Työterveys ja -tapaturmat
Ensiavun toimintaohjeet
Ensiavussa keskeistä on varautuminen ja suunnittelu onnettomuuden varalta, vaaratilanteiden ehkäisy sekä hyvä toimintavalmius.
Vaarojen tunnistaminen on kaiken työpaikkakohtaisen suunnittelun ja ohjeistuksen lähtökohta. Useimmiten työpaikalla on vain muutama todennäköisempi uhkatekijä, joiden ehkäisyyn ja hoitamisen suunnitteluun varautumisessa keskitytään. Onnettomuustilanteiden toimintaohjeet on oltava kaikkien tiedossa.
Toimintaohjeisiin kirjataan:
- kuka onnettomuuden sattuessa johtaa tai organisoi toimintaa
- kuka hälyttää apua
- kuka huolehtii ensiavusta
- mitä ensiaputarvikkeita on, missä ne sijaitsevat ja kuka niistä vastaa
- miten loukkaantuneiden siirrot järjestetään
- mihin sairaankuljetusyksikkö ohjataan
- miten ensiapuryhmään tai sen jäseneen saadaan yhteys (jos työpaikalla on sellainen).
Suurten teollisuuslaitosten etäisyys sairaaloista ja ambulansseista vaihtelee. Paikkakunnan sairaankuljetus- ja pelastushenkilöstön kanssa voidaan sopia toimintamallit, miten esimerkiksi hälytys tehdään (112/portille/valvomoon), ja miten teollisuusalueelle helpoimmin päästään porttien kautta.
Ohjeisiin voidaan kirjata toimintaperiaatteet onnettomuuden sattuessa:
- Selvitä, mitä on tapahtunut.
- Onko lisäonnettomuusvaaraa?
- Pelasta, muista kuitenkin oma turvallisuutesi.
- Hälytä ammattiapua mahdollisimman nopeasti.
- Anna ensiapu.
Pidä loukkaantunut lämpimänä ja rauhoita häntä ammattiavun tuloon saakka.
Paikallinen toimintaohje erityistilanteissa on aina työpaikkakohtaisesti laadittu toimintaohje. Esimerkiksi syövyttävien, myrkyllisten sekä palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien aiheuttamien onnettomuuksien varalle on usein perusteltua antaa erilliset toimintaohjeet.
Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava saatavilla
Kemiallisten aineiden vaarallisista ominaisuuksista ja ensiavun erityispiirteistä saa tietoa muun muassa tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteista ja onnettomuuden vaaraa aiheuttavien kemikaalien turvallisuusohjeista. Erityistä vaaraa aiheuttavien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla helposti saatavilla kemikaalin käyttö- tai varastointipaikalla, jotta myös pelastushenkilöstö saa niistä tiedon heti paikalle saavuttuaan. Kannattaa myös luoda erityiset kemikaalikortit, joista käy helposti ja nopeasti ilmi
- kemikaalin aiheuttamat vaarat
- oikea suojautuminen
- ensiapuohjeet.
Jos kemiallisten aineiden aiheuttamiin äkillisiin myrkytyksiin tai vammoihin on olemassa vastavaikuttajia, on huolehdittava siitä, että niitä hankitaan ja että niitä osataan työpaikalla tai ensihoidon toimipisteessä käyttää.
Nopea hätäsuihkuun tai silmähuuhteluun pääsy voi ehkäistä vakavien silmä- tai palovammojen synnyn. Palo- ja räjähdysvaarallisissa töissä olisi voitava heti huuhdella runsaalla vedellä vahingoittunutta aluetta, samoin töissä, joissa on kemiallisten aineiden, kuten emästen, happojen ja muiden syövyttävien sekä ihon läpi imeytyvien myrkyllisten aineiden vaara roiskua iholle, silmiin tai vaatteille.
Työpaikalla on oltava tarvittaessa toimintaohje korkeapainevammojen hoitamiseen. Sivulla Ensiapu korkeapaineveden aiheuttamissa injektiotapaturmissa on esimerkki tällaisesta ohjeesta.
Esimerkiksi fluorivetyhapon imeytymistä voidaan onnettomuuksissa vähentää levittämällä ihoroiskeisiin vesihuuhtelun jälkeen kalsiumglukonaattigeeliä. Vastaavasti fenoliroiskeet voidaan huuhdella polyetyleeniglykoliliuoksella. Syanidimyrkytysten varalle voidaan työpaikoille hankkia amyylinitriittiä inhalaationestepakkauksena.
