Miten luoda turvallisen työn kulttuuri asiantuntijatyössä?

Monella teollisuuden tai rakennusalan työpaikalla on luotu työturvallisuuskulttuuri, jossa seurataan tapaturmataajuutta, ilmoitetaan läheltä piti -tilanteista ja suojavarusteiden käyttäminen on itsestään selvää. Mutta miten luoda turvallinen työkulttuuri asiantuntijatyössä? 

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot jatkavat kasvuaan ja silti edelleen monella asiantuntijatyöpaikalla todetaan, että työhön ei liity mitään työturvallisuusriskejä, mitä nyt korkeintaan mattoon voi toimistossa kompastua tai sähköpöydillä ennaltaehkäistä selkäongelmia. 

Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä. Mutta miten sitten luoda kulttuuri, jossa laitetaan ”kypärä päähän” psykososiaalisten riskien osalta? 

Työsuojelutoimenpiteet on hyvä aloittaa riskien arvioinnista 

Työturvallisuuslaki lähtee siitä, että ensin arvioidaan työhön liittyvät vaara- ja kuormitustekijät, poistetaan vaarallisimmat ja vasta sitten lähdetään turvallisin työtavoin tai suojaimin suojautumaan jäljelle jääviltä riskeiltä. Eli ensin tehdään toimistossakin työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittäminen ja arviointi.  

Lisätietoja riskien arvioinnista ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta www.tyosuojelu.fi. 

Mitä tehdä niille riskeille, joita ei voida poistaa? 

Kaikkia kuormitustekijöitä työstä ei kuitenkaan voida poistaa. Esimerkiksi asiakastyöhön liittyviä vaativia vuorovaikutustilanteita tai asiantuntijatyössä työn hallintaan liittyviä riskejä. Näiden osalta sitten ryhdytään rakentamaan turvallista työkulttuuria. Hankitaan tai järjestetään koulutusta työntekijöille asiakastilanteissa toimimisessa ja vaikeiden tilanteiden purkamisesta tai työn hallinnasta.  

Tämän jälkeen sitten laitetaan vielä kypärät päähän ja luodaan turvallisuusohjeet. Asiantuntijatyössä tämä tarkoittaa sitä, että johto ja esihenkilöt muistuttavat säännöllisesti siitä, minkälainen työn tekeminen on turvallista esimerkiksi työaikojen sijoittelun, tauotuksen tai kognitiivisen ergonomian kannalta.   

Lisäksi työtilannetta seurataan säännöllisesti ja työyksikössä  sovitaan pelisäännöt ja jaetaan osaamista siitä, miten toimitaan, jos työt ruuhkautuvat. Luodaan selkeät ohjeet siihen, miten toimitaan, jos työtilanne alkaa tuntua kuormittavalta tai koetaan epäasiallista kohtelua.  

Turvallisen työkulttuurin merkki on, että myös työkaveri uskaltaa huomauttaa, jos työtavat eivät ole turvallisia, eli jos työkaveri esimerkiksi kiireen vuoksi jättää lounastauon väliin, multitaskaa kokouksen aikana tai käyttäytyy asiattomasti. Näin psykososiaalisia kuormitustekijöitä voi hallita niin, että ne eivät aiheuta haitallista kuormitusta, aivan samaan tapaan kuin tapaturmavaarojakin.