Työsuhteen vähimmäisehdot

Työsuhteen vähimmäisehdot - Yleistä

Työsuhteen vähimmäisehdot perustuvat lakeihin ja työehtosopimuksiin. Suomessa kaikilla työntekijöillä on oikeus lain ja työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin.

Työsuhteen vähimmäisehdot koskevat esimerkiksi työaikaa, palkkaa, perhevapaita, sairauspoissaoloja ja lomia. Lisätietoa vähimmäisehdoista löydät osiosta Työsuhde. Jos työnantaja ei noudata työsuhteen vähimmäisehtoja, voi kyse olla työperäisestä hyväksikäytöstä tai jopa ihmiskaupasta.

Työperäinen hyväksikäyttö

Työperäisen hyväksikäytön torjunta edellyttää myös työn tilaajilta valppautta ja vastuullista toimintaa.

Työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan sitä, että heikossa asemassa olevaa työntekijää käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Työntekijälle saatetaan esimerkiksi maksaa liian pientä palkkaa ja teettää liikaa työtä. Kyse voi olla lievemmästä työehtojen polkemisesta tai vakavammasta teosta, jolloin työntekijää on voitu harhauttaa, uhkailla tai pitää ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa.

Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy monilla eri aloilla. Sitä torjutaan eri viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä. Työperäisen hyväksikäytön torjunta edellyttää myös työn tilaajilta valppautta ja vastuullista toimintaa.

Työsuojeluviranomainen valvoo työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista ja työsyrjintää. Työsyrjintää on esimerkiksi se, jos ulkomaalainen työntekijä joutuu tekemään töitä huonommilla työehdoilla alkuperänsä tai kielensä takia. Työsuojeluviranomainen ei tee edunvalvontaa, eli ei nosta kannetta työntekijän puolesta eikä toimi avustajana oikeudessa.

Poliisi tutkii työperäistä hyväksikäyttöä rikoksena muun muassa työsyrjinnän, kiskonnantapaisen työsyrjinnän, kiskonnan ja ihmiskaupan rikosnimikkeillä.

Työn tilaaja: tunnista ja ehkäise työperäistä hyväksikäyttöä

Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti aloilla, joilla käytetään paljon alihankintaa tai ulkomaista työvoimaa. Työn tilaajan on hyvä tietää, miten työperäistä hyväksikäyttöä voi tunnistaa ja ehkäistä. Vastuullinen tilaaja pyrkii varmistamaan, ettei omalla toiminnallaan mahdollista työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Seuraavat merkit voivat kertoa siitä, että alihankinnassa on riski työperäiseen hyväksikäyttöön:

  • Sopimushinta alihankinnasta on niin pieni, että työnantaja ei voi maksaa kaikkia työnantajanmaksuja.
  • Et tiedä, ketkä työpaikalla työskentelevät.
  • Työntekijät eivät halua kertoa työajoistaan.
  • Samat työntekijät tekevät usein pitkiä työpäiviä.
  • Työntekijöiden työturvallisuudesta ei ole huolehdittu.
  • Työntekijät eivät saavu työpaikalle itsenäisesti, vaan joku tuo heidät.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI on julkaissut ohjeita, joiden avulla yritykset ja työnantajat voivat puuttua hyväksikäyttöön:

Opas yrityksille ja työnantajille riskienhallintaan erityisesti alihankintaketjussa - Työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan ennaltaehkäisy Suomessa

Navigoi kohti vastuullista toimitusketjua – Työkalupakki yrityksille työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan ennaltaehkäisemiseksi

Ihmiskauppa

Ihmiskauppaa on muun muassa pakkotyö, jossa rikoksen uhria on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Työperäisen ihmiskaupan uhri on useimmiten ulkomaalainen työntekijä. Kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan tunnusmerkit ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Tilanne on lähellä ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelunäkökohdat täysin huomioimatta tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa. Ihmiskauppaepäilyjen tutkinta kuuluu poliisille.

Auttamisjärjestelmä ihmiskaupan uhreille

Työsuojeluviranomainen voi ohjata työpaikkatarkastuksilla tai muutoin ilmi tulleet mahdolliset ihmiskaupan uhrit ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen tekee uhrin puolesta esityksen auttamisjärjestelmään hyväksymisestä. Ohjaaminen auttamisjärjestelmään edellyttää aina uhrin suostumusta.

Työsuhteen vähimmäisehdot - Muualla Tyosuojelu.fissä