Vaarojen selvittäminen

Vaarat selvitettävä kattavasti - Yleistä

Vaarojen selvittäminen ja arviointi on työpaikan työsuojelutoiminnan perusta.

Vaarojen selvittäminen ja arviointi on työpaikan työsuojelutoiminnan perusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat riittävän järjestelmällisesti.

Vaarojen arvioinnin pitää olla: 

  • Todennettavissa. Käytännössä on yleensä käytettävä kirjallista tai sähköistä arviointimenetelmää. Jos tehtävään tai toimialalle liittyy ilmeinen terveysvaara (esim. kemialliset, biologiset ja fysikaaliset vaarat sekä väkivallan uhka), säädöksissä edellytetään aina kirjallista vaarojen arviointia.
  • Ajan tasalla. 

Vaarojen arviointi on hyvä suunnitella huolellisesti, koska silloin se on helpompi ja nopeampi toteuttaa. Jos työnantajalla ei ole arviointiin tarvittavaa asiantuntemusta, hänen on käytettävä apuna päteviä asiantuntijoita. Yksi asiantuntijataho on työterveyshuolto, jonka tekemässä työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn vaarojen merkitys työntekijöiden terveydelle. 

Arviointimenetelmä valitaan työpaikan koon ja tehtävän työn mukaan

Työnantaja voi valita työpaikalleen parhaiten sopivan vaarojen arviointimenetelmän. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen verkkopalvelusta voi ladata lomakkeita ja selainpohjaisen sovelluksen tähän tarkoitukseen. On muistettava, että lomakkeet on tehty soveltumaan erilaisille toimialoille ja eri kokoisille työpaikoille. Tämän vuoksi lähes jokaisessa työssä on sellaisia vaaratekijöitä, joita ei ole mainittu lomakkeella, ja toisaalta jonkun työpaikan kannalta siellä on turhia kohtia. 

Vaarojen arviointimenetelmän on oltava riittävän kattava suhteessa työnantajan toimialaan, toiminnan luonteeseen ja työpaikan kokoon. Arvioinnissa on otettava huomioon työn erityispiirteet, kuten yksintyöskentely tai vaativat olosuhteet. Joihinkin töihin on omia säädöksiä, joita on noudatettava (esim. rakennustyö ja vaarallisten kemikaalien käsittely).

Vaaroja selvittäessään työnantajan on tarkasteltava kaikkia työsuoritukseen ja työympäristöön liittyviä vaaroja. 

Arviointi on kohdistettava kaikkiin työpaikalla tehtäviin töihin, mukaan lukien

Arvioimisvelvoite koskee kaikkea työpaikalla tehtävää työtä.
  • huoltotyöt, seisokit ja muut vastaavat erikoistilanteet
  • poikkeus- ja häiriötilanteet
  • ruuhkahuiput ja sesongit
  • loma-ajat, sijaisten ja harjoittelijoiden käyttö
  • työpaikan ulkopuolella (myös ulkomailla) tehtävät työt
  • työ, jota työpaikalla tekevät muiden työnantajien palveluksessa olevat työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat (esim. tavarantoimittajat, siivoojat, huolto- ja kunnossapitohenkilöstö) eli ns. yhteisellä työpaikalla tehtävä työ; työpaikan olosuhteet eivät saa aiheuttaa vaaraa näillekään työntekijöille.

Vaarojen arviointia tehdään monesta näkökulmasta

Vaarojen arvioinnissa on otettava huomioon työsuojelun hallintamenettelyt eli työsuojeluohjeistukset ja toimintatavat. Esimerkiksi, jos työssä on ilmeinen väkivallan vaara, on työnantajalla oltava toimintamalli väkivallan uhan varalta. Vaarojen arvioinnissa tarkastellaan myös sitä, miten hallintamenettelyt toimivat käytännössä. Jos työpaikalla on ohjeistus esimerkiksi psykososiaalisen kuormituksen varalle, mutta kuormittumisesta aiheutuvia sairauspoissaoloja on paljon, on tarpeen arvioida hallintamenettelyt ja tehdä niihin korjaukset.

Vaarojen arvioinnissa hyödynnetään työterveyshuollon työpaikkaselvitystä sekä tietoja sairauspoissaoloista, ammattitaudeista, tapaturmista ja vaaratilanteista. Jotta työnantaja voi analysoida edellä mainittua tietoa, on sen keräämiseksi työpaikalta oltava toimiva menettely. Arvioinnissa varmistetaan myös, että erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä toimiville tehdään terveystarkastukset.

Vaarojen arvioinnissa on otettava huomioon yleisellä tasolla työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset (esim. koko, ikääntymiseen liittyvät muutokset, työkokemus ja ammattitaito). Esimerkiksi työntekijän koko voi vaikuttaa siihen, onko työväline turvallinen tai työtaso ergonomisesti oikealla korkeudella. Arvioinnissa pitää ottaa huomioon myös erityisryhmien tarpeet (esim. nuoret työntekijät, raskaana olevat naiset ja osatyökykyiset).

Vaarojen arvioinnissa on tarkasteltava myös seuraavia työpaikan toimintatapoja ja niiden toimivuutta. Niiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Riskien arviointi työpaikalla -työkirjan vaaratekijäkuvauksista, s. 2. Työkyvyn varhaisesta tuesta löytyy lisätietoa Työterveyslaitoksen verkkopalvelusta

  • työsuojelun toimintaohjelma
  • työsuojelun yhteistoiminta
  • perehdyttäminen ja työhönopastus
  • toiminta yhteisellä työpaikalla
  • poikkeavat tilanteet ja häiriöt
  • henkilönsuojaimet
  • suojusten ja apuvälineiden käyttö
  • turvattomaan toimintaan ja riskinottoon puuttuminen
  • päihdeohjelma
  • tulityöluvat ja tulitöiden tekeminen
  • hälytys ja pelastusvälineet
  • sammutusvälineet ja niiden merkinnät
  • kulkutiet ja käytävät sekä niiden turva- ja merkkivalaistus
  • poistumis- ja pelastustiet sekä niiden merkinnät
  • ensiapujärjestelyt ja välineet
  • henkilöstön toimintavalmius hätätilanteessa
  • työkyvyn varhaisen tuen toimintatavat

Kun työturvallisuuden toimintatapoihin liittyvät asiat on selvitetty, siirrytään arvioimaan vaarakokonaisuuksia. Niitä esitellään sivulla Tyypillisiä vaaroja.