Työtohtori: Thesaurosis ja muita suihketauteja

Kampaajilla ja muilla hiussuihkeiden käyttäjillä havaittiin 1950-luvun lopulla thesauroosiksi nimitettyä keuhkotulehdusta, jonka aiheuttajana pidettiin suihkeiden muovihiukkasten, polyvinyylipyrrolidonin, hengittämistä. Tutkijat valittivat silloin vaikeuksia saada selville tuotteiden aineosia (Bergman ym., 1958). Ponneaineena suihkeissa voitiin käyttää nyttemmin maksasyöpää aiheuttavaksi tunnettua vinyylikloridia, ja kaksi tapausselostusta vuosina 1966–1973 hiussuihkeille altistuneiden parturikampaajien maksasyövistä onkin jokin aika sitten julkaistu (Infante ym., 2009). Nykyinen REACH-säädöstö pyrkii poistamaan ongelmat sekä koostumustietojen saatavuudessa että vaarallisten kemikaalien käyttöönotossa.

Suihketuotteita käyttävillä siivoojilla on useissa tutkimuksissa havaittu kohonnut työperäisen astman riski (Zock ym., 2010). Muitakin hengityselinsairauksia on todettu puhdistusainesuihkeiden käyttöön liittyen (Ohta ym., 2001; Mistry ja Meredith, 2009; Lee ym., 2014). Myös terveydenhuollon desinfiointiaineiden suihkekäyttöön on liitetty työperäisen astman riski (Waclawski ym., 1989). Uutena suihkeiden aineosana mahdollisen astman tai allergisen nuhan aiheuttajana on kymmenellä siivoojalla ja terveydenhuollon työntekijällä todettu EDTA eli etyleenidiamiinitetraetikkahappo (Laborde-Casterot ym., 2014). Tutkijoiden mukaan nämä allergiset hengityselinsairaudet voitaisiin estää kieltämällä EDTA:a sisältävät suihkeet.

Monissa työympäristöissä käytetään maaleja aerosolipakkauksissa. Joitain tapausselostuksia maalisuihkeiden vaikutuksista on julkaistu (Ebbehöj ja Bang, 2008). Keuhkorakkuloiden verenvuotoa rintakipuineen ilmaantui 20-vuotiaalle miehelle, joka maalasi autoa suljetussa tilassa ilman suojaimia (Kelchen ym., 2013). Altistumista aerosolipakkauksissa oleville maaleille on mielestäni hankala arvioida – varsinkin, jos käyttö ei ole jatkuvaa, vaan vaikkapa korjausmaalausta metalliteollisuudessa. REACH-lainsäädännön vaatimuksien täyttämiseksi (ns. altistusskenaariot) on testattu kehitettyjä malleja altistuksen arviointiin myös maalisuihkeisiin liittyen (Hofstetter ym.,
2013).

Vettä hylkiviä suihkeita käytetään tekstiilien ja nahkatuoteiden, kuten jalkineiden suojaamiseen. Sveitsissä vuosien 2012–2013 aikana ilmoitettiin myrkytyskeskukseen 180 näiden aiheuttamaa äkillistä hengitystieoireyhtymää tuotekoostumuksen muutoksen jälkeen (Vernez ym., 2006). Oireina esiintyi hengenahdistusta, rintakipua, sydämen sykkeen nousua ja osalla kuumettakin. Myös keuhkojen röntgenkuvissa havaittiin muutoksia (Kupferschmidt, 2003). Aiheuttajina pidettiin osittain tuotteiden sisältämiä fluoripolymeerejä ja sumun hiukkaskoon vaikutusta. Näille on altistuttu muissakin suihketuotteissa ja ne ovat aiheuttaneet myös ärsytysastmaa (Khalid ym., 2009).

Tanskalaistutkimuksessa päädyttiin esittämään, että tuotteiden fluorisilikoniyhdisteiden myrkyllisyys perustuu niiden keuhkojen luonnollista puolustustusmekanismia, pinta-aktiivista surfaktanttinestettä estävään vaikutukseen, jolloin keuhkorakkulat voivat painua kasaan (Larsen ym., 2014; Norgaard ym., 2014). Tämän puolustusjärjestelmän keskeneräinen kehittyminen on myös yleensä kohtalokasta hyvin ennenaikaisesti syntyville vauvoille.

Elektroniikan pölynpuhdistusaineet ovat tehneet tiensä monille työpaikoille. Näyttöpäätteitten vierestä löytää näitä aerosolipakkauksia. Suosittu aine näissä tuotteissa näyttää olevan 1,1-difluorietaani. Tämä aerosolituote on suosittu myös väärinkäyttäjien ja itsetuhoisten henkilöiden keskuudessa. Väärinkäyttökuolemia on sen aiheuttamana raportoitu kymmeniä San Diegossa ja Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa (Vance, 2012; Ossiander, 2015). Erään työpaikan tietokoneen vierestä löydettiin kuollut 20-vuotias työntekijä ja tyhjä aerosolipakkaus (Xiong ym., 2004).

Sydänperäisten vaikutusten lisäksi aineeseen on liitetty muitakin haittoja, kuten kasvojen turvotusta, paleltumavammoja ja kemiallisia palovammoja palamistuotteiden aiheuttamana (Kumiali ym., 2012; Kuspis ym. 1999, Moreno ym., 2007). Kuitenkin eräässä brittien käyttöturvallisuustiedotteessa vuodelta 2010 mainitaan, että kemikaalilla ei ole tunnettuja toksikologisia vaikutuksia. Vaikka vaikutukset yleensä ovat liittyneet väärinkäyttöön, ovat jotkut tutkijat laajan käytön ja vakavien vaikutusten vuoksi esittäneet, että kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteissa mainittaisiin myös työn ulkopuolella aiheutuneet terveyshaitat. Vaaraluokiteltu se on ainoastaan syttyvyyden perusteella.

Kyseiset tuotteet saattavat päätyä työpaikoille ohi tavanomaisten kemikaalien hankintakanavien, minkä vuoksi lienee tärkeää huolehtia, että näistäkin on työpaikoilla asialliset turvallisuustiedot työntekijöiden käytettävissä.

Palatakseni kosmetiikkaan. Yhdysvalloissa aiemmin terveelle terveydenhuollon työntekijälle aiheutui ns. anafylaktinen allerginen reaktio, hengenahdistusta, nokkosrokkoa ja sen jälkeen pitkäaikainen astmasuihkeiden tarve, kun potilas oli kolme kertaa suihkuttanut hänen päälleen hajuvettään. Tutkija totesi terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuvan väkivallan olevan yleistymässä (Lessenger, 2001).

Teksti: Asko Aalto, työterveyslääkäri, Mehiläinen Oy
Teksti on julkaistu työsuojeluhallinnon henkilöstö- ja sidosryhmälehti Ts-nytissä.