Sisäilmaston terveysvaara on ehkäistävä ennalta

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on terveellistä ja turvallista työskennellä. Hyvällä suunnittelulla ja rakennuksen ennakoivalla kunnossapidolla voidaan ylläpitää hyvää sisäilmastoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valitaan päästöttömät rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä rakennetaan riittävä ja toimiva ilmanvaihto. Lisäksi huolehditaan

• muusta rakennuksen toimivuudesta, kuten salaojista
• ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta ja puhtaudesta
• rakennuksen suunnitelmallisesta kunnossapidosta
• siivouksesta.

Jos rakenteisiin pääsee kosteutta, on rakenteet kuivattava viipymättä mikrobikasvun estämiseksi. Vaurioituneet materiaalit on ensisijaisesti poistettava. Vaurion aiheuttaja on aina selvitettävä ja korjaukset tehtävä siten, että vaurio ei pääse uusiutumaan.

Jos työnantaja toimii vuokratiloissa, on työnantajan sovittava korjausten tekemisestä ja kiinteistön ylläpidosta kiinteistön omistajan kanssa. Vastuu työntekijöiden terveydestä on kuitenkin aina työnantajalla. Vuokratiloissa toimiessa työnantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos työtiloista aiheutuu ilmeinen terveysvaara tiloissa työskenteleville.

Terveysvaara on poistettava viivytyksettä ja vaikutuksia pitää seurata

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on menettelytavat, joilla voidaan ehkäistä sisäilmastoon liittyvät terveyshaitat ja hoitaa ilmenneet ongelmatilanteet.

Sisäilmasto-ongelman käsittelyprosessi työpaikalla

Työnantajan velvollisuus on

• käyttää työntekijöiden oireilujen työperäisyyden selvittämisessä työterveyshuoltoa tai muuta terveydenhuollon asiantuntijaa
• ratkaista yhdessä työterveyshuollon kanssa, ketkä työntekijät mahdollisesti voivat ja millä edellytyksillä jatkaa turvallisesti työskentelyä kyseisissä työtiloissa
• selvittää luotettavasti ja kattavasti rakennuksen kunto ja sen vaikutus sisäilmastoon (sisäilmastoselvitys); jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on sisäilmastoselvityksen laatimisessa käytettävä asiantuntijaa. Jo alkuvaiheessa mukana on hyvä olla kiinteistön kunnosta vastaava henkilö kiinteistöön jo tehtyjen korjausten selvittämiseksi. Kosteus- ja homevaurioiden selvittämisessä tarvitaan usein eri alan asiantuntijoita rakennustekniikan, rakennusfysiikan, LVI-tekniikan, mikrobiologian ja lääketieteen alalta.
• suunnitella korjaustyöt huolellisesti ja toteuttaa ne siten, ettei työstä aiheudu haittaa rakennustyöntekijöille eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville
• toteuttaa korjaukset suunnitelman mukaisesti
• huolehtia tilojen asianmukaisesta ja riittävästä siivouksesta tehtyjen korjausten jälkeen
• tehtyjen korjausten jälkeen seurata yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtyjen korjaustoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutusta työntekijöiden terveydentilaan.

Hyväksi käytännöksi on osoittautunut, että työnantaja perustaa työpaikalle sisäilmaryhmän. Ryhmässä ovat edustettuina yleensä linjajohto, kiinteistön omistaja, kiinteistöhuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, työterveyshuolto ja työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta. Tarvittaessa mukana voi olla myös työpaikan ulkopuolinen asiantuntija.

Avoimesta ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta on huolehdittava

Työnantajan avoin tiedottaminen sisäilmasto-ongelman selvittämisestä ja ratkaisemisesta ennaltaehkäisee huhujen syntymistä. Jos sisäilmasto-ongelman käsittelystä ei tiedoteta riittävästi, työpaikalla saattaa syntyä käsitys, että työnantaja ei ota työntekijöiden oireilua vakavasti.

Sisäilmasto-ongelman käsittelyssä työpaikalla on muistettava, että yksittäisen työntekijän terveydentilaa koskeva tieto on salassa pidettävää. Arvioinnin siitä, onko oireilu työperäistä, voi tehdä vain terveydenhuollon henkilöstö.

Hyvässä tiedottamisessa työntekijöille kerrotaan säännöllisesti ajantasainen tieto toimenpiteistä sisäilmasto-ongelman selvittämiseksi:

• mitä tiedetään
• mitä ei tiedetä
• mitä tullaan tekemään
• milloin tullaan tekemään
• mitkä ovat jatkotoimet
• miten korjaustoimia ja niiden vaikutusta seurataan.