Työturvallisuusrikos

Vastuut työsuojelussa - Vastuut työturvallisuusrikoksissa

Niitä tilanteita varten, joissa työnantaja laiminlyö työsuojeluvelvoitteiden noudattamisen, on säädetty rangaistusmenettelystä. 

Valvonnan ja työsuojelun edellytyksistä huolehtimisen laiminlyönnit yleisimmät rikokset

Työnantaja tai tämän edustaja voi joutua vastuuseen työturvallisuusrikoksesta, jos tahallaan tai huolimattomuudesta

  • rikkoo työturvallisuusmääräyksiä
  • aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan
  • mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen, koska
    • laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista
    • ei huolehdi taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä.

Työturvallisuusrikos on useimmiten laiminlyöntirikos, joka voi toteutua laiminlyömällä valvonta tai työsuojelun edellytyksistä huolehtiminen. 

Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä seurausta, esimerkiksi työntekijän loukkaantumista tai edes vaaratilannetta, vaan pelkkä laiminlyönti riittää. Tilannetta arvioitaessa tarkastellaan sitä, mitä vastuussa ollut henkilö on jättänyt tekemättä.

Työturvallisuusvastuu jakaantuu johdon eri tasoille

Työturvallisuusvastuu kohdistuu yleensä siihen työnantajaan, joka työ-, virka- ja niihin rinnastettavissa palvelussuhteessa teettää työtä tai joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa.

Lain vastaisesta menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, joka on tehnyt velvollisuuksien vastaisen teon tai laiminlyönnin. Rikosoikeudellisessa vastuussa ovat vain ne henkilöt, joilla on ollut todellinen vaikutusmahdollisuus epäkohdan poistamiseen. 

Vastuun kohdentumisessa arvioidaan

  • kenen tai keiden työnantajan edustajista olisi pitänyt toimia huolellisemmin
  • kenen syyksi laiminlyönti on siten luettava.

Tyypilliset vastuutahot työturvallisuusrikoksissa ovat ne henkilöt, jotka työnantajan sijasta johtavat ja valvovat työtä. Esimerkiksi työntekijän opetus ja ohjaus voi jakaantua useamman esimiehen velvollisuudeksi: ylin johto organisoi ja rahoittaa asian, keskijohto suunnittelee ja valvoo kouluttamista ja työnjohto toteuttaa koulutuksen.  

Ylin johto vastaa työsuojelun edellytysten järjestämisestä

Alempia esimiestasoja ei voida rangaista sellaisesta työturvallisuusmääräysten rikkomisesta, joka johtuu siitä, että työsuojelun taloudelliset ja toiminnan järjestämistä koskevat edellytykset puuttuvat. Ylimmän johdon velvollisuus on organisoida työsuojelutoiminta niin, että alemmat esimiehet pystyvät toteuttamaan työturvallisuusmääräysten vaatimat toimenpiteet. 

  • Taloudellisia edellytyksiä ovat määrärahat, joilla hankitaan muun muassa
    • työsuojeluvälineitä
    • turvallisuuskoulutusta
    • muita työsuojeluun liittyviä asioita. 
  • Toiminnan järjestämisen edellytyksiä ovat työn turvallisuutta varmistavat ratkaisut organisaatiossa, kuten päätökset työntekijöiden ja työnjohtajien
    • lukumäärästä
    • valintatavasta
    • koulutuksesta. 

Esimerkiksi puutteellisen työntekijöiden valvonnan syynä voi olla se, että yhtä työnjohtajaa kohden on liian suuri määrä alaisia eikä tämä siitä syystä ehdi valvoa jokaista työpistettä. 

  • Myös muunlaisten työsuojelun edellytysten laiminlyönti voi johtaa rangaistusvastuuseen.

Toisinaan ei löydy henkilöä, jonka tehtäviin laiminlyöty työturvallisuusvelvoitteen hoitaminen olisi kuulunut. Tehtävää ei ehkä ole annettu kenellekään, tai tehtävien ja toimivaltuuksien epäselvyyden vuoksi vastuullista henkilöä ei voida nimetä. Tällöin vastuussa ovat ne tehtäväjaon vahvistamisesta vastaavat esimiehet, joiden laiminlyönnistä puutteellinen delegointi tai epäselvyys johtuu. 

Kuitenkaan esimiehen tietämättömyys jonkin yksittäisen tehtävän kuulumisesta hänelle ei välttämättä vapauta häntä vastuusta. Silloin, kun esimies tuntee organisaatioasemansa ja tehtävänkuvansa, hänen on otettava selvää, mitä ne häneltä edellyttävät.

Tuomioissa yhteisövastuu täydentää yksilövastuuta

Tuomiot vaihtelevat sakkorangaistuksesta vankeustuomioon. Lisäksi vastuulliseksi todettu taho voidaan tuomita vahingonkorvaukseen ja rikoksella saatu taloudellinen hyöty menetettäväksi valtiolle.

Myös työnantajayritys voidaan tuomita työrikoksesta yhteisösakkoon. Yhteisövastuu täydentää yksilövastuuta, mutta ei kuitenkaan tee tarpeettomaksi sitä, että organisaation sisäiset vastuusuhteet selvitetään. 

Työsuojelun vastuualueen tarkastajan ja työsuojeluviranomaisen toimivaltaa, työrikosten tunnusmerkkejä ja ilmoituskynnystä poliisille kuvataan työsuojeluhallinnon valvontaohjeessa Toimivallan käyttö ja rikosasiasta ilmoittaminen poliisille.