Sisältöjulkaisija

null Työnantaja ei maksanut ravintolatyöntekijälle yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa – tuomio törkeästä kiskonnasta

Työnantaja ei maksanut ravintolatyöntekijälle yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa – tuomio törkeästä kiskonnasta

18.2.2022 – Etelä-Suomi

Helsingin käräjäoikeus on 17.2.2022 antamassaan ratkaisussa tuominnut ravintolatoimintaa harjoittaneen yhtiön edustajan törkeästä kiskonnasta kuuden kuukauden ja 15 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, sekä maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta työsuhteeseen perustuvista palkkasaatavista sekä henkisestä kärsimyksestä.

Helsingissä ravintolatoimintaa harjoittanut yhtiö oli palkannut ulkomaalaisen työntekijän ensin suullisella sopimuksella harjoittelijaksi ja tämän jälkeen ravintolatyöntekijäksi vuonna 2016. Työntekijä on kertonut olleensa kielitaidoton ja hän oli oleskellut Suomessa vasta lyhyen aikaa. Työntekijälle ei ollut maksettu lainkaan palkkaa kolmen kuukauden harjoitteluajalta ja sen jälkeenkin, kun työntekijä oli saanut kirjallisen työsopimuksen, oli hän kertomansa mukaan joutunut joka kuukausi palauttamaan pääosan maksetusta palkasta käteisellä työnantajalle. Työntekijä on kertonut työskennelleensä ilman vapaapäiviä ja tehneensä huomattavan määrän ylitöitä. Hän on myös kertonut joutuneensa maksamaan työnantajalle 5000 euron maksun, jota työnantaja on vaatinut asianajokuluihin. Työnantajan näkemys toteutuneesta työajasta ja muista edellä mainituista seikoista on poikennut huomattavasti työntekijän käsityksestä. Työaikakirjanpitoa ei ole ollut saatavilla.

Käräjäoikeus on katsonut, että asiassa on riittävällä varmuudella jäänyt näyttämättä, että työntekijä olisi tehnyt ylitöitä, tai että hän olisi joutunut nostamaan tililleen maksetut palkat ja palauttamaan varat takaisin työnantajalle, tai muuten maksamaan tälle. Käräjäoikeus on vertaillut työntekijän palkkalaskelmien mukaista palkkaa ja tilille maksettua nettopalkkaa siihen, mitä ravintola-alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan olisi kuulunut maksaa ja tullut siihen lopputulemaan, että työntekijälle on jäänyt maksamatta noin 14 500 euroa palkkaa noin vuoden kestäneen työsuhteen ajalta.

Työnantajan edustaja on siten hankkinut itselleen tai edustamalleen yhtiön taloudellista etua, joka on ollut selvästi epäsuhteessa työntekijän tekemään työmäärään. Työnantajan edustaja on käyttänyt hyväksi työntekijän taloudellista ja muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa ja ymmärtämättömyyttä. Vaikka kyse ei käräjäoikeuden mukaan ole ollut huomattavasta taloudellisesta hyödystä, on kuitenkin ollut selvää, että työntekijän huono taloudellinen tilanne huomioon ottaen palkan saamatta jääminen on sekä subjektiivisesti että objektiivisesti arvioiden aiheuttanut tälle erityisen tuntuvaa vahinkoa, ja työnantajan edustaja on häikäilemättömästi käyttänyt hyväksi työntekijän erityistä heikkoutta. Menettely kokonaisuudessaan ja sen pitkähkö kesto huomioon ottaen, teko on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä ja menettely on täyttänyt törkeän kiskonnan tunnusmerkistön.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 20/9803.

Lisätiedot:
​​​​​​​Lakimies Annika Häggman, puh. 0295016659, annika.haggman@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirast