Raudoitusverkot kaatuivat työntekijöiden päälle – sakkoja tehtaanjohtajalle ja työnjohtajille
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi toimitusjohtajan ja kaksi työnjohtajaa kunkin 25 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Lisäksi yhtiölle tuomittiin 8 000 euron yhteisösakko. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 17.5.2021.
Käsiteltävänä oli betonielementtejä tekevässä tehtaassa lokakuussa 2018 tapahtunut työtapaturma. Kaksi työntekijää oli hakemassa raudoitusverkkoa niin sanotusta A-pukista. Verkkoja säilytettiin siten, että ne nojasivat pukkiin. Kun työntekijät olivat ottamassa yhtä verkkoa nipusta, koko verkkonippu kaatui heidän päälleen. Kaatuneiden verkkojen yhteispaino oli noin 1 200 kg.
Syytteen mukaan työnantaja ei ollut tehnyt toimenpiteitä, joilla estettäisiin verkkojen kaatuminen, kun työntekijät hakevat niitä. Työnantaja ei myöskään ollut puuttunut pukin ylitäyttöön. Lisäksi syyttäjän mukaan työtapaturmatilanteessa pukki oli ollut liian täynnä. Syyte vastasi työsuojelutarkastajan havaintoja, jotka hän teki työtapaturman johdosta suorittamallaan tarkastuksella.
Työnantajan tulee valvoa työtapojen turvallisuutta
Käräjäoikeus katsoi, että paperilla yhtiön työturvallisuustilanne oli ollut varsin hyvä. Asianomistajien ja osan todistajista kertomukset kuitenkin kuvasivat käytännön työturvallisuustilanteen hyvin erilaisena. Heidän mukaansa työntekijöitä ei ollut perehdytetty raudoitusverkkojen nostamiseen tai säilyttämiseen. Myös työnjohtajien kertoman mukaan raudoitusverkkojen nostoon ei ollut erityistä ohjetta. Lisäksi asianomistajat ja todistajat ovat kertoneet, että tehtaalla oli kiireistä tai erittäin kiireistä.
Oikeudenkäynnissä kuultiin hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten raudoitusverkkoja piti nostaa. Vastaajien mukaan verkkoja piti nostaa verkkojen sivusta, ja heidän käsityksensä mukaan nostoihin ei ole liittynyt ongelmia. Sen sijaan asianomistajat ja todistajat, jotka olivat verkkoja nostaneet, kertoivat, että verkkoa nostettaessa työntekijöiden oli mentävä verkon alle ja tähän liittyi vaara. Ongelma korostui silloin, kun A-pukki oli täydempi. Yksi todistaja kertoi myös sanoneensa työpaikalla A-pukin täyttöasteesta muutamia päiviä ennen työtapaturmaa.
Käräjäoikeus piti asianomistajien ja todistajien kertomuksia uskottavana. Toisaalta käräjäoikeus katsoi, että sillä ei ollut syytä epäillä vastaajien kertomaa siitä, että he eivät olleet tienneet ongelmista tai aikaisemmista vaaratilanteista. Käräjäoikeus kuitenkin toteaa tuomiossaan, että työnantajalla on jatkuva velvoite olla selvillä työympäristöstä, työyhteisön tilasta ja työtapojen turvallisuudesta. Käräjäoikeus korostaa vielä erikseen, että työnjohdolla on aktiivinen ja oma-aloitteinen valvonta- ja seurantavelvollisuus koskien myös työntekijöiden käyttämiä työtapoja. Käräjäoikeus katsoo, että tässä tapauksessa kyseiset jatkuvat velvoitteet on laiminlyöty, mikä on mahdollistanut sen, ettei työnantaja ole tiedostanut käytetyistä työtavoista aiheutuvaa riskiä. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että kiire on yksi merkittävimmistä työn kuormittavuutta aiheuttavista tekijöistä. Kiire, kireä työtahti ja suuri työmäärä heikentävät työturvallisuuden käytännön tasoa huomattavasti.
”Työsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan käräjäoikeus on tuomiossaan korostanut aivan oikeita asioita. Työnantajan edustajien tulee valvoa mitä työpaikalla tapahtuu. Työnantajan tietämättömyys työpaikan tilanteesta ei ole peruste työturvallisuuspuutteille”, muistuttaa työsuojelun lakimies Matti Suontausta Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 17.5.2021, R 20/3275
Lisätiedot:
Lakimies Matti Suontausta, 040 727 0549, [email protected]
Työsuojelun vastuualue, Lounais-Suomen aluehallintovirasto