Psykososiaalinen kuormitus esimiestyössä: Osataanko työpaikoilla tunnistaa haitallinen kuormitus ennen kuin siitä aiheutuu terveyshaittaa

Verkkouutinen 15.6.2020

Artikkeli on julkaistu Työterveyshoitaja-lehdessä 2/2020

Esimiestyö on tänä päivänä haasteellista. Siihen kohdistuu vaatimuksia monesta eri suunnasta. Esimiestyöhön liittyvät liialliset vaatimukset voivat pitkään jatkuessaan muuttua haitalliseksi kuormitukseksi, mikäli työn tekemisen suunnitteluun ja mahdollisuuksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota eikä kuormitustekijöitä ole tunnistettu. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella aloitettiin vuosina 2016-2019 valvontahanke, joka kohdentui esimiestyön kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Valvontahanketta nähdään tarpeelliseksi jatkaa myös tulevina vuosina.

Esimiestyön kuormitus työsuojelutarkastajan silmin

Esimiestyön valvonnalle on ollut selkeä tarve. Valvontahavaintona oli, että esimiesten työhön kohdistuva työsuojelu ja turvallisuusjohtaminen olivat jääneet monilla työpaikoilla kokonaan huomioimatta. Esimiestyön edellytyksiin ei siis ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Työn haitallisina psykososiaalisina kuormitustekijöinä nousivat tarkastuksilla esille muun muassa tehtäväkohtainen perehdytyksen puute, esimiehelle kohdistettu esimiestuen puute, työajan riittämättömyys, työn sirpaleisuus, suuri työmäärä ja työajan käyttäminen sijaisten hankintaan. Työajan riittämättömyydestä ja suuresta työmäärästä kertovat muun muassa esimiesten työskentelyn jatkuminen varsinaisen työajan ulkopuolella, pitämättömät liukumasaldotunnit ja lomapäivien toteutumattomuus suunnitellussa aikataulussa.

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös esimiestyöhön. Laki edellyttää, että työnantaja selvittää ja arvioi myös esimiestyöhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä niiden merkityksen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Keskeisimpänä asiana havaittiin, ettei esimiesten työtä ole käsitelty ja arvioitu työpaikan työn vaarojen ja haittojen sekä psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvityksissä. Terveydellisen merkityksen arviointi puuttui usein esimiestyöhön liittyvien psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä. Koska esimiestyöhön liittyviä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ole tunnistettu eikä arvioitu, eivät työnantajan toimenpiteet ole valvonnassa esille tulleiden havaintojen mukaan välttämättä kohdistuneet juuri kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin ja juurisyihin. Tämän vuoksi kuormitusta ei ole saatu vähenemään.

Esimiesten työtehtävät ja työn vaatimukset ovat nopeasti muuttuvia, ja työnantajan on arvioitava ja reagoitava esimiestyön muutoksiin ajantasaisesti. Silloin kun esimiestyön edellytyksiin panostetaan ja esimies voi hyvin, sillä on positiivisia vaikutuksia niin työyhteisöön kuin asiakkaisiin. Toiminta on silloin tuloksellista.

Työterveyshuollon asiantuntijuus hyötykäyttöön

Työterveyshuollon rooli työnantajan yhteistyökumppanina ja asiantuntijana korostuu esimiesten työn kuormituksen ennakoinnissa ja hallinnassa. Työterveyshuollon asiantuntemusta, näkemystä ja suosituksia tarvitaan esimiesten työhön liittyvien psykososiaalisten kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työnantajan onkin huolehdittava, että työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla myös esimiestyön osalta. Näin työnantaja voi toteuttaa juuri ne toimenpiteet, joilla varmistetaan esimiehille riittävät edellytykset työtehtävien hoitamiseen ja ennaltaehkäistään haitallista kuormitusta.

Valvonnassa on havaittu, että tiivis ja suunnitelmallinen työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö edistää ja tukee työpaikoilla koko henkilöstön työn terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Hyvät käytännöt

Valvonnassa on tunnistettu, että esimiestyön haitallista kuormitusta on voitu ennaltaehkäistä ja vähentää silloin, kun esimiestyö on huomioitu työn vaarojen selvityksissä ja arvioinneissa sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä.

Hyvä työterveysyhteistyö, kuten työterveyshuollon ja esimiesten välillä käydyt Mitä kuuluu -puhelut, edistävät ja tukevat esimiesten työn hallintaa. Näin työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat ja arvioivat ajantasaisesti työpaikkojen ja esimiesten työtä sekä toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Esimiestyön vertaistuen, toimivien palaverikäytäntöjen ja muiden voimavaratekijöiden esille nostaminen on hyvä toimintatapa. Se auttaa tunnistamaan työn positiiviset ja jaksamista tukevat tekijät. Niitä voidaan myös kehittää edelleen tarpeiden mukaisesti.

Lopuksi

Työsuojeluvalvontaa kohdistetaan tulevina vuosina aikaisempaa laajemmin eri työpaikkojen ja organisaatioiden esimiestyöhön. Esimiestyöhön kohdennettu kuormituksen valvonta on koettu tarkoituksenmukaiseksi, esimiestyötä ja työpaikan toimintaa tukevaksi toiminnaksi. Valvonnan tukena hyödynnetään työsuojeluviranomaisen uutta psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä, joka toimitetaan työpaikalle täytettäväksi ennen tarkastusta. Kyselyn tulokset käsitellään tarkastuksella. Yhteistyössä työnantajan, työsuojelutoimijoiden, esimiesten ja työterveyshuollon kanssa tavoitteena on hyvinvoiva esimies terveessä ja turvallisessa työympäristössä.

Artikkelin kirjoittajat:

Tarkastaja Lea Kivinen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Tarkastaja Marjo Lindeberg, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue