Ulkomainen työntekijä - Työnteko-oikeus

Työnteko-oikeuden peruste pitää varmistaa ennen työsopimuksen tekemistä.

Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että Suomessa työskentelevällä ulkomaalaisella työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa. Rakennustyömaalla pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on varmistuttava siitä, että kaikilla alueella työskentelevillä ulkomaalaisilla on työnteko-oikeus. Sama koskee telakka-alueella pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa. Edellä mainittujen on siis varmistettava, että myös suomalaisten yritysten palveluksessa olevilla ulkomaalaisilla työntekijöillä on työnteko-oikeus.

Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä, vuokratyövoimana tai yrityksen sisäisenä siirtona, työnteko-oikeuden varmistamisvelvollisuus on myös toimeksiantajalla.

Työnteko-oikeus varmistetaan passista, muusta virallisesta matkustusasiakirjasta tai oleskelulupakortista. Palkattaessa ulkomaalaista työntekijää työnteko-oikeus varmistetaan ennen työsopimuksen tekemistä tai työnteon aloittamista.

Lisätietoa: Passi ja muut matkustusasiakirjat. Rajavartiolaitos.

Työnteko-oikeuden perusteet

Työntekijän työnteko-oikeus Suomessa voi perustua seuraaviin asioihin:

  • EU- tai ETA-maan kansalaisuus
  • työntekoon oikeuttava oleskelulupa
  • työntekijä ei ulkomaalaislain tai kausityölain nojalla tarvitse oleskelulupaa.

Työnteko-oikeus voi lupatyypistä riippuen olla voimassa vain tietyllä toimialalla tai tietyn työnantajan palveluksessa. Työnteko-oikeus voi myös olla voimassa vain määräajan ja riippua siitä, onko jatkolupahakemus jätetty ajoissa ennen edellisen luvan päättymistä.

Pohjoismaan, Euroopan unionin jäsenmaan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen ei tarvitse anoa työntekoa varten erillistä oleskelulupaa Suomeen. He voivat työskennellä Suomessa kansalaisuutensa perusteella.

Työntekijä, joka on jonkun muun kuin edellä mainitun maan kansalainen, tarvitsee työntekoa varten yleensä joko työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan.

Ulkomaalaislaissa määritellään myös tilanteet, joissa työnteko Suomessa on sallittu ilman työntekijän oleskelulupaa.

Lisätietoa:
Työskentely Suomessa. Maahanmuuttovirasto.
Työnteko-oikeus. Maahanmuuttovirasto.
Oikeus työntekoon ilman oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto.
Kausityö. Maahanmuuttovirasto.

Milloin oleskelulupaa ei tarvita?

Ulkomaalaislaissa on säädetty erityisistä tilanteista, jolloin muun kuin EU-/ETA-maan kansalaisen työnteko Suomessa on sallittu ilman oleskelulupaa. Tilanteet voivat liittyä esimerkiksi lyhytaikaisiin tiede-, kulttuuri- ja urheilutehtäviin. Myös turvapaikanhakija voi työskennellä ilman oleskelulupaa henkilöllisyyden todistamisesta riippuen kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun on hakenut turvapaikkaa. Lisäksi kausityössä maatalouden ja matkailun alalla voi kausityölain nojalla tehdä työtä kausityöviisumilla tai kausityötodistuksella enintään 90 päivää.

Opiskelijoilla rajoitettu työnteko-oikeus

Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä ansiotyönä tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyötä rajoituksetta.

Opiskelija voi tehdä oleskeluluvalla palkkatöitä keskimäärin 30 tuntia viikossa millä tahansa alalla. Viikkotuntimäärä voi ylittyä joinakin viikkoina, kunhan se on vuoden lopussa keskimäärin 30 tuntia viikossa.

Lisätietoa: Opiskelijan työnteko ja työharjoittelu. Maahanmuuttovirasto.

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?