Työntekijä putosi katolta – toimitusjohtajalle ja yhtiölle sakkoja
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi pääkaupunkiseudulla sijaitsevan yhtiön toimitusjohtajan 40 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta. Yhtiössä ei ollut huomioitu korkealla työskentelyn vaaroja eikä huolehdittu asianmukaisista putoamissuojauksista. Yhtiö tuomittiin 1 500 euron yhteisösakkoon. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 24.1.2023.
Tapauksessa oli kyse omakotitalon katon saneeraustyöstä. Työntekijä oli pudonnut liukkaalta katolta noin neljän metrin korkeudesta. Katolta oli puuttunut rakenteellinen putoamissuojaus ja henkilökohtaisia valjaita ei ollut käytössä. Katolla työskennellyttä työntekijää ei ollut perehdytetty työturvallisuuteen liittyviin asioihin kuten putoamissuojaukseen.
Käräjäoikeuden mukaan putoamissuojaus suojarakentein on ensisijainen tapa järjestää putoamissuojaus. Suojarakenteiden on oltava mahdollisimman yhteneväiset. Suojarakenteet voidaan korvata valjailla vain silloin, kun suojarakenteiden käyttäminen ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista. Jos valjaita käytetään, työntekijät on perehdytettävä niiden käyttämiseen.
Käräjäoikeuden mukaan putoamissuojauksen puutteellisuus ja työntekijöiden perehdyttämisen laiminlyönti osoittivat, että kattotyöstä ei ollut tehty suunnitelmaa ennen työn aloittamista. Ei ollut myöskään tehty arviointia siitä, miten kattotyö voidaan toteuttaa turvallisesti ja rakennustyötä koskevien työturvallisuusmääräysten mukaisesti.
Toimitusjohtaja yritti siirtää vastuun oppisopimusopiskelijalle
Toimitusjohtaja kertoi delegoineensa työturvallisuutta koskevat tehtävät oppisopimuksella yhtiössä työskennelleelle henkilölle. Käräjäoikeuden mukaan, jotta toimitusjohtaja ei olisi ollut vastuussa, hänen olisi tullut nimetä tai määrätä käräjäoikeudessa todistajana kuultu oppisopimuksella työskennellyt henkilö työmaan työnjohtajaksi. Henkilölle ei myöskään ollut kerrottu, että hänelle kuuluu työturvallisuus- tai esimiesvastuuta eikä tällaisista seikoista ollut mainintaa työsopimuksessa. Henkilöllä ei ollut koulutuksensa ja työkokemuksensa puolesta asianmukaisia edellytyksiä suoriutua väitetyistä hänelle delegoiduista vastuistaan.
Käräjäoikeuden mukaan toimitusjohtaja oli vastuussa edellä todetuista laiminlyönneistä. Toimitusjohtajan suhtautuminen työturvallisuusmääräysten noudattamiseen oli varsin välinpitämätöntä, mutta hänen ei katsottu toimineen tahallisesti vaan huolimattomasti.
”Työturvallisuuteen tulee suhtautua vakavasti ja se tulee ottaa huomioon niin kattotyössä kuin kaikessa muussakin yhtiön toiminnassa. Viime kädessä yhtiön työturvallisuudesta vastaa ylin johto”, muistuttaa työsuojelun lakimies Anna-Maija Heino Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 24.1.2023, 23/103039 asiassa R 20/2470. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Lisätiedot:
Lakimies Anna-Maija Heino, puh. 02950 16657, [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue