistu työsuojeluhallinnon henkilöstö- ja sidosryhmälehti Ts-nytissä.