Sakkoja puutteellisesta työaikojen valvonnasta ja kirjaamisesta

Pohjanmaan käräjäoikeus on 4.11.2016 tuominnut Wel-Mach Oy Ab:n entisen toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta ja työaikarikkomuksesta yhteensä 25 päiväsakkoon. Lisäksi Wel-Mach Oy Ab tuomittiin 15 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.

Tuomioistuimessa Vaasassa käsiteltiin työsuojelutarkastuksella ilmi tullutta tapahtumaa. Asiassa oli käynyt ilmi, että neljä työntekijää oli tehnyt huomattavan määrän työtä vuosina 2012–2013.

Tuomioistuinkäsittelyssä kävi ilmi, että työnantaja ja työntekijät olivat tehneet nk. työaikapankkisopimuksen, jonka mukaan työntekijät työskentelivät "ylimääräisiä" tunteja noin neljän viikon – joskus viiden tai kuuden viikon – ajan, jotta he voisivat olla vapaalla pidemmän ajan, noin kaksi-kolme viikkoa, kerrallaan. Työntekijät olivat itse halunneet työajan järjestettävän tällä tavoin, mikä kävi ilmi heidän omista kertomuksistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Tehtyjen saldotuntien oli tarkoitus "nollaantua" viimeistään vuodenvaihteessa. Asiassa kävi kuitenkin ilmi, että näin ei välttämättä ollut käynyt kaikkien kyseessä olevien työntekijöiden osalta.

Käräjäoikeus totesi, että syytteessä kuvattu vastuu ei pääsääntöisesti kuulu yhtiön korkeimmalle johdolle. Yhtiön johto ja toimitusjohtaja vastaavat kuitenkin siitä, että yhtiön toiminta on asianmukaisesti järjestetty.

Käräjäoikeus katsoi riidattomaksi sen, että työnantajan taholta ei varsinaisesti ollut seurattu saldotunteja. Tämä johtui siitä, ettei saldotuntien valvonnan järjestämistä ollut juurikaan ajateltu. Käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtaja ei ollut selkeästi organisoinut yhtiön toimintaa tältä osin siten, kuin yhtiön johdolta voidaan edellyttää.

Käräjäoikeus totesi, että todellinen ylityömäärä oli jäänyt asiassa selvittämättä. Käräjäoikeuden mukaan oli kuitenkin riidatonta, että työntekijät olivat säännönmukaisesti työskennelleet kaksitoista tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa, neljän viikon ajan, minkä jälkeen he olivat vapaalla kaksi viikkoa. Joskus he olivat työskennelleet tällä tavoin viisi tai kuusi viikkoa, minkä jälkeen he olivat olleet vapaalla kolme viikkoa. Pidetyistä vapaajaksoista huolimatta käräjäoikeus katsoi näiden työmäärien tarkoittavan, että työaikalaissa asetetut ylityön rajat oli merkittävästi ylitetty.

Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että työaikakirjanpito ei vastannut työaikalain vaatimuksia, kun työaikakirjanpitoon oli merkitty ainoastaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ilman erityistä mainintaa siitä, miltä osin mahdollisesti oli kyse yli- tai sunnuntaityöstä. Työaikarikkomuksen arvioinnissa käräjäoikeus otti huomioon mm. että työnantajalla on velvollisuus ottaa selvää työsuhdetta koskevista määräyksistä, että työnantaja tässä kyseisessä tapauksessa lienee pitänyt työaikakirjanpitoa oikein muiden työntekijöiden osalta ja että työnantajalle oli aikaisemmin työsuojelutarkastuksella annettu työaikakirjanpidosta kehotus.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muistuttaa, että työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon pitäminen sekä tehtyjen tuntien ja ylityömäärien valvominen ovat työnantajan vastuulla. Työaikalain määräykset eivät näiltä osin ole tahdonvaltaisia eikä niitä toisin sanoen voi sivuuttaa työntekijöiden suostumuksella tai edes työntekijöiden omasta aloitteesta. Työnantajan vastuuta ei voi siirtää työntekijöille.

Pohjanmaan käräjäoikeuden asia nro R 15/1598

Lisätietoja: Lakimies Sini Hernesaho, puh. 0295 018 644
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue