Työtaistelut ja korona johtivat toistuviin hätätyöilmoituksiin – työsuojeluviranomainen pyysi lausunnon työneuvostolta

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (työsuojeluviranomainen) pyysi työneuvostolta lausuntoa työaikalain mukaisen hätätyön edellytyksistä lakkotilanteessa. Lounais-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hätätyötä koskevat ilmoitukset koko maassa. Työneuvosto antoi lausuntonsa 12.12.2022.

Työtaistelutilanteissa on hätätyötä teetetty vaihtelevasti viime vuosina, mutta vuosi 2022 tuotti poikkeuksellisesti 31 ilmoitusta, joiden perusteena oli kokonaan tai osittain työtaistelu. Varsinaisia lakon perusteella teetettyjä hätätöitä oli ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. 

Koska lainsäädäntö ja tulkintakäytäntö ei ole ottanut kattavasti kantaa lakkoon hätätyön perusteena, työsuojeluviranomainen päätti koostaa työneuvostolle lausuntopyynnön tästä kokonaisuudesta. Lausuntopyynnössä kysyttiin muun muassa, voiko lakko olla yksinomaisena perusteena hätätyölle, voivatko sairauspoissaolot ja lakko yhdessä muodostua hätätyön perusteeksi, voiko hätätyötä teettää myös säännöllisenä työaikana ja miten tulee ajallisesti tulkita samoista syistä toistuvia hätätöitä. Tarkemmin voit tutustua kysymyksiin työneuvoston lausunnossa Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa. 

Työneuvosto katsoi, että jos lakosta on ilmoitettu työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan kahta viikkoa ennen sen toimeenpanoa, ei lakko – toteutuessaan ilmoitetussa laajuudessa – täytä työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua ennalta arvaamattoman tapahtuman kriteeriä. Ennalta arvaamatonta ei olisi myöskään muutoin työnantajan tiedossa hyvissä ajoin oleva työtaistelu. 

Linjauksia hätätyön perusteisiin ja ajalliseen kestoon

Työneuvosto totesi, että jokaista hätätyön perustetta on arvioitava itsenäisesti. Näin ollen hätätyön eri perusteita ei voisi laskea yhteen ja katsoa, että ne yhteen laskien täyttäisivät ennalta arvaamattoman tapahtuman kriteerin. Toisaalta työneuvosto hyväksyi kuitenkin ajatuksen, että arvaamattoman tapahtuman täyttymisen tulkintaan voivat vaikuttaa madaltavasti erilaiset työvoiman saatavuuden häiriöt, kuten henkilöstön poikkeuksellisen suuret sairaus- tai muut poissaolot. 

Työneuvosto päätyi – työsuojeluviranomaisen tulkinnasta poiketen – siihen, että hätätyönä voidaan teettää myös säännöllistä työaikaa. Neuvosto perusteli tulkintaa työntekijän suojelulla ja sillä, että näin tulkiten hätätyö on saatettava herkemmin viranomaiskontrollin piiriin.

”Työneuvoston perustelu saattaa jäädä käytännössä vähämerkitykselliseksi, sillä hätätyötä käytetään tyypillisesti tilanteissa, joissa säännöllinen työaika ylitetään ja lepoajoista poiketaan”, toteaa työsuojelulakimies Aki Eriksson. ”Työsuojeluviranomaisen ratkaisujen perusteluihin linjaus kuitenkin vaikuttaa, sillä olemme katsoneet, että kyse ei ole ollut hätätyöstä silloin, jos ylityösuostumus on annettu ja lepoaikoja ei ole rikottu”, Eriksson lisää. Työneuvoston tulkinta kannustaa työnantajia miettimään herkemmin hätätyöilmoituksen tekemistä, koska tämä koskee myös säännöllistä työaikaa. 

Työneuvosto ei ottanut kantaa siihen, tuleeko hätätyöhön määrätyn työntekijän tehdä nimenomaisesti niitä töitä, jotka ovat välttämättömiä hätätyönä tehtävän tilanteen normalisoimiseksi, vai voiko työnantaja järjestellä myös hätätyössä työntekijöiden työtehtäviä vapaasti. Työneuvosto katsoi, ettei sillä ollut mahdollisuutta ottaa asiaan kantaa toimivaltansa puitteissa. 

Hätätyön ajallisesta ulottuvuudesta työneuvosto totesi yleisesti, että kysymys on hätätyökohtaisesta määräajasta. Näin ollen hätätyön alkamista ei lasketa työntekijäkohtaisesti siitä, milloin kukin työntekijä aloittaa hätätyön. Voitaneen siis tulkita, että mikäli työtaistelu ja esimerkiksi epidemian aiheuttama työvoimapula jatkuu pidempään, niin hätätyön kahden viikon enimmäisaika alkaa siitä, kun tilanne aktualisoituu ensimmäisen kerran. Tilanteita ei siis tarkastella työntekijä tai työvuorokohtaisesti.

Tietoa hätätyöstä Tyosuojelu.fissä
Työneuvoston lausunnot (Tem.fi)

Lisätiedot:
Lakimies Aki Eriksson, 0295 018 175, [email protected]
Työsuojelun vastuualue, Lounais-Suomen aluehallintovirasto