Työolot
Sisäilmasto
Työpaikan hyvällä sisäilmalla on vaikutusta työolojen terveellisyyteen, työyhteisön työilmapiiriin ja toimivuuteen sekä työn tuottavuuteen. Työnantajan on huolehdittava sisäilmasto-olosuhteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta.
Yleistä aiheesta
Millaista on hyvä sisäilma?
Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun ja jos sisäilman haittatekijät eivät aiheuta terveydellistä vaaraa.
Miksi hyvä sisäilma on tärkeää? Ihminen viettää 90–95 % ajastaan sisätiloissa ja hengittää vuorokaudessa jopa 40 kuutiometriä ilmaa, josta valtaosa on sisäilmaa. Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa tai pahentaa allergia- ja ärsytysoireita sekä keuhkosairauksia.
Työtilan sisäilmaan siirtyneet epäpuhtaudet voivat aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittaa. Huonolle sisäilmalle altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän muun muassa
- hengitystieinfektioita
- nenän tukkoisuutta tai vuotoa
- silmien kutinaa, kirvelyä tai ärsytysoireita
- kurkun käheyttä tai kuivuutta
- yleisoireina väsymystä ja päänsärkyä
- harvinaisempina oireina kuumeilua sekä lihas- ja nivelkipua.
Sisäilmasto-ongelmalle on tyypillistä, että oireilu liittyy rakennuksessa oleskeluun. Yleensä koetut oireet lievenevät melko pian rakennuksesta poistumisen jälkeen.
Paitsi lieviä ärsytysoireita, sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa myös sairastumisen. Tutkimuksissa on todettu astmaan sairastumisen tai sen pahenemisen olevan yhteydessä terveydelle haitalliseen sisäilmaan.
Sisäilmasto-ongelmaan voi olla useita syitä
Sisäilman laatua voivat huonontaa esimerkiksi seuraavat tekijät:
- toimimaton tai henkilömäärään nähden riittämättömän ilmanvaihto
- epäpuhtauksien kulkeutuminen kosteus- ja homevaurioituneista rakenteista sisäilmaan
- kosteuden reagointi lattiapinnoitemateriaalien kanssa
- haihtuvat epäterveelliset päästöt rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja kalusteista
- suojaamattomista ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä irtoavat mineraalivillakuidut
- viihtyvyyttä heikentävät lämpöolosuhteet ja vetoisuus
- työtiloihin kuulumaton tavara
- väärät pesumenetelmät tai riittämätön siivous.
Kosteus- ja homevauriot voivat olla yksi syy huonoon sisäilman laatuun
Hallitsematon veden ja kosteuden pääsy työtilan rakenteisiin vaurioittaa aina materiaaleja. Jos kosteusvauriota ei korjata ja sen syytä poisteta, liiallinen kosteus voi käynnistää rakenteessa mikrobikasvun ja mikrobien aineenvaihduntatuotteiden syntymisen, jotka mahdollistavat terveyshaitan tai -vaaran muodostumisen. Tällöin tiloissa voi olla poikkeavaa esim. tunkkaista maakellarimaista hajua. Vaurioituneista rakenteista voi siirtyä sisäilmaan mikrobeja, itiöitä ja rihmaston kappaleita sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja homeiden tuottamia myrkkyjä.
Kun työpaikalla on epäilty tai todettu kosteusvaurio, työnantajan tulee selvittää kosteusvaurion laajuus, vakavuus ja siitä mahdollisesti seuraavat vaikutukset. Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin kosteusvaurion korjaamiseksi.
Sisäilmasto-ongelma on ratkaistava suunnitelmallisesti
Sisäilmasto-ongelmien käsittelyyn on työpaikalla oltava sovitut menettelytavat, joiden perusteella työnantaja
- tiedottaa, miten työpaikalla ilmoitetaan sisäilmastohaitoista
- perustaa tarvittaessa sisäilmaryhmän
- hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta
- käyttää sisäilmastoasiantuntijoita rakennuksen kunnon selvittämiseen ja tulosten tulkintaan
- tiedottaa avoimesti ja oikea-aikaisesti
- toteuttaa korjaustoimet laaditun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti
- seuraa tehtyjen korjausten vaikutusta työntekijöiden terveyteen
- tukee ennakoivasti työyhteisön ja työntekijöiden työkykyä yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Ohjeita työntekijälle
Jos epäilet, että työpaikallasi on terveyttä vaarantavaa huonolaatuista sisäilmaa (esim. rakennuksen kuntoon liittyen), ilmoita asiasta työnantajallesi ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on kerrottava sinulle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimiin asiassa on ryhdytty tai tullaan ryhtymään. Työnantajan on kerrottava myös se, jos ilmoituksesi ei työnantajan arvion mukaan johda toimiin.
Jos epäilet, että sinulla on työpaikan sisäilmasta johtuvia oireita, kerro oireilustasi työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan pitää selvittää yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, aiheutuvatko oireesi työpaikan olosuhteista. Kerro oireistasi aina myös työterveyshuollossa. Työterveyshuolto arvioi, millä edellytyksillä voit jatkaa työskentelyä tiloissa, joissa oireet ilmaantuvat.
Jos oireiden todetaan aiheutuvan työpaikan olosuhteista, on työnantajan selvitettävä sisäilmastoon liittyvän ongelman syy ja poistettava se. Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia, että terveytesi ei vaarannu sinä aikana, kun asiaa selvitetään ja korjataan.
Selvitysten tekeminen, raportin valmistuminen sekä korjaussuunnitelman ja korjausten tekeminen vievät oman aikansa. Voit kysyä tilannetta ja aikataulua esimieheltäsi tai työsuojeluvaltuutetulta.
Työsuojeluviranomainen valvoo
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa jatkuvasti seuraamaan työpaikan työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Työsuojeluviranomainen valvoo työpaikkojen työolosuhteita myös sisäilmastoasioissa. Työsuojelutarkastuksella voidaan selvittää, onko altistumisen syitä poistettu ja miten työnantaja seuraa toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutusta työntekijöiden terveydentilaan. Työnantajan on myös huolehdittava korjauksen jälkeisestä huolellisesta siivouksesta.
Tarkastaja arvioi myös työnteon jatkamisen edellytyksiä. Tarkastajan tulee arvioinnissa hyödyntää rakennusteknisten ja terveydenhuollon asiantuntijoiden selvitysten johtopäätöksiä.
Jos työnantajasi ei ryhdy riittäviin toimiin sisäilmasto-ongelman selvittämiseksi ja altistumisen estämiseksi, voit pyytää tietoa ja apua työsuojeluviranomaisen valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta.
Ohjeita työnantajalle
Sisäilmaston terveysvaara on ehkäistävä ennalta
Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on terveellistä ja turvallista työskennellä. Hyvällä suunnittelulla ja rakennuksen ennakoivalla kunnossapidolla voidaan ylläpitää hyvää sisäilmastoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valitaan päästöttömät rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä rakennetaan riittävä ja toimiva ilmanvaihto. Lisäksi huolehditaan
- muusta rakennuksen toimivuudesta, kuten salaojista
- ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta ja puhtaudesta
- rakennuksen suunnitelmallisesta kunnossapidosta
- siivouksesta.
Jos rakenteisiin pääsee kosteutta, on rakenteet kuivattava viipymättä mikrobikasvun estämiseksi. Vaurioituneet materiaalit on ensisijaisesti poistettava. Vaurion aiheuttaja on aina selvitettävä ja korjaukset tehtävä siten, että vaurio ei pääse uusiutumaan.
Jos työnantaja toimii vuokratiloissa, on työnantajan sovittava korjausten tekemisestä ja kiinteistön ylläpidosta kiinteistön omistajan kanssa. Vastuu työntekijöiden terveydestä on kuitenkin aina työnantajalla. Vuokratiloissa toimiessa työnantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos työtiloista aiheutuu ilmeinen terveysvaara tiloissa työskenteleville.
Terveysvaara on poistettava viivytyksettä ja vaikutuksia pitää seurata
Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on menettelytavat, joilla voidaan ehkäistä sisäilmastoon liittyvät terveyshaitat ja hoitaa ilmenneet ongelmatilanteet.
Sisäilmasto-ongelman käsittelyprosessi työpaikalla
Työnantajan velvollisuus on
- käyttää työntekijöiden oireilujen työperäisyyden selvittämisessä työterveyshuoltoa tai muuta terveydenhuollon asiantuntijaa
- ratkaista yhdessä työterveyshuollon kanssa, ketkä työntekijät mahdollisesti voivat ja millä edellytyksillä jatkaa turvallisesti työskentelyä kyseisissä työtiloissa
- selvittää luotettavasti ja kattavasti rakennuksen kunto ja sen vaikutus sisäilmastoon (sisäilmastoselvitys); jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on sisäilmastoselvityksen laatimisessa käytettävä asiantuntijaa. Jo alkuvaiheessa mukana on hyvä olla kiinteistön kunnosta vastaava henkilö kiinteistöön jo tehtyjen korjausten selvittämiseksi. Kosteus- ja homevaurioiden selvittämisessä tarvitaan usein eri alan asiantuntijoita rakennustekniikan, rakennusfysiikan, LVI-tekniikan, mikrobiologian ja lääketieteen alalta.
- suunnitella korjaustyöt huolellisesti ja toteuttaa ne siten, ettei työstä aiheudu haittaa rakennustyöntekijöille eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville
- toteuttaa korjaukset suunnitelman mukaisesti
- huolehtia tilojen asianmukaisesta ja riittävästä siivouksesta tehtyjen korjausten jälkeen
- tehtyjen korjausten jälkeen seurata yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtyjen korjaustoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutusta työntekijöiden terveydentilaan.
Hyväksi käytännöksi on osoittautunut, että työnantaja perustaa työpaikalle sisäilmaryhmän. Ryhmässä ovat edustettuina yleensä linjajohto, kiinteistön omistaja, kiinteistöhuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, työterveyshuolto ja työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta. Tarvittaessa mukana voi olla myös työpaikan ulkopuolinen asiantuntija.
Avoimesta ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta on huolehdittava
Työnantajan avoin tiedottaminen sisäilmasto-ongelman selvittämisestä ja ratkaisemisesta ennaltaehkäisee huhujen syntymistä. Jos sisäilmasto-ongelman käsittelystä ei tiedoteta riittävästi, työpaikalla saattaa syntyä käsitys, että työnantaja ei ota työntekijöiden oireilua vakavasti.
Sisäilmasto-ongelman käsittelyssä työpaikalla on muistettava, että yksittäisen työntekijän terveydentilaa koskeva tieto on salassa pidettävää. Arvioinnin siitä, onko oireilu työperäistä, voi tehdä vain terveydenhuollon henkilöstö.
Hyvässä tiedottamisessa työntekijöille kerrotaan säännöllisesti ajantasainen tieto toimenpiteistä sisäilmasto-ongelman selvittämiseksi:
- mitä tiedetään
- mitä ei tiedetä
- mitä tullaan tekemään
- milloin tullaan tekemään
- mitkä ovat jatkotoimet
- miten korjaustoimia ja niiden vaikutusta seurataan.
Lainsäädäntö
Työturvallisuuslaki (738/2002)
- 8 § työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
- 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
- 32 § työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys
- 33 § työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus
- 36 § Järjestys ja siisteys
- 37 § Ilman epäpuhtaudet
- 40 § biologiset tekijät
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
- 5 § työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat
- 12 § työterveyshuollon sisältö
Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)
- 2 § työnantajan yleiset velvollisuudet
- 9 § työpaikan tilavuus ja ilmanvaihto
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759)
- 5 § Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely
Terveydensuojeluviranomaisen valvoma lainsäädäntö sisäilmastoasioissa
Terveydensuojelulaki (763/1994)
Asumisterveysasetus (545/2015)
- Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (Valvira)
Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset
Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:2016:99) mukaan kuntayhtymä pystyi osoittamaan, etteivät synnytysosaston rakenteelliset puutteet ja kosteusvauriot olleet sen tiedossa eivätkä ennakoitavissa ennen kätilöiden sairastumista. Sairaalan muilla osastoilla kosteusongelmia oli tutkittu, mutta ne eivät olleet voineet johtua samoista syistä kuin ylimmässä kerroksessa sijainneen synnytysosaston ongelmat. Kuntayhtymä oli teettänyt oirekartoituksen ja hankkinut selvityksen kosteusvauriosta ja sen korjaamisesta sen jälkeen, kun homealtistusta koskeva epäily oli synnytysosastolla herännyt. Kuntayhtymä ei siten ollut huolimattomuudesta laiminlyönyt sille työturvallisuuslain mukaan kuuluvia tarkkailu- ja ennakointivelvollisuuksiaan. KKO kumosi myös kuntayhtymälle määrätyn velvollisuuden maksaa korvauksia kätilöille, jotka olivat sairastuneet synnytysosaston sisäilman ongelmien vuoksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:1998:22) mukaan opettaja oli sairastunut ammatilliseen allergiseen nuhaan ja sidekalvontulehdukseen, kun hän oli työskennellyt vuosina 1980–1993 koululla, jossa oli todettu runsasta homekasvustoa ja korkeita homesieni-itiöpitoisuuksia vesivahinkojen ja rakenteiden kastumisen sekä puutteellisen ilmastoinnin seurauksena. Mainittujen sairauksien katsottiin aiheutuneen pitkäaikaisesta ja voimakkaasta altistumisesta koulukiinteistössä esiintyneelle homekasvustolle, ja ne oli korvattava ammattitauteina.
Muualla Tyosuojelu.fissä
- Työterveys ja -tapaturmat: Työterveyshuolto
- Työsuhde: Terveystietojen käsittely
- Sisäilmasto-ongelmia työpaikalla? Ohjeita ongelman käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Työsuojeluhallinnon työpaikkatiedote 3/2020.
- Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ja -vaarojen valvonta. Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3/2016.
Muualla verkossa
- Sisäilma. Työterveyslaitos.
- Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa. Työterveyslaitos
- Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi : Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville (pdf). Työterveyslaitos 2022.
- Ohjeita ja työkaluja sisäilmaan liittyen: terveydellisen merkityksen arviointi. Työterveyslaitos.
- Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma. Työterveyslaitos 2017.
- Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Työterveyslaitos.
- Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö 2016.
- Hometalkoot. Ympäristöministeriö.
- Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009.
- Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012.
- Ratu-kortti 82-0239: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku
- Homevaurioiden ehkäisy ja tunnistaminen. Sisäilmayhdistys ry.
- Kosteusvaurioiden vähentäminen rakennuksissa. Talotekniikkajärjestelmät rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttajina. Työterveyslaitos 2012.
- Asumisterveys. Valvira.
- Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen (pdf). Opetushallitus 2008.
- Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus. Ympäristöministeriö.
