Valvonta löysi Etelä-Suomesta aiempaa useammin työnteko-oikeudetonta ulkomaista työvoimaa

Etelä-Suomen työpaikoilta löytyi viime vuonna selvästi aiempaa useammin ulkomaista työvoimaa, jolla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa. Muutos johtuu suurelta osin valvontamenetelmien kehittymisestä.

”Olemme muun muassa lisänneet yllätystarkastuksia siivousalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Rakennusalalla taas valvomme entistä tarkemmin alihankintayrityksiä. Tarkastuksia tehdään paljon myös virka-ajan ulkopuolella”, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työsuojelun vastuualue valvoo ulkomaisen työvoiman käyttöä Etelä-Suomessa.

Viime vuonna työnteko-oikeutta valvottiin Etelä-Suomessa 593 tarkastuksella. Näistä 92 tarkastuksella (16 %) löytyi työnteko-oikeudetonta työvoimaa. Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä löytyi yhteensä reilu 100. Usein kyse oli siitä, että työntekijä työskenteli ammattialalla, johon hänellä ei ollut lupaa. Myös niitä tapauksia oli paljon, joissa työntekijä oli aloittanut työn ennen luvan myöntämistä tai jatkoi työtä luvan päättymisen jälkeen. Täysin luvatta maassa oleskelevia ja työskenteleviä tavattiin vain muutama.

Työnteko-oikeudettomasta ulkomaisesta työvoimasta ilmoitetaan aina poliisille

Jos työntekijältä puuttuu työnteko-oikeus, työnantajasta tehdään esitutkintailmoitus poliisille. Vuoden 2016 tarkastusten pohjalta näitä ilmoituksia on tehty tai on tekeillä yhteensä 65. Vuonna 2015 määrä oli yli puolet pienempi: 30. Jos valvonta on tehty poliisin kanssa, asia on voitu siirtää suoraan poliisille ilman esitutkintailmoitusta.

Rajamäki muistuttaa, että myös työn tilaaja voi joutua vastuuseen, erityisesti jos työnteko-oikeudetonta työvoimaa löytyy alihankintaketjusta ulkomaisesta yrityksestä.

EU-maasta tulevalla ei aina ole työnteko-oikeutta

Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ulkomaisella työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa. Pohjoismaiden, EU-maiden, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaiset voivat työskennellä Suomessa kansalaisuutensa perusteella. Muut tarvitsevat työntekoa varten yleensä joko työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan.

Työnantajan on hyvä muistaa, että vaikka työntekijä tulisi EU-maasta, hän ei silti välttämättä ole EU-maan kansalainen. Toisen EU-maan myöntämä oleskelulupa ei oikeuta työskentelemään suomalaisen yrityksen palvelussa. Työnteko-oikeus on aina varmistettava asianmukaisista dokumenteista. Työnantajan pitää myös säilyttää tiedot ulkomaisista työntekijöistä ja työnteko-oikeuden perusteista.

Tarkempaa tietoa työnteko-oikeuden varmistamisesta löytyy sivulta www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/ulkomainen-tyontekija.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Riku Rajamäki, puh. 0295 016 339, etunimi.sukunimi@avi.fi

Mediapalvelu:
Viestintäasiantuntija Virpi Saarinen, p. 029 501 6021, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto