Sisältöjulkaisija

Valvontahavainto: Moni ulkomailta lähetetty työntekijä saa liian vähän palkkaa

Valvontahavainto: Moni ulkomailta lähetetty työntekijä saa liian vähän palkkaa

23.9.2019

Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa on työsuojeluviranomaisen valvontahavaintojen mukaan paljon puutteita. Tavallinen puute on, että lisät jäävät maksamatta tai peruspalkka alittaa työehtosopimuksen minimitason.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtoja ja työaikoja on tarkastettu valtakunnallisessa valvontahankkeessa kuluvan vuoden aikana. Tarkastuksia on tehty tähän mennessä noin sata. Tarkastuskohteina ovat sekä yritykset, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen, että ulkomaista työvoimaa tilaavat yritykset.

Noin puolessa tarkastuksista havaittiin palkkaukseen liittyviä puutteita. Tavallisin puute oli se, että maksettu palkka ei sisältänyt työehtosopimuksissa tarkoitettuja lisiä. Osassa tapauksia maksettu peruspalkka alitti työehtosopimusten määräykset.  

Myös työajan hallinnassa oli puutteita noin puolessa tarkastettuja kohteita. Työaikakirjanpitoa ei ollut pidetty oikein eikä työajan tasoittumisjärjestelmistä ollut sovittu. Muutamassa tapauksessa havaittiin myös suuria eroja työaikakirjanpidon ja työpaikan kulunvalvontatietojen välillä.

Laiminlyöntimaksuja harkinnassa

Suomeen työntekijöitä lähettävillä yrityksillä on ollut jo lähes kahden vuoden ajan velvollisuus tehdä lähettämisestä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle ennen työnteon aloittamista Suomessa. Ennakkoilmoituksen tekemättä jättämisestä voidaan määrätä 1 000–10 000 euron laiminlyöntimaksu.

Puolessa tarkastetuista kohteista ilmoitus oli joko kokonaan tekemättä tai se oli tehty puutteellisesti. Näiden osalta on käynnistetty laiminlyöntimaksun harkinta.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehtojen valvonnan tavoitteena on torjua harmaata taloutta. Työsuojelutarkastajat jatkavat valvontaa valtakunnallisesti.

Lisätietoja:
Lakimies Anna Pärtty
p. 0295 018173, etunimi.sukunimi@avi.fi 
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajan on selvitettävä kevytyrittäjien velvoitteidenhoito rakennusalalla

Tilaajan on selvitettävä kevytyrittäjien velvoitteidenhoito rakennusalalla

20.9.2019

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue täsmentää tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden ulottuvan myös niin kutsuttuihin kevytyrittäjiin. Kevytyrittäjällä viitataan yleensä henkilöön, joka myy työsuorituksia omiin nimiinsä ja laskuttaa työn laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjällä ei välttämättä ole Y-tunnusta.

Suomen työlainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjyys-termiä. Työtä tehdään pääsääntöisesti joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Yleensä kevytyrittäjien ja laskutuspalvelun välillä ei ole työsuhdetta.

Rakennustoimintaan liittyvällä tilaajalla selvitysvelvollisuus ulottuu myös tilanteisiin, joissa sopimuspuolella ei ole työntekijöitä. Jos tilaaja on sopinut kevytyrittäjän kanssa rakentamistoimintaa koskevista työsuoritteista ja sopimuksen arvo on vähintään 9 000 euroa, on tilaajan hankittava tilaajavastuuselvitykset kevytyrittäjästä.

Mitä selvityksiä kevytyrittäjästä tulee hankkia?
Jos sopimuksen mukaisen työn suorittaa yrittäjä, tulee tilaajan hankkia sopimuspuolelta selvitys verorekisterimerkinnöistä, kaupparekisteriote sekä veronmaksua koskeva selvitys. Jos sopimuspuolena on kevytyrittäjä, on tilaajan hankittava selvitykset kevytyrittäjän velvoitteidenhoidosta. Selvityksiä ei voi antaa kevytyrittäjän puolesta laskutuspalvelu.

Useimmiten kevytyrittäjällä ei ole Y-tunnusta, eikä sitä ei ole rekisteröity ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin tai kaupparekisteriin. Tällöin tilaaja voi pyytää sopimuspuolelta vapaamuotoisen selvityksen siitä, että sitä ei ole merkitty Verohallinnon rekistereihin eikä kaupparekisteriin.

Tärkein selvitys, joka tilaajan tulee hankkia, on veronmaksuasioita koskeva selvitys. Mikäli kevytyrittäjällä ei ole Y-tunnusta, ei sitä merkitä julkiseen verovelkarekisteriin. Tästä syystä tilaajan on pyydettävä veronmaksuasioita koskeva todistus suoraan sopimuspuolelta. Kevytyrittäjä saa itseään koskevan todistuksen verojen maksamisesta tai verovelkatodistuksen esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelusta.

Miten tilaaja käytännössä täyttää selvitysvelvollisuutensa?
Selvitysvelvollisuuden täyttäminen kevytyrittäjän kanssa ei aiheuta tilaajalle kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa, eikä kuormita myöskään kevytyrittäjää. Tilaaja voi esimerkiksi pyytää kevytyrittäjää toimittamaan veronmaksuasioita koskevan todistuksen sähköpostitse. Samalla kevytyrittäjä voi viestikentässä ilmoittaa vapaamuotoisesti, ettei sillä ole Y-tunnusta, eikä siksi verorekisterimerkintöjä tai kaupparekisteriotetta ole saatavilla. Tällä tavoin toimittaessa tilaaja on täyttänyt selvitysvelvollisuutensa. Tilaajan tulee säilyttää saamansa selvitykset kaksi vuotta sopimuksen mukaisen työn päättymisestä.

Lisätiedot:
Lakimies Noora Haapa-alho, p. 029 501 6240, etunimi.sukunimi@avi.fi
Ylitarkastaja Joonas Heinilä, p. 029 501 6447, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa
Työsuojeluviranomaisen opastava ote saanut kiitosta maahantuojilta

Työsuojeluviranomaisen opastava ote saanut kiitosta maahantuojilta

20.9.2019

Työsuojeluviranomaisella (aluehallintovirasto) on meneillään kuluvan vuoden kestävä koneiden maahantuojien valtakunnallinen markkinavalvontahanke. Hankkeen tavoitteena ei ole löytää ongelmakoneita, vaan selvittää kuinka hyvin koneiden maahantuojat tuntevat heitä koskevat velvollisuudet. Nyt kun hankkeen tarkastuksista on tehty puolet, on välitilinpäätöksen aika.

– Olemme saaneet opastavasta otteesta kiitosta valvontakohteilta. Kun perinteisessä työsuojelutarkastuksessa valvotaan koneen käyttöä, niin hankkeen markkinavalvonnassa valvotaan koneen myyntiä, mutta hyvin informatiivisella otteella, kertoo tarkastaja Teuvo Sintonen.

Hankkeen tarkastuksen alussa valvontaviranomainen on pitänyt maahantuojayrityksessä lyhyen tietoiskun, jossa on selvitetty maahantuodun koneen hankintaketjussa olevien tahojen velvollisuudet. – Eräs maahantuojayritys vei tarkastajan tietoiskussa jaetun luentomateriaalin osaksi laatujärjestelmäänsä, Teuvo Sintonen toteaa.

Eri roolit, eri vastuut

Työsuojelutarkastuksessa valvotaan koneen käyttöä, mutta markkinavalvontatarkastuksessa valvotaan koneen myyntiä. Tällöin keskeistä ovat koneen markkinoillesaattamis- ja toimitusketjussa olevien eri toimijoiden roolit ja velvollisuudet.

Koneen myyntiä koskeva direktiivi on koko EU-alueella sama, mutta koneen käyttöä koskevat säädökset vaihtelevat maittain.

– Esimerkiksi jos henkilönostin on tuotu laillisesti markkinoille jossain jäsenmaassa, sen saa myydä myös muissa jäsenmaissa. Mutta kaikki henkilönostimen käyttöön liittyvät säädökset ovat kansallisia, mm. henkilönostimen määräaikaistarkastukset, tarkastaja Sintonen tarkentaa.

Koneen valmistajalla, myyjällä ja maahantuojalla on koneen myyntiin liittyvien vastuiden näkökulmasta erilaiset roolit.

Valmistaja vastaa koneen vaatimusten mukaisuudesta. Myyjä on täyttänyt velvollisuutensa, kun hän on tarkastanut, että koneessa on CE-merkintä ja asiakas saa koneen mukana EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja käyttöohjeen suomeksi ja ruotsiksi sekä koneessa ei ole ilmeisiä turvallisuuspuutteita.

– Esimerkiksi jokainen tietää, että sirkkelin terän päällä tulee olla teränsuojus, mutta mikäli myyntiin tarjotaan konetta, josta tämä suojus puuttuu, tämä on ilmeinen turvallisuuspuute, vaikka koneessa olisi CE-merkintä ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus, täsmentää Teuvo Sintonen.

Maahantuoja on se, joka tuo koneen EU-alueelle esimeriksi Kiinasta. Jakelija on se, joka tuo koneen muualta EU-alueelta Suomeen. Jakelijan keskeisin velvollisuus on se, että jokaisessa Suomeen tuodussa koneessa on suomen ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Ohjeiden kääntämisvelvollisuus on koneen suomen kielialueelle tuojalla. Käytännössä ohjeiden kääntämisestä suomeksi/ruotsiksi sovitaan suomeentuojan ja valmistajan tai eurooppalaisen päämiehen välillä.

Maahantuojilla suuri tiedontarve

Työsuojeluviranomainen on tehnyt tänä vuonna parikymmentä tarkastusta koneita maahantuoviin yrityksiin, puolet suunnitelluista tarkastuksista tehdään loppuvuoden aikana. Yhteensä tehdään 40 tarkastusta.

Hankkeessa tarkastus on kestänyt keskimäärin kolme tuntia per maahantuojayritys. – Käytetty aika on paljon pidempi tavanmukaiseen työsuojelutarkastukseen verrattuna, koska maahantuojan tiedontarve asiasta on ollut huomattava.

Sintonen kertoo, että valvontatulosten perusteella maahantuojat tuntevat yleisellä tasolla hyvin velvollisuutensa, mutta haluavat yksityiskohtaista tietoa turvallisuusvaatimuksista juuri heidän maahantuomiinsa koneisiin liittyen. – Tähän tarpeeseen hankkeessa on vastattu. Monesti maahantuojat ovat palanneet asiaan vielä tarkastuksen jälkeen, jolloin heitä on neuvottu vielä sähköpostitse tai puhelimitse, sanoo tarkastaja Teuvo Sintonen.

Lisätiedot:
Tarkastaja Teuvo Sintonen, p. 0295 016 363, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Lisää tietoa: Tyosuojelu.fi > Markkinavalvonta
Työsuojeluviranomaisen opastava ote saanut kiitosta maahantuojilta

Työsuojeluviranomaisen opastava ote saanut kiitosta maahantuojilta

20.9.2019

Työsuojeluviranomaisella (aluehallintovirasto) on meneillään kuluvan vuoden kestävä koneiden maahantuojien valtakunnallinen markkinavalvontahanke. Hankkeen tavoitteena ei ole löytää ongelmakoneita, vaan selvittää kuinka hyvin koneiden maahantuojat tuntevat heitä koskevat velvollisuudet. Nyt kun hankkeen tarkastuksista on tehty puolet, on välitilinpäätöksen aika.

– Olemme saaneet opastavasta otteesta kiitosta valvontakohteilta. Kun perinteisessä työsuojelutarkastuksessa valvotaan koneen käyttöä, niin hankkeen markkinavalvonnassa valvotaan koneen myyntiä, mutta hyvin informatiivisella otteella, kertoo tarkastaja Teuvo Sintonen.

Hankkeen tarkastuksen alussa valvontaviranomainen on pitänyt maahantuojayrityksessä lyhyen tietoiskun, jossa on selvitetty maahantuodun koneen hankintaketjussa olevien tahojen velvollisuudet. – Eräs maahantuojayritys vei tarkastajan tietoiskussa jaetun luentomateriaalin osaksi laatujärjestelmäänsä, Teuvo Sintonen toteaa.

Eri roolit, eri vastuut

Työsuojelutarkastuksessa valvotaan koneen käyttöä, mutta markkinavalvontatarkastuksessa valvotaan koneen myyntiä. Tällöin keskeistä ovat koneen markkinoillesaattamis- ja toimitusketjussa olevien eri toimijoiden roolit ja velvollisuudet.

Koneen myyntiä koskeva direktiivi on koko EU-alueella sama, mutta koneen käyttöä koskevat säädökset vaihtelevat maittain.

– Esimerkiksi jos henkilönostin on tuotu laillisesti markkinoille jossain jäsenmaassa, sen saa myydä myös muissa jäsenmaissa. Mutta kaikki henkilönostimen käyttöön liittyvät säädökset ovat kansallisia, mm. henkilönostimen määräaikaistarkastukset, tarkastaja Sintonen tarkentaa.

Koneen valmistajalla, myyjällä ja maahantuojalla on koneen myyntiin liittyvien vastuiden näkökulmasta erilaiset roolit.

Valmistaja vastaa koneen vaatimusten mukaisuudesta. Myyjä on täyttänyt velvollisuutensa, kun hän on tarkastanut, että koneessa on CE-merkintä ja asiakas saa koneen mukana EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja käyttöohjeen suomeksi ja ruotsiksi sekä koneessa ei ole ilmeisiä turvallisuuspuutteita.

– Esimerkiksi jokainen tietää, että sirkkelin terän päällä tulee olla teränsuojus, mutta mikäli myyntiin tarjotaan konetta, josta tämä suojus puuttuu, tämä on ilmeinen turvallisuuspuute, vaikka koneessa olisi CE-merkintä ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus, täsmentää Teuvo Sintonen.

Maahantuoja on se, joka tuo koneen EU-alueelle esimeriksi Kiinasta. Jakelija on se, joka tuo koneen muualta EU-alueelta Suomeen. Jakelijan keskeisin velvollisuus on se, että jokaisessa Suomeen tuodussa koneessa on suomen ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Ohjeiden kääntämisvelvollisuus on koneen suomen kielialueelle tuojalla. Käytännössä ohjeiden kääntämisestä suomeksi/ruotsiksi sovitaan suomeentuojan ja valmistajan tai eurooppalaisen päämiehen välillä.

Maahantuojilla suuri tiedontarve

Työsuojeluviranomainen on tehnyt tänä vuonna parikymmentä tarkastusta koneita maahantuoviin yrityksiin, puolet suunnitelluista tarkastuksista tehdään loppuvuoden aikana. Yhteensä tehdään 40 tarkastusta.

Hankkeessa tarkastus on kestänyt keskimäärin kolme tuntia per maahantuojayritys. – Käytetty aika on paljon pidempi tavanmukaiseen työsuojelutarkastukseen verrattuna, koska maahantuojan tiedontarve asiasta on ollut huomattava.

Sintonen kertoo, että valvontatulosten perusteella maahantuojat tuntevat yleisellä tasolla hyvin velvollisuutensa, mutta haluavat yksityiskohtaista tietoa turvallisuusvaatimuksista juuri heidän maahantuomiinsa koneisiin liittyen. – Tähän tarpeeseen hankkeessa on vastattu. Monesti maahantuojat ovat palanneet asiaan vielä tarkastuksen jälkeen, jolloin heitä on neuvottu vielä sähköpostitse tai puhelimitse, sanoo tarkastaja Teuvo Sintonen.

Lisätiedot:
Tarkastaja Teuvo Sintonen, p. 0295 016 363, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Lisää tietoa: Tyosuojelu.fi > Markkinavalvonta
Tauot rukoushetkiin olisi voitu järjestää - työsyrjintä uskonnon takia rekrytoinnissa toi sakkoja

Tauot rukoushetkiin olisi voitu järjestää - työsyrjintä uskonnon takia rekrytoinnissa toi sakkoja

19.9.2019 – Etelä-Suomi

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston entisen toimitusjohtajan 40 päiväsakon sakkorangaistukseen työsyrjinnästä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi rekrytoinneissa avustaneen HR-vastaavan 20 päiväsakon sakkorangaistukseen avunannosta työsyrjintään. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 19.9.2019.

Tapauksessa työsopimus jätettiin tekemättä tehtävään jo valituksi tulleen työnhakijan ilmoitettua tarpeestaan uskonnosta johtuviin rukoushetkiin työpäivän aikana. Rukoushetket olisivat ajoittuneet keskelle työpäivää ja vaikuttaneet työntekijän työajan sijoitteluun. Käräjäoikeus on katsonut, että tarve saada aikaa rukoushetkille on tosiasiallisesti vaikuttanut siihen, että työsopimus oli jätetty tekemättä. Tapahtumat ajoittuivat vuodenvaihteeseen 2016–2017.

Käräjäoikeus arvioi tuomiossaan, onko menettelylle ollut tapauksessa painavaa hyväksyttävää syytä. Oikeuden mukaan työnantajalla ei ole ehdotonta velvollisuutta varata työntekijälle poikkeavia lepoaikoja päivittäisien rukoushetkien järjestämiseen. Tässä tapauksessa kuitenkin katsottiin selvitetyn, että rukoushetket olisivat olleet käytännössä toteutettavissa mm. ruokataukojen avulla. Käräjäoikeuden mukaan työhön liittyvää painavaa hyväksyttävää syytä ei ollut.

HR-vastaava tuomittiin avunannosta työsyrjinnässä

Oikeus arvioi myös vastuun kohdentumista. Sen mukaan lopullisen ratkaisun työsopimuksen tekemättä jättämisestä oli tehnyt silloinen toimitusjohtaja. Oikeus katsoi HR-vastaavan syyllistyneen avunantoon työsyrjintään, kun hän oli vastustanut työsopimuksen allekirjoittamista. HR-vastaavalla ei ollut toimivaltaa päättää rekrytoinnista, mutta hän osallistui päätöksentekoon neuvomalla johtoa. Todistelussa tuli ilmi molempien kielteinen kanta uskonnon harjoittamiseen työpäivän aikana.

Kielto poistua työpaikalta rukoilua varten voi olla välillistä syrjintää

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että näennäisesti yhdenvertainen sääntö kuten vaatimus olla työnantajan käytettävissä kiinteänä työaikana voi johtaa mm. islamin uskontoa harjoittavien joutumiseen epäedullisempaan asemaan, koska uskonnon harjoittamiseen kuuluu rukoileminen tiettyinä aikoina. Tällöin kysymys on välillisestä syrjinnästä.

”Työnantajalla voi olla kuitenkin menettelylleen painava hyväksyttävä syy, esimerkiksi jos työ on sen luonteista, että se aidosti edellyttää läsnäoloa työpaikalla ja työajan poikkeavat järjestelyt johtaisivat aiheuttavat haittaa työnantajan toiminnalle. Tällöin kysymys ei ole rangaistavasta työsyrjinnästä”, kertoo työsuojelun lakimies Anna Tiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kiellon noudattamista työelämässä. Myös tämä tapaus oli työsuojeluviranomaisen valvottavana vuonna 2017, ja tarkastuksen perusteella työnantajan katsottiin rikkoneen syrjinnän kieltoa. Lisätietoa työsyrjinnän valvonnasta löytyy työsuojeluviranomaisen raportista Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon valvonta työelämässä vuonna 2018.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 18/7100

Lisätiedot:
Lakimies Anna Tiainen, puh. 0295 016 448, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on tervettä ja turvallista.

Teollisuusyritykset ensi viikolla tilaajavastuuvalvonnan kohteina

Teollisuusyritykset ensi viikolla tilaajavastuuvalvonnan kohteina

19.9.2019

Tilaajavastuutarkastajat jalkautuvat eri kaupunkien teollisuusalueille viikolla 39. Tarkastuksia tehdään valtakunnallisesti mm. seuraavissa kaupungeissa; Helsinki, Oulu, Lahti, Kokkola, Pietarsaari, Ikaalinen, Ylöjärvi, Nurmijärvi, Porvoo, Kotka, Rusko sekä Outokumpu.

Tarkastuksilla valvotaan tilaajavastuulain noudattamista eri teollisuuden alojen yrityksissä. Tarkastusten tarkoituksena on tehdä tilaajavastuulakia tunnetuksi ja valvoa, että yritykset noudattavat lakia. Tilaajavastuulaki koskee tilanteita, joissa yritys käyttää ulkopuolista työvoimaa, joko vuokratyöntekijöitä tai alihankintaa. Teollisuusyrityksissä ulkopuolista työvoimaa käytetään paljon esimerkiksi koneiden ja laitteiden huoltoon ja korjauksiin, kiinteistön huoltoon, siivoukseen ja kuljetuksiin.

Tilaaja – selvitä ja säilytä!

Tilaajavastuulailla ehkäistään harmaata taloutta ja varmistetaan, että kilpailu alalla on reilua sellaisille yrityksille, jotka hoitavat lakisääteiset velvoitteensa asianmukaisesti. Käytännössä tilaajayrityksen tulee ennen sopimuksen tekemistä pyytää sopimuskumppania toimittamaan selvitykset siitä, että se on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa kuten esimerkiksi verot ja eläkkeet. Selvitykset on säilytettävä kaksi vuotta sopimuksen mukaisen työn päättymisestä.

Tarkastuskäynnillä selvitetään, kuuluvatko yrityksen tekemät sopimukset lain soveltamisalaan ja miten selvitysvelvollisuutta on noudatettu. Tarvittaessa tarkastusta jatketaan kirjallisesti valvontakäynnin jälkeen. Mikäli yritys on jättänyt selvitykset hankkimatta tai tilannut työtä velvoitteitaan laiminlyövältä yritykseltä, tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

Lisätietoa tilaajavastuulaista työsuojeluhallinnon verkkosivuilla: www.tyosuojelu.fi/tilaajavastuu

 

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Mikko Vanninen, puh. 0295 016 381, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

www.tyosuojelu.fi/tilaajavastuu

Seuraa valvontaviikkoa myös Twitterissä: @tilaajavastuu #tilaajavastuu #teollisuus

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa.

Sakkoja suojauksen järjestämisen laiminlyönnistä

Sakkoja suojauksen järjestämisen laiminlyönnistä

18.9.2019 – Etelä-Suomi

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi purkutyöhön erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajan 25 päiväsakon rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 6.9.2019. Asiassa on kyse asianmukaisen suojauksen järjestämisen laiminlyönnistä katolla tapahtuneen purkutyön toteuttamisen ajaksi 9.9.2016 – 10.9.2016.

Työkohteessa tehtiin kerrostalon tiilirakenteisen savupiipun purkutyötä. Työntekijä oli ryhtynyt purkamaan piippua sillä seurauksella, että savupiipun katon ulkopuolella oleva osa piippua oli kaatunut talon harjakatolle ja tiilet olivat pudonneet talon katolta kadulle aiheuttaen esinevahinkoja. Työntekijää oli ohjeistettu purkamaan piippua, mutta kohteeseen oli laiminlyöty järjestää asianmukainen suojaus siten, ettei purettavia materiaaleja pääse putoamaan katolta. Asiassa oli riidatonta, että katon ulkopuolista suojausta ei ollut ollut asennettu kenenkään toimesta.

Rakennustyönturvallisuus edellyttää, että työnantaja huolehtii siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville. Lisäksi, jos työskentelypaikoille tai kulkuteille voi pudota rakennustarvikkeita tai -jätteitä, on suojaksi järjestettävä tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita. Työnantajalla on myös yleinen turvallisuutta koskeva huolehtimisvelvoite.

Käräjäoikeus katsoi purettavan piipun romahdusvaaran olleen käsillä riippumatta siitä, millä työmenetelmällä piippua oli purettu. Työnantajan edustajan katsottiin laiminlyöneen suojauksen järjestämisen huolimattomuudesta. Käräjäoikeus totesi, että työnantajan huolehtimisvelvollisuus ulottuu myös sellaisiin tilanteisiin, joissa työntekijä ei täsmällisesti noudata saamaansa ohjeistusta, mikäli työntekijän menettely ei ole olosuhteisiin nähden epätavallista ja ennalta-arvaamatonta. Käräjäoikeus katsoi, ettei työntekijän käyttämä työtapa myöskään ollut ollut sillä tavoin epätavallinen ja ennalta-arvaamaton, että tämä olisi poistanut työnantajan edustajan vastuuta asiassa.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 6.9.2019, R 18/7344.

Lisätiedot:
Lakimies Tiia Harainen, p. 0295 016 553, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, www.tyosuojelu.fi 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on tervettä ja turvallista. 

HKScan Finland Oy:lle ja sen tuotantojohtajalle tuomio työturvallisuusrikoksesta

HKScan Finland Oy:lle ja sen tuotantojohtajalle tuomio työturvallisuusrikoksesta

17.9.2019 – Itä-Suomi

Etelä-Savon käräjäoikeus on 16.9.2019 tuominnut lihateollisuusyhtiö HKScan Finland Oy:n yhteisösakkoon ja sen tuotantojohtajan sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta.   

Käräjäoikeus tuomitsi HKScan Finland Oy:n ja sen tuotantojohtajan työturvallisuusrikoksesta, koska yhtiössä on vuosina 2013-2017 rikottu työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä riittävän järjestelmällisesti selvittää yhtiön tehtaiden koneiden tapaturman vaarat ja suojata ne mekaanisilla tai teknisillä suojilla niin, että työntekijöiden koskettaminen koneiden vaarallisiin liikkuviin osiin on estetty.

Käräjäoikeus on jo ennen tätä tuomiota, vuosina 2011 ja 2012 tuominnut yhtiön Mikkelin tehtaan edustajia koneiden vaarojen selvittämisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Työsuojelutarkastaja oli tämän jälkeen vuosien 2013-2017 aikana tehnyt HKScanin Mikkelin tuotantoyksikköön kolme tarkastusta, joissa tarkastaja oli todennut puutteita yhtiön koneiden suojauksessa. Tarkastaja oli vaatinut suojaamaan nämä koneet ja antanut yhtiölle toimintaohjeen selvittää yhtiön muidenkin koneiden vaarakohdat ja suojata ne. Hkscanin Mikkelin tehtaan lihasekoituskoneella sattui kuitenkin joulukuussa 2016 sattunut tapaturma, jossa työntekijän sormi leikkautui poikki koneen suojaamattomuuden takia. Yhtiön Outokummun tehtaalla oli jo tätä ennen sattunut vastaavanlainen tapaturma vastaavanlaisella suojaamattomalla koneella.

Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön tuotantojohtajan työturvallisuusrikoksesta, koska hän ei ollut huolehtinut, että yhtiön koneiden vaarakohdat selvitetään riittävän yksityiskohtaisesti. Hän sai 20 päiväsakkoa, josta hänelle tulee maksettavaa 1340 euroa.

Käräjäoikeus katsoi, että vaikka yhtiössä on viimeisimmän tapaturman jälkeen ryhdytty toimenpiteisiin vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi, on yhtiön toiminta ollut moitittavaa, koska yhtiön Mikkelin tehtaalla ollut kone oli ollut suojaamattomana pitkän ajan, eikä sitä ollut suojattu, vaikka yhtiön Outokummun tehtaalla oli sattunut jo aikaisemmin vastaava tapaturma. Yhtiössä oli ainoastaan varoitettu työntekijöitä koneen vaarallisuudesta, mutta konetta ei ollut suojattu niin, että työntekijät eivät voi koskettaa koneen vaarallisiin osiin. Tämän vuoksi oikeus tuomitsi HKScan Finland Oy:lle sen toiminnassa tehdystä työturvallisuusrikoksesta 60 000 euron yhteisösakon.

Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomio R 18/1589.

Lisätiedot:

Ylitarkastaja Sampo Pelkonen, puhelin 029 501 6995, sampo.pelkonen@avi.fi

Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue, Mikkelin toimipaikka

Työsuojeluviranomainen kehitti uuden kyselymenetelmän psykososiaalisen työkuormituksen valvontaan

Työsuojeluviranomainen kehitti uuden kyselymenetelmän psykososiaalisen työkuormituksen valvontaan

12.9.2019

Työsuojeluviranomainen on kehittänyt uuden kyselymenetelmän psykososiaalisen kuormituksen valvontaan. Kyselyllä tarkastaja voi kerätä työntekijöiltä tietoa heidän kokemastaan psykososiaalisesta kuormituksesta ennen varsinaista tarkastuskäyntiä. Vastausten perusteella valvontaa voidaan kohdistaa niihin asioihin, jotka kuormittavat työntekijöitä erityisen usein. Kysely otetaan käyttöön tänä syksynä.

Kysely löytyy Tyosuojelu.fi-verkkopalvelusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sivulta Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely.

Psykososiaalinen kuormitus on turvallisuusriski

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat nykyään monella työpaikalla keskeisimpiä työturvallisuusriskejä. Silti on tavallista, että niitä ei tunnisteta eikä mielletä riskitekijöiksi.

Kysely auttaa tunnistamaan niitä työpaikan kuormitustekijöitä, joiden on tieteellisten tutkimusten perusteella osoitettu olevan yhteydessä työntekijöiden terveyteen. Kuormitustekijät voivat liittyä työn sisältöön, työn järjestelyihin tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.

Myös työpaikat voivat käyttää kyselyä                

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää työpaikan ja eri tehtävien kuormitustekijät sekä arvioida niiden terveydellinen merkitys.

Työpaikat voivat käyttää kyselymenetelmää yhtenä apuvälineenä työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa. Kyselymenetelmä voi myös toimia työnantajan seurantavälineenä, kun työnantaja arvioi, onko haitallisen työkuormituksen vähentämiseksi tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta. Kyselyn käyttöä työpaikalla on kuvattu tarkemmin menetelmäkuvauksessa.

Kysely tehtiin yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden ja työpaikkojen kanssa

Kyselymenetelmä kehitettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Kehittämishankkeen ohjausryhmässä oli jäseniä Akavasta, SAK:sta, STTK:sta, EK:sta, Valtion työmarkkinalaitoksesta, KT Kuntatyönantajista, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Työturvallisuuskeskuksesta.

Kyselymenetelmää pilotoitiin työsuojeluvalvonnassa kahdessa vaiheessa. Pilotointitarkastuksilla selvitettiin työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä menetelmän toimivuudesta.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jenny Rintala

puh. 0295 016 345,
etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Osa työnantajista laiminlyö vakavien työtapaturmien ilmoittamisen

Osa työnantajista laiminlyö vakavien työtapaturmien ilmoittamisen

12.9.2019

Työsuojeluviranomaisella on tällä hetkellä tutkinnassa useita työnantajan ilmoittamatta jättämiä ja vakavaksi epäiltyjä työtapaturmia. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöminen on työturvallisuusrikkomus, josta voidaan tuomita sakkorangaistus.

– Vakavat työtapaturmat tulevat lähtökohtaisesti aina työsuojeluviranomaisen tietoon, viimeistään poliisin tekemän ilmoituksen perusteella. Siksi työnantajan ei hyödytä jättää ilmoittamasta vakavaa työtapaturmaa, muistuttaa lakimies Matti Suontausta. Hän työskentelee Lounais-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelun vastuualueen työtapaturmien tutkintaryhmän koordinaattorina. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien suhteen tilanne on samansuuntainen koko maassa.

Työtapaturman syyn selvittämisellä on keskeinen rooli työtapaturmien ehkäisyssä. Työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapaturma, josta on aiheutunut kuolema tai vaikea vamma. – Vaikealaatuinen vamma on sellainen, joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa loukkaantuneen normaaleja toimintoja, kertoo Matti Suontausta.

Saatuaan tiedon vakavasta työtapaturmasta työsuojeluviranomainen suorittaa tutkinnan, jossa pyritään selvittämään työtapaturmaan johtaneet syyt. – On myös vahingoittuneen työntekijän etu, että työtapaturma tutkitaan mahdollisimman pian tapaturman jälkeen, jotta olosuhteet ovat mahdollisimman samanlaiset kuin tapaturmahetkellä. Jos tapaturmasta ehtii kulua useita kuukausia, voi tutkinta olla huomattavasti hankalampaa, lakimies Suontausta sanoo.

Työtapaturman tutkinnan tarkoituksena on tilanteen selvittämisen lisäksi ehkäistä työtapaturmia tulevaisuudessa.

Aiheesta lisää:
Työpaikkatiedote 1/2019 (pdf): Tapaturma ja siihen johtaneet tekijät tutkittava

Lisätiedot:
Lakimies Matti Suontausta, puh. 029 501 8152, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi
Lounais-Suomen avi, työsuojelun vastuualue

Uusi työaikalaki vaikuttaa työaikaa koskeviin poikkeuslupiin

Uusi työaikalaki vaikuttaa työaikaa koskeviin poikkeuslupiin

5.9.2019

Uusi työaikalaki tuo muutoksia työsuojeluviranomaisen myöntämiin poikkeuslupiin ja jo myönnettyjen poikkeuslupien voimassaoloon. Muutoksia tulee työvuoroluetteloita, yötyötä, jaksotyötä ja säännöllistä työaikaa koskeviin poikkeuslupiin. Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020.

Määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat luvat

Vanhan työaikalain nojalla myönnetyt määräaikaiset poikkeusluvat ovat voimassa määräajan päättymiseen asti. Valtaosa työsuojeluviranomaisen poikkeusluvista on määräaikaisia ja myönnetty enintään kahdeksi vuodeksi.

Toistaiseksi voimassa olevat poikkeusluvat lakkaavat olemasta voimassa 12 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta, eli viimeinen päivä, jolloin toistaiseksi myönnetyt poikkeusluvat ovat voimassa on 31.12.2020.

Poikkeusluvan soveltamisen jatkamisesta sopiminen

Vanhan työaikalain nojalla myönnetyn työvuoroluettelon laatimista koskevan poikkeusluvan jatkosta ovat osapuolet voineet sopia määräajan loputtua, mikäli olosuhteet eivät ole luvan myöntämisen jälkeen muuttuneet olennaisesti. Näiden sopimusten voimassaolo jatkuu edelleen. Uusi työaikalaki ei muuta niitä edellytyksiä, joilla työvuoroluettelon laatimisesta voidaan vapauttaa.

Uusi työaikalaki laajentaa määräaikaisen poikkeusluvan jatkosta sopimisen alaa kaikkiin työsuojeluviranomaisen myöntämiin lupiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhan lain aikana myönnettyjen poikkeuslupien osalta osapuolet voivat sopia luvan soveltamisesta määräajan jälkeenkin, mikäli luvan myöntämisen kriteerit eivät ole muuttuneet olennaisesti.

Jaksotyön ja yötyön teettäminen

Jaksotyön ja yötyön sääntely muuttuu uuden työaikalain myötä. Jaksotyön ja säännöllisen yötyön teettäminen on uuden työaikalain voimaan tultua mahdollista aikaisempaa useammissa tehtävissä ilman poikkeuslupaa. Tilapäinen yötyö sallitaan suoraan lain nojalla, kun työnantajalla on satunnainen tarve teettää työtä yöaikana.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Antero Seppänen
p. 0295 018 181, etunimi.sukunimi@avi.fi
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Valvontakampanja: Työpaikan kemikaaliturvallisuutta ei voi hallita mututiedolla!

Valvontakampanja: Työpaikan kemikaaliturvallisuutta ei voi hallita mututiedolla!

3.9.2019

Kemikaaliturvallisuus on työsuojeluvalvonnan kohteena koko Suomessa viikoilla 37 ja 38 (9.–20.9.2019). Kemikaaliturvallisuuden valvontakampanjassa tarkastetaan yhteensä satoja työpaikkoja, joissa käytetään kemikaaleja. Tarkastuksilla valvotaan, että työpaikoilla hallitaan kemiallisten tekijöiden aiheuttamat riskit työntekijöiden terveydelle.

Valvontakampanja järjestetään, koska työpaikkojen kemikaaliturvallisuudessa on edelleen paljon puutteita. Syksyllä 2018 toteutetussa tehovalvonnassa kemiallisten tekijöiden riskien arviointi puuttui kokonaan joka kolmannelta tarkastetulta työpaikalta, ja toisella kolmanneksella arviointi oli riittämätön.

Kemiallisten riskien hallinta edellyttää faktaa ja järjestelmällisyyttä

”Työpaikan kemiallisia riskejä ei voi hallita mututiedolla ja fiilispohjalta, vaan ne tulee kartoittaa järjestelmällisesti. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet täytyy lukea, sillä niistä löytyy tärkeää tietoa kemikaalin vaaroista sekä ohjeet käsittelyyn, varastointiin, suojautumiseen ja ensiapuun”, muistuttaa ylitarkastaja Satu Auno Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Valvontakampanjan tavoitteena on, että työpaikat tietävät kemikaaliturvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa ja osaavat hoitaa ne. Kampanjassa valvontakohteille lähetetään jo ennen tarkastusta ohjeita kemiallisten riskien hallintaan.

”Näin tarkastuksella ei tarvitse aloittaa ihan perusteista”, Auno kertoo.

Myös pesuaineet ja pakokaasut voivat aiheuttaa terveyshaittaa

Monilla työpaikoilla käytettäviä vaarallisia kemikaaleja ovat esimerkiksi liuottimet, öljyt, jarrunesteet, jäteöljyt, polttoaineet ja ammattikäyttöön tarkoitetut vahvat pesuaineet. Myös tavalliset työssä käytettävät pesuaineet ovat kemikaaleja, ja niille altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittaa.

Varsinaisten kemikaalien lisäksi riskien arvioinnissa on huomioitava työssä syntyvät kemialliset tekijät, kuten pakokaasut ja huurut.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Satu Auno
p. 0295 016 234, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työpaikan kemikaaliturvallisuutta ei hallita mutulla! Kartoita riskit järjestelmällisesti ja lue käyttöturvallisuustiedotteet.

