Sisältöjulkaisija

null Suojaamaton nielu aiheutti vakavan työtapaturman – yhtiö, tuotantojohtaja ja työnjohtaja tuomittiin maksamaan sakkoja ja vahingonkorvausta

Suojaamaton nielu aiheutti vakavan työtapaturman – yhtiö, tuotantojohtaja ja työnjohtaja tuomittiin maksamaan sakkoja ja vahingonkorvausta

23.4.2021 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Pirkanmaan käräjäoikeus on 13.4.2021 tuominnut muovipakkausten valmistamiseen erikoistuneen yrityksen 30 00 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Yrityksen tuotantojohtaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta 30 päiväsakon ja työnjohtaja 10 päiväsakon sakkorangaistuksiin. Lisäksi vastaajat tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan noin 47 000 euron vahingonkorvaukset vammantuottamuksesta.

Käräjäoikeuden käsiteltävänä ollut asia tuli ilmi tutkittaessa yhtiön työntekijälle tammikuussa 2019 tapahtunutta työtapaturmaa. Työntekijä loukkaantui, kun hän oli suorittamassa valmistelevia töitä päällystyskoneen painoyksikön luona. Painoyksikkö oli ollut pysäytettynä, mutta sen vieressä päällystyskoneen toiselle painoyksikölle menevässä s-vetoryhmässä oli paperirata päällä ja ajossa. Työntekijä oli vetänyt päällystyskoneen viereisellä seinällä olevasta letkukelasta vesiletkua saadakseen sen ylettymään painoasemalle asti. Tässä yhteydessä hän horjahti vasten takanaan ollutta kuljetinrataa, jolloin kuljetinrata ja pyörivä tela vetivät työntekijän oikean käden telojen väliin puristuksiin. Työntekijä ei ylettynyt koneen hätäpysäyttimeen, mutta ehti painaa linjan ryömintäpainiketta, jolloin radan nopeus laski noin 9 metriin minuutissa (ajonopeus noin 180 m/min). Kun koneen nopeus laski, sai työntekijä revittyä kätensä puristuksista.

Käräjäoikeus totesi tehtaan työnjohtajan laiminlyöneen perehdyttämistä koskevia työturvallisuusmääräyksiä, koska hän ei ollut huolehtinut siitä, että konekohtaisessa perehdytyksessä olisi kiinnitetty työntekijän huomiota vaarojen arvioinnissa havaittuun ja vaaralliseksi todettuun puristumisalueeseen.  

Käräjäoikeus katsoi tehtaan tuotantojohtajan menetelleen huolimattomasti, koska hän ei ollut varmistunut siitä, että hänen välitön alaisensa tekninen päällikkö olisi huolehtinut suojauspuutteiden korjauksista. Käräjäoikeus katsoi tuotantojohtajan tienneen suojaamattomista nieluista reilusti yli vuoden ajan ennen tapaturmaa. Tuotantojohtajan katsottiin laiminlyöneen noudattaa työturvallisuusmääräyksiä koneen vaara-alueelle pääsyn estämisen osalta sekä vaarojen selvittämisen ja arvioinnin osalta, koska vaarojen arvioinnissa huomatun vaaran poistaminen oli laiminlyöty.

Käräjäoikeus katsoi yhtiön laiminlyöneen toiminnassaan noudattaa vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi, ja että syyksi luetut rikokset ovat johtuneet yhtiön huolimattomuudesta. Arvioidessaan yhteisösakon tuomitsemisen edellytyksiä ja suuruutta otti käräjäoikeus huomioon sen, että työsuojeluviranomainen oli vuodesta 2015 lähtien antanut yhtiölle useita koneturvallisuuteen liittyviä korjauskehotuksia. Lisäksi käräjäoikeus totesi koneelle vuonna 2017 tehdyssä riskinkartoituksessa havaitun turvallisuuspuutteen olleen korjaamatta vielä tammikuussa 2019, ja ettei turvallisuuspuutetta ollut riittävästi huomioitu uuden työntekijän perehdyttämisessä.

Käräjäoikeus katsoi, ettei yhtiön toiminnassa tehtyjä rikoksia tai yhtiön laiminlyöntejä ei voida pitää vähäisinä, koska yhtiö ei ollut saattanut kaikkia koneturvallisuutta koskevia työturvallisuuspuutteita kuntoon useana vuonna saamistaan valvovan viranomaisen kehotuksista huolimatta ja laiminlyönnit olivat johtaneet vakavaan loukkaantumiseen. Yhtiö tuomittiin 30 000 euron yhteisösakkoon.

Sakkorangaistuksien lisäksi vastaajat tuomittiin maksamaan työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle vahingonkorvauksia yhteensä noin 46 000 euron edestä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että työntekijälle tulee varsinaiseen työhön liittyvien tehtävien perehdytyksen lisäksi antaa opetusta ja ohjausta myös työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi. Lisäksi työnantaja on aina vastuussa siitä, että työnopastus on ollut riittävää ja opastetut työmenetelmät oikeita, vaikka työnopastus olisi toteutettu siten, että opastuksen antaa muu kuin työnantaja, esimerkiksi toinen työntekijä tai koneen asentaja. Työsuojeluviranomainen korostaa kuitenkin sitä, että ensisijaisesti työnantajan tulee huolehtia teknisin ratkaisuin siitä, ettei työntekijöiden ulottumisalueella ole vaarallisia kohteita. Työntekijälle annettavat turvallista työskentelyä koskevat ohjeet ja käskyt taikka kiellot ovat tässä mielessä toissijaisia.

Pirkanmaan käräjäoikeuden asia nro R 20/6616. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lisätietoja:
Lakimies Sari-Anne Salminen, puh. 0295 018 682, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto