Pitkäkestoinen lähettäminen tarkoittaa vähintään 12 kuukautta kestävää työskentelyä. Jatkossa pitkäkestoisiin eli vähintään 12 kuukautta kestäviin lähettämisiin Suomeen sovelletaan työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa määriteltyjen pakollisten työehtojen lisäksi myös lisätyöehtoja. 

Tällä turvataan lähetetyille työntekijöille yhdenvertainen kohtelu työntekomaassa suhteessa kansallisiin työntekijöihin.

Käytännössä lisätyöehtojen soveltaminen toteutuu aikaisintaan vuoden päästä, koska vähintään 12 kuukauden laskenta alkaa 1.12.2020, jolloin lakimuutos tuli voimaan.

Pitkäkestoiset lähettämistilanteet 

Lisätyöehtojen soveltamisen velvoite pitkäkestoisessa lähettämisessä koskee kaikkia lähettämistilanteita.

Pitkäkestoisella lähettämisellä tarkoitetaan yli 12 kuukautta kestävää työskentelyä, jonka jälkeen lähetetyn työntekijän työsuhteessa on sovellettava myös muita kuin pakollisia työehtoja. 

Lähettävän yrityksen perustellusta pyynnöstä 12 kuukauden työnteon aikarajaa voidaan pidentää enintään 18 kuukauteen. Lisätyöehtojen soveltaminen alkaa tällöin vasta ilmoitetun pidennyksen jälkeen, jos lähettäminen edelleen jatkuu samassa työssä samassa työpaikassa. 

Aikarajan laskennassa otetaan huomioon tosiasiallinen työskentely, jolla tarkoitetaan todellista työntekoaikaa Suomessa, palkallista loma-aikaa ja sairauspoissaloa.

Pitkäkestoisen lähettämisen aikarajan, vähintään 12 kuukautta, täyttymistä määritettäessä useamman lähettämiskauden kestoajat lasketaan yhteen, jos lähettävä työnantajayritys korvaa lähetetyn työntekijän toisella samaa työtä samassa paikassa tekevällä lähetetyllä työntekijällä. Korvaamistilanteessa lähettämiskauden kesto on asianomaisten yksittäisten lähetettyjen työntekijöiden lähettämiskausien yhteenlaskettu kesto. Pitkäkestoista lähettämistä ei siis arvioida työntekijäkohtaisesti. 

Työnantajalla on hyvä olla käytössä seurantajärjestelmä, joka mahdollistaa työntekijöiden korvaamistilanteissa työskentelyaikaa koskevan aikarajan täyttymisen seurannan laskemisen.

Lähettävällä yrityksellä työnantajana on velvollisuus ilmoittaa lähettämälleen työntekijälle, jos samaa tehtävää on hoitanut samassa työpaikassa aiemmin lähetettynä ollut työntekijä. Työnantajan on myös ilmoitettava, kuinka pitkään aiemman työntekijän tai työntekijöiden lähettämiskausi on kestänyt. 

Lisätyöehdot

Suomessa lisäehdot tarkoittavat sellaisia yleissitovan työehtosopimuksen tai muun lähettävää yritystä sitovan työehtosopimuksen ehtoja, joita sovellettaisiin työaikaa, vuosilomaa ja työturvallisuutta koskevien määräysten lisäksi lukuun ottamatta työsuhteen solmimista, päättämistä, kilpailukieltoa ja ammatillisia lisäeläkkeitä koskevia määräyksiä.

Työehtosopimuksiin perustuvat lisätyöehdot liittyvät useimmiten palkallisiin poissaoloihin, kuten työntekijän 50-vuotispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, palvelusvuosilisät ja sairausajan palkanmaksuvelvoitteet. Lisätyöehdot tulee selvittää tapauskohtaisesti työsuhteessa sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen perusteella. 

Huomioon tulee erityisesti ottaa seuraavat mahdolliset määräykset, joiden ansainta riippuu aikarajoista tai työsuhteen kestosta, kuten:

• henkilökohtaisen palkanosan määrittelystä
• palkallisista merkkipäivistä
• vuosiloman ansainnasta ja loma-ajan palkasta
• lomakorvauksesta ja lomaltapaluurahasta
• ateriakorvauksesta
• työkokemuslisistä
• sairausajan palkanmaksusta ja
• äitiys- ja isyysvapaan palkan maksusta.

Myös muut mahdolliset määräykset erilaisista lisistä ja korvauksista, joilla on merkitystä lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi, tulee huomioida. 

Vuosiloma, itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä

Pitkäkestoisessa lähettämisessä sovelletaan lisäksi vuosilomalain säännöksiä vuosiloman antamisesta sekä itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annettua lakia ja vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annettua lakia. 

Itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan töiden keskeyttämisestä huolimatta on työntekijälle maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava palkka. 

Vapunpäivän ja arkipyhien palkallisuus määräytyy työhön soveltuvien työehtosopimusten määräysten perusteella.