 

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi asbestipurkutyöluvan peruuttamista koskevan valituksen

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi asbestipurkutyöluvan peruuttamista koskevan valituksen

2.9.2019

Itä-Suomen hallinto-oikeus on 22.8.2019 hylännyt pieksämäkeläisen yrityksen tekemän valituksen asbestipurkutyöluvan peruuttamisesta. Lupaviranomainen, Länsi -ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (avi) peruutti pieksämäkeläiselle yritykselle 23.4.2018 myönnetyn asbestipurkutyöluvan. Lupa oli peruttu 15.11.2018 alkaen.

Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä-Suomen avien työsuojelutarkastajien käsityksen mukaan yritys oli asbestipurkutyömailla rikkonut asbestipurkutyön turvallisuusmääräyksiä asbestipurkutyön ennakkoilmoituksien, asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelmien ja asbestipurkutyön turvallisen suorittamisen osalta.

Asbestipurkutyön ennakkoilmoituksissa oli annettu virheellisiä tietoja purettavista materiaaleista ja työn suorittamisen ajankohdista sekä asbestipurkutyötä suorittavista työntekijöistä. Lisäksi asbestipurkutyötä olivat suorittaneet työntekijät, joita ei ollut ilmoitettu asbestipurkutyön pätevien henkilöiden rekisteriin. Asbestipurkutyön suorittamisen osalta puutteita oli todettu työn valvonnassa, asbestipurkutyömenetelmissä, pölyn hallinnan suojauksissa ja asbestijätteen käsittelyssä. Asbestipurkutyössä käytettyjen ilmankäsittelylaitteiden toimintakuntoa ei tarkastuksilla voitu varmistaa laitteiden huoltotietojen puuttumisen vuoksi.

Yritys oli hakenut muutosta päätökseen ja vaatinut asbestipurkutyöluvan palauttamista ja ilmoittanut, että puutteet, joiden vuoksi lupa oli peruttu, on korjattu.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan puutteellisuuksien laatu, lukuisuus ja sijoittuminen eri työmaille sekä tarkastuskertomuksista ilmenevä selvitys annettujen velvoitteiden noudattamatta jättämisestä on antanut lupaviranomaiselle perusteet asbestipurkutyöluvan peruuttamiseen.

Itä-Suomen hallinto-oikeus päätös 19/0165/3

Lisätiedot:
Ylitarkastaja Jarmo Lumme, puh. 0295 018 450, etunimi.sukunimi@avi.fi
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tyosuojelu.fi > Asbesti

Puutteellinen työnopastus, turvalaitteen epäkuntoisuus ja vaarallinen työtapa johti työtapaturmaan - työnjohtajalle sakkoja

Puutteellinen työnopastus, turvalaitteen epäkuntoisuus ja vaarallinen työtapa johti työtapaturmaan - työnjohtajalle sakkoja

23.8.2019 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Katalyyttituotteita Laukaassa valmistavan yrityksen tuotantotyönjohtaja tuomittiin 22.8.2019 Keski-Suomen käräjäoikeudessa 30 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta ja maksamaan sakkoa 1 110 euroa. Yhtiö velvoitettiin yhteisvastuullisesti työnjohtajan kanssa eri oikeudenkäyntikulujen lisäksi suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksia kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä kosmeettisesta haitasta yhteensä 5 000 euroa.

Tehtaalla oli huhtikuussa 2017 sattunut työtapaturma, jossa katalysaattorinvalmistajana toiminut työntekijä oli loukkaantunut syöttäessään käsin folionauhaa automaattiajolla olleelle esipakanhitsauskoneelle. Nauhakela oli pudonnut lattialle ja purkautunut, jolloin työntekijä koetti oikoa nauhaa ja asettaa sitä koneelle. Koneen suojakupu oli nostettu ylös, joten työntekijä saattoi laittaa kätensä aivan leikkaavan terän luo vaara-alueelle. Leikkuri oli tehnyt työiskun, jolloin työntekijän oikean käden peukalo oli leikkautunut irti ensimmäisen nivelen yläpuolelta. Peukalo jouduttiin osittain amputoimaan.        

Työpaikalla oli käytetty useita vuosia vaarallista työtapaa pitää koneen suojakupua ylhäällä normaalissa tuotannossa ja eritoten yhden valmistettavan tuotteen kohdalla folionauhan käsittely oli hankalampaa, koska folionauha jumittui usein ja sitä piti selvittää ja oikoa käsin. Kokenut työkaveri oli opastanut työntekijää koneen käyttöön, mutta ennen työtapaturman sattumista työntekijä oli ensimmäistä kertaa yksinään valmistamassa mainittua tuotetta.

Tapaturmaa tutkittaessa selvisi, että koneen turvalaite oli epäkunnossa tai turvamekanismi oli tietoisesti ohitettu, minkä vuoksi konetta voitiin käyttää suojakupu ylhäällä. Työpaikalla tehdyissä riskien arvioinneissa vaaratekijä oli useita vuosia aikaisemmin havaittu ja korjattu, mutta turvalaite ei kuitenkaan ollut toiminut pitkään aikaan ennen työtapaturmaa.

Käräjäoikeus katsoi, että perehdyttämisen ja työnopastuksen järjestelyt sekä varmistautuminen opastuksen riittävyydestä, koneiden vaaratekijöiden poistaminen ja työmenetelmien valvonta on ensisijaisesti työnjohdon tehtävä. Työnjohdon on valvottava, ettei vaarallisia työtapoja käytetä. Kunnossapidon työnjohtaja sen sijaan vapautettiin syytteistä ja oikeus katsoi, että työpaikan koneita ja laitteita oli pidetty toimintakuntoisina huolto-ohjelman mukaisesti eikä asiassa ollut selvitetty, että tuotannon työtapojen valvonta ja tarkkailu olisi erityisesti ollut kunnossapidon vastuulla.              

Keski-Suomen käräjäoikeuden asia nro R 19/1067

Lisätietoja: Lakimies Pekka Timonen, puh. 0295 018 735
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Ylipanostajan oikeus toimia räjäytystyön johtajana päättyy vuoden 2019 lopussa

Ylipanostajan oikeus toimia räjäytystyön johtajana päättyy vuoden 2019 lopussa

22.8.2019

Vuonna 2016 voimaan tulleen räjäytystyötä koskevan lainsäädännön mukaan asutulla alueella toimivalla räjäytystyön johtajalla on oltava räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja. Siirtymäsäädöksen mukaan räjäytystyön johtajana voi vuoden 2019 loppuun saakka toimia henkilö, jolla on ylipanostajan pätevyyskirja.  Tämä oikeus päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ensi vuoden alusta alkaen räjäytystyön johtajalla on oltava räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja.

Lupaviranomaisena toimivan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ylläpitämässä panostajarekisterissä oli elokuussa 973 ylipanostajaa ja räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirjoja oli myönnetty 153 kappaletta.

Panostajan pätevyyskirjan myöntämisen yhteydessä tehtävä suojelupoliisin henkilöturvallisuusselvitys ja lupakortin tilaaminen saattavat kestää yhteensä muutaman kuukauden. Tämän vuoksi lupaviranomainen muistuttaa hakemaan räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirjaa hyvissä ajoin, että häiriöiltä ja työn keskeyttämisiltä vältyttäisiin.

Lisätiedot:
Ylitarkastaja Jarmo Lumme puh. 0295 018 692, sähköposti: jarmo.lumme@avi.fi
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

YKSOTE-kuormitus 2017–18 -hanke: yksityisten sote-työpaikkojen turvallisuusjohtamisessa ja työsuojelutoiminnassa kehitettävää

YKSOTE-kuormitus 2017–18 -hanke: yksityisten sote-työpaikkojen turvallisuusjohtamisessa ja työsuojelutoiminnassa kehitettävää

21.8.2019

Työsuojeluhallinto toteutti vuosina 2017–2018 valtakunnallisen valvonta- ja viestintähankkeen YKSOTE-kuormitus 2017–18. Hankkeen kohderyhmänä olivat yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajat.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekivät hankkeen puitteissa 1855 työsuojelutarkastusta, joilla tavoitettiin noin 40 prosenttia toimialan työpaikoista. Työnantajille annettiin puutteiden korjaamiseksi yli 5 300 velvoitetta.

Työpaikoilla tehdyillä työsuojelutarkastuksilla havaittiin, että haitallisen psykososiaalisen ja fyysisen kuormituksen sekä väkivallan uhan hallinnassa on kehitettävää. Jos työhön liittyvien vaara- ja kuormitustekijöiden kattava ja ajantasainen selvittäminen puuttuu, jäävät suunnitelmat ja toimenpiteet haitallisen kuormituksen vähentämiseksi puutteelliseksi tai toimet eivät kohdistu kuormituksen syihin. Tarkastushavaintojen mukaan työolosuhteita ei järjestelmällisesti seurattu kaikilla työpaikoilla ja varautuminen muutostilanteisiin oli usein riittämätöntä.

Tarkastuksilla havaitut puutteet kertovat kehittämistarpeista työnantajien omassa turvallisuusjohtamisessa sekä työsuojelutoiminnan organisoimisessa, suunnitelmallisuudessa ja jalkauttamisessa osaksi työpaikkojen toimintaa.

YKSOTE-kuormitus 2017–18 -hankkeen loppuraportti

Lisätietoja:
Tarkastaja Marja Tereska, puh. 0295 018 188, etunimi.sukunimi@avi.fi
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

YKSOTE-kuormitus 2017–18 -hankkeen sivut Tyosuojelu.fi-verkkopalvelussa

JJK Components Oy:lle ja sen edustajille tuomio tehtaan konelinjan suojaamatta jättämisestä

JJK Components Oy:lle ja sen edustajille tuomio tehtaan konelinjan suojaamatta jättämisestä

16.8.2019 – Itä-Suomi

Etelä-Savon käräjäoikeus on 15.8. tuominnut Sulkavalla sijaitsevan sahayhtiön JJK Components Oy:n yhteisösakkoon ja sen edustajat törkeästä vammantuottamuksesta sakkorangaistuksiin, koska he olivat laiminlyöneet suojata tehtaan tuotantolinjalla olleet vaarakohdat ja koska konelinjan suojaamattomuus oli aiheuttanut yhtiön työntekijälle tapaturman.  

Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön edustajat, koska he olivat laiminlyöneet estää työntekijöiden pääsyn yhtiön tuotantolaitoksella olleen sahalinjan vaarakohtiin mekaanisin tai teknisin suojalaittein. Konelinjassa oli useita ketjujen ja hammaspyörien muodostamia nieluja, joihin työntekijöiden oli ollut mahdollista koskettaa, mutta tuotantolinjaa ei ollut varustettu laitteilla, jotka olisivat pysäyttäneet linjan toiminnot ennen kuin työntekijöiden kädet koskettavat näitä vaarakohtia.

Yhtiön työntekijä oli helmikuussa 2016 mennyt tuotantolinjalle poistamaan siellä liikkuvan sahattavan puutavaran muodostamaa ruuhkaa, minkä seurauksena hänen kolme sormenpäätään olivat vaurioituneet. Kyseisellä tuotantolinjalla oli sattunut vastaavanlainen tapaturma jo aikaisemmin, kesällä 2014, jonka jälkeen käräjäoikeus oli tuominnut yhtiön yhteisösakkoon ja sen toimitusjohtajan ja sahalaitoksen johtajan työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta sakkorangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin. Tämän jälkeen yhtiön tuotantolinjan ympärille oli rakennettu aita. Aidan portteihin ei kuitenkaan ollut asennettu turvarajakytkimiä, jotka olisivat katkaisseet linjan toiminnot, kun portti avataan. Näin ollen työtekijöiden pääsyä linjan vaarakohtiin ei ollut estetty, minkä vuoksi yhtiön edustajat tuomittiin nyt törkeästä vammantuottamuksesta.    

Käräjäoikeus katsoi nyt antamassaan tuomiossa, että koska yhtiön toimitusjohtaja ja sahalaitoksen johtaja eivät olleet estäneet työntekijöiden pääsyä konelinjalle aikaisemman tapaturman jälkeenkään, olivat he syyllistyneet vammantuottamukseen törkeästä huolimattomuudesta. Työturvallisuusrikoksesta oikeus ei voinut heitä tuomita, koska siihen liittyvä syyteoikeus oli vanhentunut. Oikeus tuomitsi sahalaitoksen johtajalle 70 päiväsakkoa, joka tekee hänelle maksettavaa 2 030 euroa ja toimitusjohtajalle 50 päiväsakkoa, josta hänelle tulee maksettavaa 11 150 euroa.

Oikeus tuomitsi työnantajan eli JJK Components Oy:n 4 000 euron yhteisösakkoon. Yhteisösakon määrässä oikeus otti huomioon, että yhtiö on melko pieni, sen toiminta on ollut tappiollista, omavaraisuusaste ja oman pääoman määrä heikko, yhtiöllä on pääomalainaa sekä sen, että yhtiön sahaustoiminta on lopetettu.

Sakkorangaistusten lisäksi oikeus tuomitsi yhtiön ja sen edustajat yhteisvastuullisesti korvaamaan työntekijälle sattuneesta tapaturmasta eli sormenpäiden vaurioitumisesta vahingonkorvausta noin 8 900 euroa.

Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomio R 17/1587.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sampo Pelkonen, puhelin 029 501 6995, etunimi.sukunimi@avi.fi
Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

 

Tilaajavastuun valvontaviikoilla matkailualalle 112 tarkastusta

Tilaajavastuun valvontaviikoilla matkailualalle 112 tarkastusta

15.8.2019

Vuonna 2019 aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tilaajavastuutarkastajat toteuttivat palvelualan valvontaa valvontaviikoilla, joilla tarkastuksia tehtiin pääasiassa ennalta ilmoittamatta.  Talvella valvontaviikko toteutettiin Kittilä-Kolari alueella, jossa tarkastettiin 42 matkailuun liittyvää palvelualan yritystä.

Kesällä 2019 juhannusviikolla ja juhannuksen jälkeisellä viikolla tarkastajat eri puolella Suomea tarkastivat 70 palvelualan yritystä keskittyen erityisesti matkailu- ja ravintolayrityksiin. Työsuojelutarkastuksia tehtiin Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla. Kesän valvontaviikkojen tarkastuksista osa on yhä kesken.

Palvelualan tilaajavastuutarkastuksia on 2019 vuodelle suunniteltu tehtävän yhteensä noin 320. Näistä 112 on tehty valvontaviikkojen aikana.  

Valvontaviikkojen tarkastuskäynnit kohteissa ovat useimmiten lyhyitä koska yritykset eivät ole voineet varautua etukäteen tarkastukseen. Tarkastuksella selvitetään keskeisimmät asiat ja asioiden selvittely jatkuu kirjallisesti. Tilaajat toimittavat tarvittavia asiakirjoja tarkastajalle kirjallisesti käynnin jälkeen.

Keskeiset havainnot talven valvontaviikosta

Suurimpaan osaan tarkastetuista yrityksistä ei ollut koskaan aiemmin tehty tilaajavastuutarkastusta.

Yleisimmät tarkastetut sopimukset liittyivät työntekijöiden vuokraamiseen, siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluihin, asiakkaiden kuljetuspalveluihin sekä rakentamiseen liittyviin töihin. Muut tarkastetut sopimukset koskivat ohjelmapalveluita, safareita, valokuvausta, polttopuiden kuljetusta, hyllyjen asennusta, järjestyksenvalvontaa ja latu-, kelkka- ja talvipyöräilyreittien kunnossapitoa.

Yritykset ilmoittivat heillä olevan yleisimmin 1-5 sopimuskumppania ulkopuolisen työvoiman käytöstä. 

Talven valvontaviikon tarkastuksissa tarkastettiin yhteensä 138 sopimusta. Näistä 81 sopimuksessa ei ollut tilaajavastuulain mukaista selvitysvelvollisuutta. Yleisimpiä syitä tähän oli, että sopimus ei ylittänyt tilaajavastuulain mukaista raja-arvoa tai sopimus ei kuulunut lain soveltamisalaan, koska sopimuskumppanin työntekijät eivät tehneet työtä tilaajan työkohteessa.

Toimintaohjeita annettiin 27 tarkastuksessa. 15 tarkastuksessa ei annettu ollenkaan toimintaohjeita. Jokaisessa näissä oli kuitenkin sopimuksia, jotka eivät kuuluneet tilaajavastuulain soveltamisalaan. Viidessä sopimuksessa selvitysvelvollisuutta oli noudatettu oikein ja ajallaan. Laiminlyöntimaksuprosessi aloitettiin kahdesta tarkastuksesta.

Lisätiedot:
Tarkastaja Taru Rikula, puh. 02950 16125, etunimi.sukunimi@avi.fi.         
Ylitarkastaja Mikko Vanninen, puh. 02950 16381, etunimi.sukunimi@avi.fi.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
www.tyosuojelu.fi
twitter: @tilaajavastuu
Käy testaamassa tietosi tilaajavastuusta palvelualalle suunnatulla verkkotestillä osoitteessa: https://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/tyosuojelunayttely/testit/palvelualan-tilaajavastuu

Väkivallan uhkaan törmää yhä useampi työntekijä työssään, myös päiväkodeissa ja kouluissa varauduttava

Väkivallan uhkaan törmää yhä useampi työntekijä työssään, myös päiväkodeissa ja kouluissa varauduttava

7.8.2019

Väkivallan uhkaa kokevat yhä useammat työssään. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on noussut esille, että väkivallan uhkaa koetaan useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, turvallisuustoimialalla, kaupan- sekä hotelli- ja ravintola-alalla, kuljetusalalla, tukipalveluissa kuten kiinteistönhoidossa sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Päiväkodeissa ja kouluissa yhä useampi on kokenut työssään väkivallan uhkaa. Useimmiten tilanne on liittynyt siihen, että lapsi on syystä tai toisesta käyttäytynyt hyvin aggressiivisesti. Lasten haasteellinen käytös ja moninaiset ongelmat johtavat ajoittain hyvinkin hankaliin tilanteisiin.

Kuinka paljon työntekijän tulee sitten sietää väkivaltaa työssään? On paljon ammatteja, joissa työskennellään läheisesti ihmisten kanssa. Työturvallisuuslain näkökulmasta on kuitenkin huomioitava, että väkivaltaa työssä ei tule sietää yhtään. On olemassa ammatteja, joihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työnantajan on tällöin huolehdittava, että työpaikalla on riittävät turvallisuusjärjestelyt, mahdollisuus hälyttää apua sekä menettelytapaohjeet uhkaaviin tilanteisiin.

Lainsäädännön tarkoituksena on suojella työntekijää väkivallalta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti terveyttään menettämättä. Työsuojeluviranomainen haluaakin muistuttaa näin koulujen alkaessa, että väkivallan uhkaan tulee varautua myös päiväkodeissa ja kouluissa. Tehdyn riskienarvioinnin pohjalta tulee laatia menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden varalle. On muistettava, että ohjeistuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja työpaikan arkeen soveltuva. Esimerkiksi kouluissa väkivallan uhan hallitsemiseksi ei aina riitä ohje pitää ulko-ovet lukossa. Mikäli esimerkiksi jossain luokassa on aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas, tarvitsee henkilökunta oman turvallisuutensa vuoksi toimintaohjeet, jos oppilas esimerkiksi heittää tuolin kohden. Jos lasten käytös on haasteena, on erittäin tärkeää, että työntekijät saavat myös riittävästi koulutusta haastavasti ja aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen.

Työnantaja vastaa siitä, että väkivallan uhka on työpaikalla hallinnassa. Väkivallan uhan hallinta on haastavaa ja monen eri osatekijän summa. Työnantajan tulee yhdessä työntekijöiden kanssa pohtia keinoja väkivallan uhan hallintaan. Väkivallan uhan hallinta on myös tärkeä osa turvallisuusjohtamista ja on tärkeää, että esimiesasemassa olevien vastuut ja velvollisuudet on määritelty.

Lisätietoja:
Tarkastaja Johanna Pulkkinen, puh. 0295 018 203, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätietoja väkivallan uhan hallinnasta:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka

Valvontahavainto: Poliisit kokevat kuormitusta erityisesti rikostutkinnassa ja pääkaupunkiseudulla

Valvontahavainto: Poliisit kokevat kuormitusta erityisesti rikostutkinnassa ja pääkaupunkiseudulla

5.8.2019 – Etelä-Suomi

Poliisit kokevat haitallista kuormitusta työssään erityisesti rikostutkinnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tämä on selvinnyt poliisiin kohdistetussa työsuojeluvalvonnassa vuosina 2018 ja 2019.

Valvonta kohdistui Poliisihallitukseen sekä poliisiasemiin pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 58. Tarkastuksilla valvottiin laajasti työsuojeluun liittyviä asioita. Eniten puutteita löytyi psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee huolehtia, ettei haitallinen kuormitus vaaranna työntekijöiden terveyttä.

Liiallinen työmäärä ja jatkuva kiire

Valvotuissa poliisin yksiköissä haitallista kuormitusta aiheuttivat erityisesti rikostutkinnassa liian suuri työmäärä, jatkuva kiire ja työn jatkuva keskeytyminen. Tavallista oli, että työpaikoilla oli tehty kuormituksen vähentämiseksi toimenpiteitä, mutta ne eivät olleet riittäviä tai kohdistuivat vääriin asioihin. Esimerkiksi pelkkä töiden organisointi ja koulutukset eivät riittäneet poistamaan haitallista kuormitusta, joka johtuu liiallisesta työmäärästä.

Tarkastuksilla saatujen tietojen mukaan poliisien kokeman haitallisen kuormituksen taustalla on usein se, että rajalliset määrärahat edellyttävät työntekijöiden vähentämistä samalla, kun työmäärä on kasvanut.

Joissakin yksiköissä sairauspoissaolot olivat vähentyneet, koska työntekijät kokivat, että poissaolo vain lisäisi kuormitusta entisestään. ”Tässä on suuri riski siihen, että puolikuntoisena töitä tekevät työntekijät kuormittuvat entisestään ja jäävät lopulta pitkille sairauslomille”, toteaa työsuojelutarkastaja Peetu Santalahti Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Haitallinen kuormitus tuli ilmi tarkastuksilla käydyissä keskusteluissa työnantajien ja työntekijöiden kanssa, valvonnan ohessa tehdyistä kyselyistä työntekijöille sekä työterveyshuollon tekemistä työpaikkaselvityksistä.

Työnantajat saivat psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta yhteensä 7 kehotusta määräajalla ja 15 toimintaohjetta. Kehotukset annettiin pääkaupunkiseudulla toimiviin yksiköihin, ja niiden noudattaminen varmistetaan jälkivalvonnalla.

Lisätietoja:
Tarkastaja Peetu Santalahti
p. 0295 016 357, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue