Sisältöjulkaisija

null Kattava vaarojen selvittäminen ja arviointi on turvallisuusjohtamisen toimiva työkalu seurakunnissa

Kattava vaarojen selvittäminen ja arviointi on turvallisuusjohtamisen toimiva työkalu seurakunnissa

8.1.2021 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toteutti vuosina 2016- 2020 valvontahankkeen evankelisluterilaisiin seurakuntiin Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli seurakuntien työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Hankkeen aikana käytiin kaikissa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen seurakunnissa.

Hanke aloitettiin 2016 johdon tarkastuksilla, jolloin käsiteltiin turvallisuusjohtamista ja toimintakäytäntöjä työsuojeluasioissa, työterveyshuollon toiminnan suunnitelmallisuutta ja ajantasaisuutta, perehdytyskäytäntöjä sekä työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koko seurakunnan tasolla.

Varsinainen työpaikkavalvonta toteutettiin yksikkökohtaisilla tarkastuksilla, joilla käsiteltiin turvallisuusjohtamista ja toimintakäytäntöjä työsuojeluasioissa, työterveyshuoltoa, työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista ja niiden merkityksen arviointia, riskien pienentämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamista ja ennakointia sekä työhön liittyvää opastusta ja perehdyttämistä.

 

Valvontahankkeen lopussa seurakuntiin tehtiin ns. kokoavia tarkastuksia. Tarkastuksilla käsiteltiin alueellisia sekä kyseistä seurakuntaa koskevia valvontahavaintoja. Tarkastuksen kuluessa seurakunnan johdolla, työsuojelupäälliköllä ja työsuojeluvaltuutetuilla oli mahdollisuus esittää kommentteja tarkastuksella käsiteltävistä asioista sekä kertoa valvottavana olleiden asioiden nykytilasta ja hankkeen tuloksista kyseisessä seurakunnassa.

 

Vaarojen arvioinnin tulee kattaa kaikki ammattiryhmät ja työolot

Seurakunnissa tehtävä työ on monipuolista: papit, diakonit, varhaiskasvatus- ja nuorisotyötekijät, kiinteistönhoitajat, suntiot ja seurakuntamestarit, hautausmaatyöntekijät sekä virasto- ja toimistotyöntekijät. Näin ollen työn riskit eri työyksiköissä vaihtelevat suuresti.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja selvittää kattavasti kaikki työhön liittyvät vaaratekijät ja arvioi niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Koska seurakunnat työllistävät monia eri ammattiryhmiä, havaittiin tarkastuksilla haasteita eri työoloihin sisältyvien haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamisessa. Ergonomian kehittämiskohteita löytyi paitsi toimistotyöstä, myös esimerkiksi työskenneltäessä korkealla (ikkunoiden pesu ja lamppujen vaihto), taakkojen käsittelystä, apuvälineiden käytöstä ja koneiden, kuten traktoreiden hyttien ergonomiasta.  Kehitettävää oli myös työtapaturmien, kuten henkilön putoamisvaarojen torjunnassa, konekohtaisessa vaarojen arvioinnissa (käyttöohjeiden, perehdytyksen ja tarvittavien suojausten puutteet) sekä kemikaaliturvallisuuden hallinnassa (käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaalien varastointi). Psykososiaalisen kuormituksen aiheuttajat löytyivät useimmiten työn sisällöstä, väkivallan uhasta tai työyhteisön sosiaalisesta toimimattomuudesta.

Koska työn vaarojen arviointi jäi usealla työpaikalla yleiselle tasolle, myös arvioinnin pohjalta tehtävät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi tai poistamiseksi jäivät osin puutteellisiksi. Näin ollen kaikkia tarjolla olevia keinoja ei kuormituksen vähentämiseksi hyödynnetty.

Työturvallisuuslain velvoittama vaarojen arviointi on oikein käytettynä tehokas työkalu. Kun vaarojen arviointi on järjestelmällistä, kattavaa ja koko henkilöstöä siihen kannustavaa, vältytään turhilta sairauspoissaoloilta ja tapaturmilta. Näin voidaan saavuttaa mielekkäämpiä, turvallisempia ja tuottavampia työmenetelmiä, joista on myös taloudellista hyötyä.

Lisätiedot:
Ylitarkastaja Nina Holm, 0295 018 646, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto