Työtohtori: Uusia ammattitauteja

Yhdeksänkymmentä vuotta sitten vuonna 1925 Genevessä kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi ammattitautien korvauksia koskevan sopimuksen. Sen seurauksena Suomessakin annettiin seuraavana vuonna ensimmäinen säädös ammattitauteja aiheuttavista aineista (valtioneuvoston päätös 212/1926). Luettelo sisälsi 36 kemikaalinimikettä, biologisena tekijänä pernaruton aiheuttajabakteerin ja fysikaalisena tekijänä 'erikoisen voimakkaan säteilevän energian aiheuttaman taudin'.

Työlääketieteellisen tiedon karttuessa on tullut tarpeelliseksi määräajoin tarkistaa ammattitautinimikkeitä. Ammattitautilaki 1343/1988 ja ammattitautiasetus 1347/1988 ovat nyt pitkän valmistelun jälkeen korvautumassa Työtapaturma- ja ammattitautilailla (459/2015) ja valtioneuvoston asetuksella ammattitautiluettelosta (769/2015), jotka tulevat voimaan vuoden 2016 alusta.

Ammattitaudin määritelmä on pysynyt alkuperäisen konseptinsa mukaisesti työhygieenisenä eli ammattitaudilla tarkoitetaan edelleen kemiallisten, biologisten tai fysikaalisten tekijöiden työssä aiheuttamia sairauksia. Näin ollen työperäisiä psyykkisten tekijöiden aiheuttamia sairaalloisia tiloja ei edelleenkään katsota ammattitautikorvauksiin oikeuttaviksi.

Ammattitautiluettelon valmistelussa on keskeisenä tavoitteena näyttänyt olevan pyrkimys lähentyä EU:n komission suositusta ammattitautinimikkeistä (2003/670/EY), ja pääosin siinä on onnistuttu, vaikka täysi harmonisointi vielä odottaakin tuloaan. Ammattitautinimikkeistöön on tehty myös kansallisia lisäyksiä.

Ärsytysastma (RADS, reactive airways’ dysfunction syndrome) on lisätty monien jo asetuksessa aiemmin mainittujen altisteiden, lähinnä happojen ja emästen sekä voimakkaasti ärsyttävien tai reaktiivisten kemikaalien tyypilliseksi sairauden muodoksi. Uusina altisteina mukaan tulleiden vetyperoksidin ja otsonin tyypilliseksi sairauden muodoksi mainitaan uusitussa luettelossa myös ärsytysastma. Ärsytysastman on tyypillisesti aiheuttanut äkillinen iso pitoisuus ärsyttävää altistetta esimerkiksi säiliöauton kuljettajan ryhtyessä riittämättömästi suojattuna tukkimaan kemikaalisäiliön vuotoa.

Merkittävä lisä on erilaisten orgaanisten ja epäorgaanisten pölyjen työssä aiheuttaman keuhkoahtauman hyväksyminen korvattavaksi ammattitaudiksi tupakoimattomilla. Tupakanpoltto aiheuttanee 85 prosenttia keuhkoahtaumataudeista ja työn pölyjen osuudeksi jää ehkä 15 prosenttia. Joitain vuosia sitten laskettiin, että tämä yleisenä kuolinsyynä esiintyvä tauti voisi Suomessa aiheuttaa noin 150 vuotuista työstä johtuvaa kuolemaa.

Uusia pölykeuhkoa (pneumokonioosia) aiheuttavia altisteita asetuksessa ovat antimoni ja alumiini yhdisteineen, barium-, tina- ja grafiittipölyt. Kovapuupölyn aiheuttamana ammattitautina mainitaan nyt nenän sivuontelosyöpä, joka altiste onkin jo aiemmin kuulunut ASA-rekisteröinnin piiriin. Uutena asbestin aiheuttamana sairauden muotona mainitaan retroperitoneaalifibroosi. Tässä sairaudessa vatsakalvon takaisessa tilassa esiintyy sidekudoksen lisääntymistä, joka voi johtaa virtsajohdinten ahtautumiseen. Näitä ammattitauteja on tutkittu ainakin Työterveyslaitoksen Tampereen toimipisteessä.

Biologisten tekijöiden luetteloon on asetuksessa lisätty myyräkuumeen, jänisruton ja syyhyn aiheuttajat, jotka ovatkin viime vuosina olleet yleisimpiä työstä hankittuja tartuntatauteja, ja joita ainakin MELA on tietääkseni maanviljelijöillä korvannutkin ammattitauteina. Virushepatiittien ryhmä kokonaisuutena on nyt mainittu uudessa asetuksessa, kun tähän asti korvattavina ammattitauteina on pidetty vain veritartunnan kautta esimerkiksi terveydenhuollossa saatavia B- ja C-maksatulehduksia. Käytännössä voi merkitystä olla A-hepatiitilla, jota joissain tutkimuksissa on pidetty esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden työntekijöiden työn riskitekijänä.

Tuki- ja liikuntaelinten työperäisistä sairauksista on nykyisessä ammattitautilaissa mainittu jännetulehdukset ja rannekanavaoireyhtymä. Nämä säilyvät uudessa tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaissa, vaikka säädöstekstiin on tehty pieniä muutoksia. Niinpä jännetulehdukset on uudessa säädöksessä rajattu yläraajaan ja sen sormien, ranteen ja kyynärvarren alueelle. Edelleenkin monissa töissä yleiset olkapään jänteiden tai limapussin tulehdukset ovat jääneet uusittujen säädösten ulkopuolelle toisin kuin EU:n suosituksessa. Olkapäävaivoja työssä aiheuttavat olkavarren kohoasento ja kurottelu esimerkiksi monissa teollisuuden kokoonpanotöissä.

Myös rannekanavaoireyhtymän määrittelyä on uudessa säädöksessä hieman muutettu eli sen mukaan tauti voidaan korvata, jos työntekijä on työssään tehnyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisia toistuvia, merkittävää puristusvoimaa vaativia, rannekanavaa ahtauttavia työliikkeitä. Olisiko täsmennyksen syynä ollut lääkärien ammattitautina ilmoittamien rannekanavatautien suuri hylkäysprosentti vakuutuskäytännössä?

Teksti: Asko Aalto, työterveyslääkäri, Mehiläinen Oy
Teksti on julkaistu työsuojeluhallinnon henkilöstö- ja sidosryhmälehti Ts-nytissä.