Työaikalaki uudistuu 1.1.2020 – Tyosuojelu.fistä löydät joulukuussa keskeisimmät muutokset selvennyksineen

Uusi työaikalaki (872/2019) astuu voimaan 1.1.2020. Keskeisimmät muutokset liittyvät lain soveltamisalaan, työajan käsitteeseen, työajan enimmäismäärän seurantaan, joustotyöaikaan ja työaikapankkiin. Varsinkin asiantuntijatyön joustomahdollisuudet lisääntyvät.

Tyosuojelu.fi-verkkopalvelusta löydät joulukuun aikana päivitettyä tietoa uuden työaikalain säännöksistä ja tulkinnoista. Tarkentavaa tietoa saat myös työsuojeluviranomaisten valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta.

Alla kuvataan pääpiirteissään lain merkittävimmät muutokset.

Huomio kokonaistyöajan seurantaan

Työaikalakia sovelletaan jatkossakin laajasti työ- ja virkasuhdetyöhön. Lain ulkopuolelle rajautuvat tehtävät, joissa työntekijällä on työaika-autonomia eli hän voi itse päättää työajastaan. Tällöin työaikaa ei määritellä ennalta eikä sen käyttöä valvota. Lisäksi laissa on lista työtehtävistä, jotka voivat rajautua sen soveltamisen ulkopuolelle, jos työaika-autonomian edellytykset täyttyvät.

Ylitöiden enimmäismäärien seurannasta siirrytään kohti kokonaistyöajan seurantaa. Uuden lain tultua voimaan työnantajalla on velvollisuus varmistua, että työaika tasoittuu enintään 48 tuntiin viikossa neljän kuukauden seurantajaksolla. Jakson pituudesta voidaan sopia toisin työehtosopimuksella. Laskennassa otetaan huomioon kaikki työaikalain mukainen työ: säännöllinen työ sekä lisä-, yli- ja hätätyöt. Neljän kuukauden jakson määrittely tuo työnantajalle lisävelvoitteen työajan seurantaan ja on tärkeää, että työajanseurantaa tekevät henkilöt ovat tietoisia tasoittumisvaatimuksesta.

Joustotyöaikakin vaatii työajanseurantaa

Joustotyöaika on uusi työaikamuoto, jossa työntekijä voi itsenäisesti päättää työajan sijoittelusta ja työntekopaikasta vähintään puolet ajasta. Työaikamuoto perustuu sopimukseen ja soveltuu vain aloille, joissa työtä voidaan tehdä pääsääntöisesti työntekijän päättämänä aikana.

Työntekijä raportoi työaikatietonsa työnantajalle työaikakirjanpidon perustaksi, mutta myös joustotyöajassa työaikaseuranta kuuluu työnantajalle. Työnantajan tehtävänä on lisäksi varmistaa, että työaikalain mukainen viikkolepo toteutuu eikä säännöllinen työaika ylitä 40 tuntia viikossa neljän kuukauden seurantajaksolla.

Lakiin mahdollisuus sopia työaikapankista

Työaikapankkeja on käytetty joillakin toimialoilla työehtosopimusperusteisesti jo nykylain aikaan. Työaikapankin käyttöönotto on edellyttänyt työnantajan järjestäytymistä, koska pankki on aina vaatinut paikallista sopimista. Uuteen lakiin sisältyvä työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Lakiperusteinen työaikapankki on rinnakkainen työehtoperusteiselle työaikapankille ja otettaessa käyttöön uutta pankkia on vanha pankki syytä lopettaa, ettei sekaannuksia synny.

Pankin perustamisesta on sovittava työyhteisötasolla joko luottamusmiehen kanssa tai muutoin. Kyse ei siis ole työnantajan ja työntekijän keskinäisestä järjestelystä. Laissa säädetään pankin perustamisen muotomääräyksistä ja sopimuskumppaneista. Pankin käytössä on hyvä ottaa huomioon myös työajan enimmäismäärän seuranta ja siitä aiheutuvat velvoitteet.