Sisältöjulkaisija

JJK Components Oy:lle ja sen edustajille tuomio tehtaan konelinjan suojaamatta jättämisestä

JJK Components Oy:lle ja sen edustajille tuomio tehtaan konelinjan suojaamatta jättämisestä

16.8.2019 – Itä-Suomi

Etelä-Savon käräjäoikeus on 15.8. tuominnut Sulkavalla sijaitsevan sahayhtiön JJK Components Oy:n yhteisösakkoon ja sen edustajat törkeästä vammantuottamuksesta sakkorangaistuksiin, koska he olivat laiminlyöneet suojata tehtaan tuotantolinjalla olleet vaarakohdat ja koska konelinjan suojaamattomuus oli aiheuttanut yhtiön työntekijälle tapaturman.  

Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön edustajat, koska he olivat laiminlyöneet estää työntekijöiden pääsyn yhtiön tuotantolaitoksella olleen sahalinjan vaarakohtiin mekaanisin tai teknisin suojalaittein. Konelinjassa oli useita ketjujen ja hammaspyörien muodostamia nieluja, joihin työntekijöiden oli ollut mahdollista koskettaa, mutta tuotantolinjaa ei ollut varustettu laitteilla, jotka olisivat pysäyttäneet linjan toiminnot ennen kuin työntekijöiden kädet koskettavat näitä vaarakohtia.

Yhtiön työntekijä oli helmikuussa 2016 mennyt tuotantolinjalle poistamaan siellä liikkuvan sahattavan puutavaran muodostamaa ruuhkaa, minkä seurauksena hänen kolme sormenpäätään olivat vaurioituneet. Kyseisellä tuotantolinjalla oli sattunut vastaavanlainen tapaturma jo aikaisemmin, kesällä 2014, jonka jälkeen käräjäoikeus oli tuominnut yhtiön yhteisösakkoon ja sen toimitusjohtajan ja sahalaitoksen johtajan työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta sakkorangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin. Tämän jälkeen yhtiön tuotantolinjan ympärille oli rakennettu aita. Aidan portteihin ei kuitenkaan ollut asennettu turvarajakytkimiä, jotka olisivat katkaisseet linjan toiminnot, kun portti avataan. Näin ollen työtekijöiden pääsyä linjan vaarakohtiin ei ollut estetty, minkä vuoksi yhtiön edustajat tuomittiin nyt törkeästä vammantuottamuksesta.    

Käräjäoikeus katsoi nyt antamassaan tuomiossa, että koska yhtiön toimitusjohtaja ja sahalaitoksen johtaja eivät olleet estäneet työntekijöiden pääsyä konelinjalle aikaisemman tapaturman jälkeenkään, olivat he syyllistyneet vammantuottamukseen törkeästä huolimattomuudesta. Työturvallisuusrikoksesta oikeus ei voinut heitä tuomita, koska siihen liittyvä syyteoikeus oli vanhentunut. Oikeus tuomitsi sahalaitoksen johtajalle 70 päiväsakkoa, joka tekee hänelle maksettavaa 2 030 euroa ja toimitusjohtajalle 50 päiväsakkoa, josta hänelle tulee maksettavaa 11 150 euroa.

Oikeus tuomitsi työnantajan eli JJK Components Oy:n 4 000 euron yhteisösakkoon. Yhteisösakon määrässä oikeus otti huomioon, että yhtiö on melko pieni, sen toiminta on ollut tappiollista, omavaraisuusaste ja oman pääoman määrä heikko, yhtiöllä on pääomalainaa sekä sen, että yhtiön sahaustoiminta on lopetettu.

Sakkorangaistusten lisäksi oikeus tuomitsi yhtiön ja sen edustajat yhteisvastuullisesti korvaamaan työntekijälle sattuneesta tapaturmasta eli sormenpäiden vaurioitumisesta vahingonkorvausta noin 8 900 euroa.

Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomio R 17/1587.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sampo Pelkonen, puhelin 029 501 6995, etunimi.sukunimi@avi.fi
Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

 

Tilaajavastuun valvontaviikoilla matkailualalle 112 tarkastusta

Tilaajavastuun valvontaviikoilla matkailualalle 112 tarkastusta

15.8.2019

Vuonna 2019 aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tilaajavastuutarkastajat toteuttivat palvelualan valvontaa valvontaviikoilla, joilla tarkastuksia tehtiin pääasiassa ennalta ilmoittamatta.  Talvella valvontaviikko toteutettiin Kittilä-Kolari alueella, jossa tarkastettiin 42 matkailuun liittyvää palvelualan yritystä.

Kesällä 2019 juhannusviikolla ja juhannuksen jälkeisellä viikolla tarkastajat eri puolella Suomea tarkastivat 70 palvelualan yritystä keskittyen erityisesti matkailu- ja ravintolayrityksiin. Työsuojelutarkastuksia tehtiin Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla. Kesän valvontaviikkojen tarkastuksista osa on yhä kesken.

Palvelualan tilaajavastuutarkastuksia on 2019 vuodelle suunniteltu tehtävän yhteensä noin 320. Näistä 112 on tehty valvontaviikkojen aikana.  

Valvontaviikkojen tarkastuskäynnit kohteissa ovat useimmiten lyhyitä koska yritykset eivät ole voineet varautua etukäteen tarkastukseen. Tarkastuksella selvitetään keskeisimmät asiat ja asioiden selvittely jatkuu kirjallisesti. Tilaajat toimittavat tarvittavia asiakirjoja tarkastajalle kirjallisesti käynnin jälkeen.

Keskeiset havainnot talven valvontaviikosta

Suurimpaan osaan tarkastetuista yrityksistä ei ollut koskaan aiemmin tehty tilaajavastuutarkastusta.

Yleisimmät tarkastetut sopimukset liittyivät työntekijöiden vuokraamiseen, siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluihin, asiakkaiden kuljetuspalveluihin sekä rakentamiseen liittyviin töihin. Muut tarkastetut sopimukset koskivat ohjelmapalveluita, safareita, valokuvausta, polttopuiden kuljetusta, hyllyjen asennusta, järjestyksenvalvontaa ja latu-, kelkka- ja talvipyöräilyreittien kunnossapitoa.

Yritykset ilmoittivat heillä olevan yleisimmin 1-5 sopimuskumppania ulkopuolisen työvoiman käytöstä. 

Talven valvontaviikon tarkastuksissa tarkastettiin yhteensä 138 sopimusta. Näistä 81 sopimuksessa ei ollut tilaajavastuulain mukaista selvitysvelvollisuutta. Yleisimpiä syitä tähän oli, että sopimus ei ylittänyt tilaajavastuulain mukaista raja-arvoa tai sopimus ei kuulunut lain soveltamisalaan, koska sopimuskumppanin työntekijät eivät tehneet työtä tilaajan työkohteessa.

Toimintaohjeita annettiin 27 tarkastuksessa. 15 tarkastuksessa ei annettu ollenkaan toimintaohjeita. Jokaisessa näissä oli kuitenkin sopimuksia, jotka eivät kuuluneet tilaajavastuulain soveltamisalaan. Viidessä sopimuksessa selvitysvelvollisuutta oli noudatettu oikein ja ajallaan. Laiminlyöntimaksuprosessi aloitettiin kahdesta tarkastuksesta.

Lisätiedot:
Tarkastaja Taru Rikula, puh. 02950 16125, etunimi.sukunimi@avi.fi.         
Ylitarkastaja Mikko Vanninen, puh. 02950 16381, etunimi.sukunimi@avi.fi.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
www.tyosuojelu.fi
twitter: @tilaajavastuu
Käy testaamassa tietosi tilaajavastuusta palvelualalle suunnatulla verkkotestillä osoitteessa: https://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/tyosuojelunayttely/testit/palvelualan-tilaajavastuu

Väkivallan uhkaan törmää yhä useampi työntekijä työssään, myös päiväkodeissa ja kouluissa varauduttava

Väkivallan uhkaan törmää yhä useampi työntekijä työssään, myös päiväkodeissa ja kouluissa varauduttava

7.8.2019

Väkivallan uhkaa kokevat yhä useammat työssään. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on noussut esille, että väkivallan uhkaa koetaan useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, turvallisuustoimialalla, kaupan- sekä hotelli- ja ravintola-alalla, kuljetusalalla, tukipalveluissa kuten kiinteistönhoidossa sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Päiväkodeissa ja kouluissa yhä useampi on kokenut työssään väkivallan uhkaa. Useimmiten tilanne on liittynyt siihen, että lapsi on syystä tai toisesta käyttäytynyt hyvin aggressiivisesti. Lasten haasteellinen käytös ja moninaiset ongelmat johtavat ajoittain hyvinkin hankaliin tilanteisiin.

Kuinka paljon työntekijän tulee sitten sietää väkivaltaa työssään? On paljon ammatteja, joissa työskennellään läheisesti ihmisten kanssa. Työturvallisuuslain näkökulmasta on kuitenkin huomioitava, että väkivaltaa työssä ei tule sietää yhtään. On olemassa ammatteja, joihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työnantajan on tällöin huolehdittava, että työpaikalla on riittävät turvallisuusjärjestelyt, mahdollisuus hälyttää apua sekä menettelytapaohjeet uhkaaviin tilanteisiin.

Lainsäädännön tarkoituksena on suojella työntekijää väkivallalta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti terveyttään menettämättä. Työsuojeluviranomainen haluaakin muistuttaa näin koulujen alkaessa, että väkivallan uhkaan tulee varautua myös päiväkodeissa ja kouluissa. Tehdyn riskienarvioinnin pohjalta tulee laatia menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden varalle. On muistettava, että ohjeistuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja työpaikan arkeen soveltuva. Esimerkiksi kouluissa väkivallan uhan hallitsemiseksi ei aina riitä ohje pitää ulko-ovet lukossa. Mikäli esimerkiksi jossain luokassa on aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas, tarvitsee henkilökunta oman turvallisuutensa vuoksi toimintaohjeet, jos oppilas esimerkiksi heittää tuolin kohden. Jos lasten käytös on haasteena, on erittäin tärkeää, että työntekijät saavat myös riittävästi koulutusta haastavasti ja aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen.

Työnantaja vastaa siitä, että väkivallan uhka on työpaikalla hallinnassa. Väkivallan uhan hallinta on haastavaa ja monen eri osatekijän summa. Työnantajan tulee yhdessä työntekijöiden kanssa pohtia keinoja väkivallan uhan hallintaan. Väkivallan uhan hallinta on myös tärkeä osa turvallisuusjohtamista ja on tärkeää, että esimiesasemassa olevien vastuut ja velvollisuudet on määritelty.

Lisätietoja:
Tarkastaja Johanna Pulkkinen, puh. 0295 018 203, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätietoja väkivallan uhan hallinnasta:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka

Valvontahavainto: Poliisit kokevat kuormitusta erityisesti rikostutkinnassa ja pääkau-punkiseudulla

Valvontahavainto: Poliisit kokevat kuormitusta erityisesti rikostutkinnassa ja pääkau-punkiseudulla

5.8.2019 – Etelä-Suomi

Poliisit kokevat haitallista kuormitusta työssään erityisesti rikostutkinnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tämä on selvinnyt poliisiin kohdistetussa työsuojeluvalvonnassa vuosina 2018 ja 2019.

Valvonta kohdistui Poliisihallitukseen sekä poliisiasemiin pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 58. Tarkastuksilla valvottiin laajasti työsuojeluun liittyviä asioita. Eniten puutteita löytyi psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee huolehtia, ettei haitallinen kuormitus vaaranna työntekijöiden terveyttä.

Liiallinen työmäärä ja jatkuva kiire

Valvotuissa poliisin yksiköissä haitallista kuormitusta aiheuttivat erityisesti rikostutkinnassa liian suuri työmäärä, jatkuva kiire ja työn jatkuva keskeytyminen. Tavallista oli, että työpaikoilla oli tehty kuormituksen vähentämiseksi toimenpiteitä, mutta ne eivät olleet riittäviä tai kohdistuivat vääriin asioihin. Esimerkiksi pelkkä töiden organisointi ja koulutukset eivät riittäneet poistamaan haitallista kuormitusta, joka johtuu liiallisesta työmäärästä.

Tarkastuksilla saatujen tietojen mukaan poliisien kokeman haitallisen kuormituksen taustalla on usein se, että rajalliset määrärahat edellyttävät työntekijöiden vähentämistä samalla, kun työmäärä on kasvanut.

Joissakin yksiköissä sairauspoissaolot olivat vähentyneet, koska työntekijät kokivat, että poissaolo vain lisäisi kuormitusta entisestään. ”Tässä on suuri riski siihen, että puolikuntoisena töitä tekevät työntekijät kuormittuvat entisestään ja jäävät lopulta pitkille sairauslomille”, toteaa työsuojelutarkastaja Peetu Santalahti Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Haitallinen kuormitus tuli ilmi tarkastuksilla käydyissä keskusteluissa työnantajien ja työntekijöiden kanssa, valvonnan ohessa tehdyistä kyselyistä työntekijöille sekä työterveyshuollon tekemistä työpaikkaselvityksistä.

Työnantajat saivat psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta yhteensä 7 kehotusta määräajalla ja 15 toimintaohjetta. Kehotukset annettiin pääkaupunkiseudulla toimiviin yksiköihin, ja niiden noudattaminen varmistetaan jälkivalvonnalla.

Lisätietoja:
Tarkastaja Peetu Santalahti
p. 0295 016 357, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
Hovioikeus pysytti Atria Tekniikka Oy:n yhteisösakon käsinhionnasta sorvilla

Hovioikeus pysytti Atria Tekniikka Oy:n yhteisösakon käsinhionnasta sorvilla

23.7.2019 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Vaasan hovioikeus on 22.7.2019 antamallaan tuomiolla pysyttänyt Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden 9.5.2018 antaman tuomion, jolla käräjäoikeus oli tuominnut Atria-Tekniikka Oy:n 4 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi yhtiön dokumentaatio-/huoltoinsinööri oli tuomittu 25 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta.

Käsiteltävänä oleva asia liittyi heinäkuussa 2015 Seinäjoella sattuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä oli hiomassa akselia käsin hiomanauhalla kärkisorvissa. Hiomanauha tarttui pyörivään akseliin ja veti työntekijän käsineen sekä käden mukanaan. Kädestä katkesi luita.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että käsin tehtävä hionta sorvilla hiomanauhaa käyttäen on hyvin vaarallinen työvaihe. Nauhan ja käden tarttuminen hiottavaan kappaleeseen on johtanut hyvin vakaviin vammautumisiin, jopa kuolemaan. Lisäksi käsinhionta sorvilla on mm. sorvia koskevassa eurooppalaisessa standardissa kielletty. Työnantajan vastuulla on valita oikea työväline työntekijöiden käyttöön, opettaa työntekijöille oikeat työmenetelmät sekä valvoa niiden noudattamista.

Hovioikeus katsoi työsuojeluviranomaisen lausuntojen sekä CE-yhdenmukaisuusvakuutuksen ja siitä ilmenevän standardin ja sen sittemmin korvanneen standardin mukaisen käsinhiontakiellon perusteella, että käsin tehtävä hionta sorvilla on vaarallinen työvaihe. Kyseistä työmenetelmää ei ole voitu pitää kiellettynä työmenetelmänä, mutta standardin mukaan kärkisorvia ei ole tarkoitettu käytettäväksi käsinhiontaan. Yhtiössä olisi tullut havaita, että kyseinen työmenetelmä on sorviin sovellettavassa standardissa kielletty. Kun tätä ei ole huomattu, työmenetelmään liittyvää vaaraa ei ole oikein tunnistettu ja sen seurauksena käsinhionta sorvilla on ollut yhtiössä yleisesti käytössä ollut työmenetelmä, vaikka yhtiössä on ollut muitakin hiontalaitteita, joilla hiontaa olisi voitu suorittaa turvallisesti. Yhtiön työntekijöitä ei ole myöskään riittävästi opastettu ja ohjeistettu työmenetelmästä työn vaarallisuuden edellyttämällä tavalla.

Yhtiössä on suhtauduttu työturvallisuusasioihin vakavasti, mikä puoltaa yhteisösakon tuomitsematta jättämistä. Toisaalta yhtiön toiminnassa tehty laiminlyönti on tapahtunut vaarallisessa työssä. Tämä seikka sekä työturvallisuusrikoksesta aiheutunut seuraus huomioon ottaen yhtiön toiminnassa tehtyä laiminlyöntiä ja rikosta ei voida pitää vähäisinä, joten yhteisösakko pysytettiin.

Vaasan hovioikeuden asia nro R 18/609

Lisätietoja: Johtaja Jouni Kallioluoma, puh. 0295 018 659
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Koivuvaneritehtaan työnjohtajille päiväsakkoja ja yhtiölle 30 000 euron suuruinen yhteisösakko

Koivuvaneritehtaan työnjohtajille päiväsakkoja ja yhtiölle 30 000 euron suuruinen yhteisösakko

22.7.2019 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Pirkanmaan käräjäoikeus on 27.6.2019 tuominnut kolme koivuvaneritehtaan vuorotyönjohtajana ja työnantajan edustajana toiminutta henkilöä 25 päiväsakon, eli 725 euron, 825 euron ja 950 euron sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vaneritehtaan 30 000 euron yhteisösakkoon.

Käsiteltävänä oli sastamalalaisella koivuvaneritehtaalla huhtikuussa 2017 sattunut työtapaturma. Työntekijä oli opettamassa toista työntekijää viilunjatkolinjalla työskentelyyn, kun sahan poistoimun suulake tukkeutui. Poistaakseen tukoksen, työntekijä pysäytti koneen vakiintuneen työtavan mukaisesti suojakantta nostamalla, jolloin pysäytys tapahtui koneen varsinaisen pysäytyspainikkeen sijasta turvakytkintä käyttäen. Näin menettelemällä työntekijä saattoi ulottua koneen vaarallisiin osiin niiden vielä ollessa liikkeessä. Poistaessaan tukosta hänen sormensa osuivat viilusahan pyörivään terään vahingoittuen.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että työturvallisuusmääräyksiä oli rikottu viilunjatkolinjan sahaus- ja liimanlevitysyksikön suojaamisen, työolojen jatkuvan seurannan ja siinä havaittuihin epäkohtiin puuttumisen, työntekijälle annettavan opetuksen ja ohjauksen sekä vaarojen selvittämisen ja arvioinnin osalta.

Käräjäoikeus totesi, että asiassa oli ollut riidatonta, ettei laitteen vaara-alueelle pääsyä ollut suojauksella estetty ennen tapaturmaa. Käräjäoikeus katsoi asiassa näytetyn perusteella olleen selvää, että vaarojen arviointi ja vaarallisten työtapojen tarkkaileminen oli ollut puutteellista. Vaarallinen työtapa oli ollut vakiintunut ja jokaisen työvuoron aikana toistuva menetelmä, joten työtapa olisi pitänyt tulla havaituksi. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että kyseisen koneen tukosten selvittämistä varten ei ollut annettu riittäviä ja yksiselitteisiä ohjeita turvallisesta menettelystä.

Jos vaarojen arviointi, työntekijöiden kyseiseen työtehtävään liittyvä ohjeistus ja työtapojen tarkkailu olisi tehty työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla, olisi työmenetelmään ja koneen suojaukseen liittyvät vaarat tulleet havaituiksi.    

Pirkanmaan käräjäoikeuden asia nro R 19/1762

Lisätietoja: Lakimies Sari-Anne Salminen, puh. 0295 018 682
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lounais-Suomen valvontakampanja: Lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnittelu puuttuu vielä monilta työpaikoilta

Lounais-Suomen valvontakampanja: Lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnittelu puuttuu vielä monilta työpaikoilta

8.7.2019 – Lounais-Suomi

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toteutti vuonna 2018 valvontakampanjan, jossa pyydettiin 34 satunnaisesti valittua alueen työnantajaa toimittamaan tarkastettavaksi yhdenvertaisuussuunnitelma sekä selvitys toimista, joilla työpaikalla edistetään yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnitelma puuttui joka kolmannelta valvonnan kohteena olleelta työpaikalta. Osalla näistä oli yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi nimetty asiakirja, mutta siinä käsiteltiin vain tasa-arvolain mukaiset sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät toimet, eli se ei täyttänyt laissa yhdenvertaisuussuunnitelmalle asetettuja tavoitteita.

Niistäkin työpaikoista, joille yhdenvertaisuussuunnitelma oli laadittu, joka kolmas sai velvoitteen täydentää sitä. Parannettavaa huomattiin sekä kaikkien työpaikalla merkityksellisten syrjintäperusteiden tunnistamisessa ja yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimisessa että konkreettisten yhdenvertaisuutta edistävien toimien suunnittelussa. Joillakin työpaikoilla suunnitelma ei kattanut koko työyhteisöä tai siinä esiin nousseita kehittämiskohteita ei ollut käsitelty yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Työnantajien pitää edistää yhdenvertaisuutta työssä. Vuonna 2015 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa, että yli 30:n työntekijän työpaikoille laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman tulee perustua työpaikan yhdenvertaisuustilanteen arviointiin ja kehittämistoimien kohdistua niihin syrjintäperusteisiin, jotka on tunnistettu työpaikalla merkityksellisiksi. Kiellettyjä syrjintäperusteita työssä ovat henkilön alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen sekä muu näiden kaltainen henkilöön liittyvä syy.

Työsuojeluhallinto on julkaissut oppaan "Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikalla - Ohjeita työnantajalle", josta saa tukea yhdenvertaisuussuunnitteluun. Opas on saatavana selattavana verkkojulkaisuna sekä tulostukseen soveltuvassa pdf-muodossa.

Nuorelle työntekijälle tapahtuneesta työtapaturmasta sakkoja palveluliikelaitoksen vt. johtajalle sekä työnjohtajalle

Nuorelle työntekijälle tapahtuneesta työtapaturmasta sakkoja palveluliikelaitoksen vt. johtajalle sekä työnjohtajalle

28.6.2019 – Lounais-Suomi

Satakunnan käräjäoikeus on 27.6.2019 tuominnut Satakunnassa sijaitsevan kaupungin 20 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi kaupungin palveluliikelaitoksen vt. johtaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta sekä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakkoon sekä työnjohtaja työturvallisuusrikoksesta 10 päiväsakkoon.  

Käsiteltävänä oli kesäkuussa 2016 tapahtunut työtapaturma. Tapahtumahetkellä 16-vuotias kesätyöntekijä oli ollut raivaamassa pajukkoa, johon työvälineeksi työntekijälle oli annettu moottorisaha. Työntekijä oli hetkellisesti lopettanut työskentelyn ja oli ottanut kätensä pois moottorisahan kaasulta, mutta terä oli edelleen pyörinyt. Työntekijä horjahti, jolloin pyörivä terä oli osunut työntekijän polveen. Työntekijällä ei ollut käytössään henkilönsuojaimia, koska tapahtumahetkellä muita henkilönsuojaimia kuin kuulo- ja näkösuojaimia ei jaettu kesätyöntekijöille. Tapahtumahetkellä kesätyöntekijöitä valvoi kaupungin työllistetty työntekijä, ei vakituiseen henkilökuntaan kuuluva.

Käräjäoikeus totesi, että vt. johtaja oli laiminlyönyt vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin tekemisen nuorten työntekijöiden osalta ennen kuin kesätyöntekijät kesän alussa 2016 aloittivat. Puolustuksekseen vt. johtaja vetosi siihen, että hän oli aloittanut työssään vasta 8.9.2015. Käräjäoikeus kuitenkin toteaa tuomiossaan, että vt. johtajan tiedossa on ollut 23.12.2015 päivätty tarkastuskertomus palveluliikelaitokseen tehdyltä työsuojelutarkastukselta, jossa on tuotu ilmi muun muassa puutteet vaarojen arvioinnissa, jolloin vt. johtajalle on tullut korostunut velvollisuus toimia epäkohtien kuntoon saattamiseksi. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että vt. johtaja oli laiminlyönyt valvoa, että tuomittu työnjohtaja tunsi nuoria työntekijöitä koskevan lainsäädännön ja toisaalta osasi perehdyttää nämä.

Työnjohtajan osalta käräjäoikeus katsoi, että hän oli laiminlyönyt kesätyöntekijöiden turvallisista työtavoista huolehtimisen sekä kesätyöntekijöiden valvonnan tai sen järjestämisen riittävällä tavalla. Käräjäoikeuden mukaan nuorten ja kokemattomien työntekijöiden kohdalla valvontaa voidaan edellyttää tavallista enemmän, erityisesti jos työhön liittyy erityisiä vaaroja. Henkilönsuojainten osalta käräjäoikeus katsoi, että vaikka työnjohtaja kertoi vastustaneensa edellisen palveluliikelaitoksen johtajalle menettelyä, jossa kesätyöntekijöille ei jaettu muita henkilönsuojaimia kuin kuulo- ja näkösuojaimet, työnjohtaja ei kuitenkaan missään vaiheessa informoinut uutta vt. johtajaa tästä asiasta. Näin ollen työjohtaja mahdollisti työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muistuttaa, että nuorten ja usein kokemattomien työntekijöiden kohdalla työnantajan vastuu muun muassa vaarojen arvioinnista, perehdyttämisestä, henkilönsuojainten käytöstä sekä nuoren työntekijän työskentelyn valvonnasta korostuu. Työnantajan on myös muistettava, että nuorten työntekijöiden työskentelystä on omaa erityislainsäädäntöä.

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio R 18/900

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lisätiedot:
Lakimies Matti Suontausta, puh. 029 501 8152, etunimi.sukunimi@avi.fi
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
 

Työsuojeluviranomainen tarkasti hätätyöilmoitukset Lounais-Suomessa

Työsuojeluviranomainen tarkasti hätätyöilmoitukset Lounais-Suomessa

27.6.2019 – Lounais-Suomi

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tarkasti vuonna 2018 aluehallintovirastoon tehdyt hätätyöilmoitukset. Kaikkiaan tarkastettiin 65 hätätyöilmoitusta, jotka saivat kielteisen ratkaisun. Samalla tarkastettiin työsuojeluviranomaisen hätätyöilmoitusten johdosta yrityksille antamat viranomaisohjeet.

Hätätyö on työtä, joka oikeuttaa poikkeamaan useasta työaikalain säännöksestä. Hätätyöstä on kysymys, kun työtä teetetään työntekijän säännöllisen työajan ulkopuolella. Hätätyön teettämistä edeltää yleensä jokin sellainen ennalta arvaamaton tapahtuma, joka uhkaa työnantajan säännöllistä toimintaa tai uhkaa vaarantaa henkeä, terveyttä tai omaisuutta. Tällöin saa säädettyjä tai sovittuja säännöllisiä työaikoja pidentää siinä määrin kuin mainitut syyt sitä edellyttävät, kuitenkin enintään kahden viikon ajan.

Työnantaja päättää hätätyön teettämisestä. Hätätöistä työntekijä ei voi kieltäytyä ja niitä ei lueta ylitöiksi. - Kun hätätyöt on tehty, työnantaja tekee työsuojeluviranomaiselle hätätyöilmoituksen. Ilmoituksen ja mahdollisten työnantajalta pyydettyjen lisäselvitysten jälkeen arvioidaan, onko tehty työ ollut lain tarkoittamaa hätätyötä, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jan Mikkonen.

- Jos hätätyöksi ilmoitetut työt ovat arviomme mukaan olleet hätätyötä, asia voi jää työnantajan ilmoituksen varaan. Jos taas eivät, tehdään ratkaisu, jossa annetaan yleensä ohje merkitä teetetyt työt ylitöiksi työaikakirjanpitoon. Vuodessa saa teettää 250 tuntia ja työntekijän kanssa tehtävällä sopimuksella yhteensä 330 tuntia ylitöitä.

- Hätätyön teettäminen on mahdollista siis vain työaikalaissa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Työnantajan pitää tehdä viivytyksettä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestoajasta. Etukäteen hätätyötä ei luonnollisestikaan voi ilmoittaa, vaikka niitäkin saapui joitakin, kertoo Mikkonen.

Yritysten hätätyöilmoitukset olivat pääosin seurausta työntekijöiden ammattiliittojen asettamista ylityökielloista. Tämä työtaistelutoimenpide ja vuoden 2018 alun kevätmyrskyjen ja muiden toiminnassa tai tuotannossa tapahtuneiden poikkeustilanteiden hoitamiseen ei ollut pystytty riittävästi varautumaan. Tuotannon turvaamiseksi yrityksissä teetettiin hätätöitä. - Tämä on käsityksemme mukaan aiheuttanut erityisiä hankaluuksia niissä yrityksissä, joissa tavanomainen poikkeustilanteiden hoitaminen pohjautuu erilaisiin ylitöinä tehtävinä varallaolojärjestelmiin. Näillä yrityksillä oli suuria vaikeuksia muokata toimintaansa ylityökiellon aikana sellaiseksi, että tavanomaiset työtehtävät voidaan suorittaa ilman, että ylityötä joudutaan teettämään.

Työneuvoston lausunnon (1342/97) mukaan kyse ei ole työaikalain tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, kun työnantajalla on työtaistelusta annetun ennakkoilmoituksen perusteella etukäteen tieto työtaistelusta ja sen aiheuttamasta miehistövajauksesta.

- Tehdyn jälkivalvontakampanjan perusteella voidaan päätyä siihen tulokseen, että hätätyöilmoituksen johdosta tehdyn kielteisen ratkaisun ja siinä annetun toimintaohjeen mukaisesti työnantajat ovat merkinneet ilmoitetut hätätyöt työaikakirjanpitoon ylityönä. Viranomaisohjeita on siis noudatettu, Mikkonen toteaa.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jan Mikkonen, p. 0295 018 163, etunimi.sukunimi@avi.fi
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

 

Valvontahavainto: Työssä kuormittumiseen ei osata puuttua työpaikoilla lain edellyttämällä tavalla

Valvontahavainto: Työssä kuormittumiseen ei osata puuttua työpaikoilla lain edellyttämällä tavalla

27.6.2019

Työpaikoilla ei aina osata toimia työturvallisuuslain mukaan, kun työntekijä kuormittuu työssään. Tämä näkyy työsuojeluviranomaisen valvontahavainnoissa, joista kerrotaan tuoreessa raportissa Häirinnän ja työssä kuormittumisen asiakasaloitteinen valvonta työsuojeluviranomaisessa vuonna 2018. Raportissa on myös tapauskuvauksia valvonnasta.

Valvonnassa on havaittu seuraavia tyypillisiä puutteita työssä kuormittumiseen liittyen: Työnantaja tai esimies ei ryhdy ajoissa toimiin, jos työntekijä kuormittuu työssään terveyttä vaarantavalla tavalla. Työnantaja ei tunne velvollisuuttaan ryhtyä toimenpiteisiin, kun työssä kuormittuminen koskee työyhteisössä vain yksittäistä työntekijää. Työpaikalla on epäselvää, miten työntekijä voi ilmoittaa työssä kuormittumisestaan työnantajalle.

”Moni soittaa meille, koska kokee työpaikalla häirintää. Keskusteluissa ja valvonnassa usein selviää, että työntekijä on kuormittunut työssään ja taustalla on työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi yhteistyön, vuorovaikutuksen tai tiedonkulun ongelmia. Työntekijän kuormittumisen syitä ei ole työpaikalla selvitetty tai niihin ei ole puututtu”, kertoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työntekijä voi käyttää kuormittumisesta ilmoittamiseen apuna työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta saatavaa lomaketta Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta. Se ohjaa käsittelemään työntekijän työssä kuormittumista työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla.

2 300 sai neuvontaa häirintä- tai kuormittumisasiassa

Työsuojeluviranomainen sai Suomessa vuonna 2018 yhteensä 2 300 yhteydenottoa koskien häirintää tai työssä kuormittumista. Neljännes yhteydenotoista tuli sosiaali- ja terveysalalta. Useimmat yhteyttä ottaneet haluavat ensisijaisesti neuvoja, jotta voivat itse viedä asiaa eteenpäin työpaikalla.

Yhteydenotoista kaksi kolmannesta koski häirintää. Häirinnästä työsuojeluviranomaiseen otetaan useimmiten yhteyttä silloin, kun häiritsijä on esimies tai työnantaja itse.

Valvontapyyntöjen perusteella tehtiin vuoden aikana 121 tarkastusta liittyen häirintään ja 58 liittyen työssä kuormittumiseen. Tarkastuksista noin 80 %:ssa havaittiin työnantajan laiminlyöneen velvollisuuksiaan.

Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jenny Rintala
p. 0295 016 345, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

Tarkastaja Kaisa Timonen (viikoilla 27–28)
etunimi.sukunimi@avi.fi, soittopyynnöt sähköpostilla
Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

 

 

Hovioikeus ei muuttanut telineurakoitsijan tuomiota Naistenklinikan telineromahdusjutussa - vastuu puutteellisista telineistä ei siirtynyt telineurakoitsijalta telineiden luovutushetkellä

Hovioikeus ei muuttanut telineurakoitsijan tuomiota Naistenklinikan telineromahdusjutussa - vastuu puutteellisista telineistä ei siirtynyt telineurakoitsijalta telineiden luovutushetkellä

26.6.2019 – Etelä-Suomi

Helsingin hovioikeus pysytti käräjäoikeuden työturvallisuusrikoksesta tuomitsemat sakkorangaistukset ja 7 000 euron suuruisen yhteisösakon. Hovioikeudessa kysymys oli syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta sekä yhteisösakon tuomitsemisen edellytyksistä. Hovioikeus antoi ratkaisunsa 24.6.2019.

Käsiteltävänä oli tapaus, jossa Naistenklinikan päälle asennettu sääsuoja ja sitä tukeneet telineet romahtivat 23.12.2014 Helsingin Meilahdessa puutteellisen suunnittelun ja asennuksen takia. Telineiden rakenteissa oli huomattavia puutteita.  Telineet oli asennettu rakennustyömaalle keväällä 2014 sekä hyväksytty ja luovutettu käyttöön huhtikuussa 2014. Tapauksesta kerrotaan 5.12.2017 julkaistussa tiedotteessa koskien Helsingin käräjäoikeuden 30.11.2017 antamaa tuomiota.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisajankohtana on pidettävä telineiden romahtamishetkeä 23.12.2014, jolloin lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen on päättynyt. Hovioikeuden mukaan telineurakoitsija ei ole voinut siirtää vastuutaan tietoisesti säädösten vastaisina luovutettujen telineiden ja sääsuojan suunnittelun ja asennuksen puutteellisuuksien korjaamisesta tilaajana toimineelle päätoteuttajalle. Telineurakoitsija on ollut vastuussa telineissä ja sääsuojassa luovutushetkellä olleista puutteista myös telineiden käyttöönoton jälkeen riippumatta siitä, mitä osapuolten välillä oli sovittu.  

Hovioikeus katsoi myös yhteisösakon osalta, ettei käräjäoikeuden tuomiota ole syytä muuttaa. Hovioikeus totesi muun muassa, että yhtiön toiminnassa tehty rikos on ollut lajissaan moitittava; telineiden ja sääsuojan romahtaminen olisi voinut johtaa huomattavasti vakavampiinkin vahinkoihin.

Helsingin hovioikeuden tuomio, asianumero R 18/201

Lisätiedot:
Lakimies Anna Tiainen, puh. 0295 016 448, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on tervettä ja turvallista.  

 

Työsuojeluviranomainen valvoi yhdenvertaisuutta yli tuhannella tarkastuksella

Työsuojeluviranomainen valvoi yhdenvertaisuutta yli tuhannella tarkastuksella

25.6.2019

Työsuojeluviranomainen valvoi yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa vuonna 2018 yhteensä noin 1 250 tarkastuksella. Noin 300 tarkastuksessa havaittiin työnantajan laiminlyöneen yhdenvertaisuuslain noudattamista.

Valvonnan kohteina olivat ulkomaisten työntekijöiden syrjintä palkanmaksussa ja muissa vähimmäisehdoissa, työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä syrjintä työpaikkailmoituksissa. Lisäksi valvontapyyntöjen perusteella tehtiin tarkastuksia, joissa valvottiin yksittäisen työntekijän tai työnhakijan kokemaa syrjintää.

Tarkemmat tiedot valvonnasta löytyvät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon valvonta työelämässä vuonna 2018. Raportissa on myös tapauskuvauksia valvonnasta.

Eniten valvontapyyntöjä terveydentilaan perustuvasta syrjinnästä, vähiten uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen

Työsuojeluviranomainen sai vuoden aikana noin 500 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa. Usein yhteydenottaja kysyi neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla tai halusi keskustella siitä, onko hänen tapauksessaan kyse syrjinnästä vai ei.

Syrjintään liittyviä valvontapyyntöjä tehtiin työsuojeluviranomaiselle noin 200. Yleisin valvontapyynnön syy oli kokemus terveydentilaan perustuvasta syrjinnästä. Sen sijaan uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen tehtiin vain yksittäisiä valvontapyyntöjä, vaikka niihin perustuvasta syrjinnästä keskustellaan paljon julkisuudessa.

”Kannustan työsyrjintää kokeneita ottamaan yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. Meille voi soittaa anonyymisti, ja emme ryhdy valvontatoimenpiteisiin ilman syrjintää kokeneen kirjallista suostumusta”, kertoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9-15 numerossa 0295 016 620.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jenny Rintala
p. 0295 016 345, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

 

Asiakkaiden ilmoittamat syrjintäperusteet valvontapyynnöissä vuonna 2018

 

Työsuojeluvalvontaa Lounais-Suomen kesämyyntipaikoilla

Työsuojeluvalvontaa Lounais-Suomen kesämyyntipaikoilla

24.6.2019 – Lounais-Suomi

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekee työsuojelutarkastuksia 25.6. – 31.8.2019 kesämyyntipaikoilla, joissa myydään muun muassa mansikoita ja muita kesäsesonkituotteita. Tarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta.

Työsuojeluviranomainen valvoo työlainsäädäntöä työpaikoilla. Valvonnan tarkoituksena on paitsi valvoa työpaikoilla työsuojelulainsäädännön noudattamista, myös ohjata työnantajia toimimaan omaehtoisesti työpaikalla työsuojelun toteutumiseksi.

Työsuojelun toiminnan "punaisena lankana" on ennaltaehkäistä työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja ammattitauteja niin, että työntekijät voivat työskennellä terveenä työssään mahdollisimman pitkään.

Palvelualoilla keskeisiä työturvallisuustekijöitä ovat asiakasväkivallan uhan, tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen sekä psykososiaalisen kuormituksen hallinta.

Käytännössä tarkastetaan esimerkiksi solmitut työsopimukset, työterveyshuollon toteutuminen, sosiaali- ja henkilöstötilat, työvuoroluettelot ja tauotus sekä onko myyjillä mahdollisuus istuutua välillä ja saada kelvollista juomavettä.

Työnantajat ja työntekijät voivat esittää kysymyksiä tarkastajille myös tarkastuksen aikana. Tarkastusten jälkeen kysymysten esittäminen on mahdollista olemalla yhteydessä puhelimella tai sähköpostilla työsuojelun vastuualueelle.

Lisätietoja: ylitarkastaja Jan Mikkonen, p. 0295 018 163
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Elementtiasentaja putosi ja loukkaantui – sakkoja työnantajan ja päätoteuttajan edustajille sekä molemmille yhtiöille

Elementtiasentaja putosi ja loukkaantui – sakkoja työnantajan ja päätoteuttajan edustajille sekä molemmille yhtiöille

20.6.2019 – Etelä-Suomi

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi elementtiasennuksiin erikoistuneen yrityksen sekä rakennustyömaan päätoteuttajana toimineen yhtiön 20 000 euron yhteisösakkoihin työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi molempien yhtiöiden työnjohtajat tuomittiin 60 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 14.6.2019.

Tuomio liittyi Helsingissä 3.3.2016 elementtiasennustyön yhteydessä sattuneeseen työtapaturmaan. Aliurakoitsijan työntekijä oli ollut asentamassa betonisia kuorilaattoja deltapalkkien eli välipohjarakenteissa käytettävien palkkien varaan, kun yksi palkeista oli pyörähtänyt kesken asennuksen. Seurauksena palkkiin asennettava kuorilaatta oli pudonnut. Myös laattaan valjailla kiinnitettynä ollut asentaja oli pudonnut noin viiden metrin matkan ja loukkaantunut vakavasti. Pyörähtänyt deltapalkki oli edellisen työvaiheen aikana jäänyt erehdyksessä hitsaamatta, eikä palkkeja ollut myöskään erikseen tuettu.

Käräjäoikeus katsoi, että päätoteuttajan ja aliurakoitsijan edustajat olivat poikenneet elementtien asennussuunnitelman ja ohjeiden mukaisesta työtavasta, kun he olivat päättäneet jättää käyttämättä palkkien tuentaa laattojen asennuksen yhteydessä. Päätoteuttaja oli myös laiminlyönyt huolehtia, että asennussuunnitelmasta poikkeamiselle oli rakennesuunnittelijan hyväksyntä, ja että suunnitelman muutos oli kirjallisena työmaalla. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että molempien yritysten edustajat olivat ennen kuorilaattojen asennusta jättäneet varmistamatta, että deltapalkkien kiinnitykset oli tehty asianmukaisesti. Tästä syystä palkin hitsauksen puuttuminen oli jäänyt huomaamatta.

Työsuojelun lakimies Maija Nikkanen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että elementtien asennustyö on toteutettava noudattaen kirjallista suunnitelmaa, joka on pidettävä nähtävänä työmaalla. Mikäli suunnitelmasta joudutaan poikkeamaan, on muutosten vaikutukset työturvallisuuteen arvioitava ennen töiden jatkamista. 

Helsingin käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 18/1154.

Lisätiedot:
Lakimies Maija Nikkanen, puh. 0295 016 543, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on tervettä ja turvallista. 

Vaarallisesta jätepuristimesta sakot vastaavalle mestarille

Vaarallisesta jätepuristimesta sakot vastaavalle mestarille

19.6.2019 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Pirkanmaan käräjäoikeus on 19.6.2019 tuominnut rakennustyömaan vastaavana mestarina ja työnantajan edustajana toimineen henkilön 15 päiväsakon eli 765 euron sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta.

Käsiteltävänä oli tamperelaisella rakennustyömaalla toukokuussa 2017 sattunut työtapaturma. Työntekijä oli käyttämässä jätepuristimen kaatolaitetta. Hän käytti laitteen hallintalaitteita oikealla kädellä ja pisti vasemman käden jätepuristimen ja kaatolaitteen väliin siten, että kolme sormea oli vaara-alueella. Nostaessaan kaatolaitetta ylös jäivät sormet kaatolaitteen ja jätepuristimen väliin loukkaantuen.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että työturvallisuusmääräyksiä oli rikottu ottamalla käyttöön kone, jonka kaatolaitteen ja jätepuristimen välistä puristumiskohtaa ei ollut suojattu. Koneen hallintalaitteet sijaitsivat vaaravyöhykkeen lähellä.

Käräjäoikeus totesi, että laitteesta oli sen tullessa työmaalle tarkastettu sen mekaaninen toimivuus. Näissä tarkastuksissa turvallisuutta oli arvioitu pikemminkin tarkastettujen laitteiden teknistä toimivuutta turvallisuustekijänä, eikä niinkään niiden normaalissa toiminnassa havaittavissa olevia riskejä. Selvää on myös, että yhdellä kädellä käytettävän jätepuristimen käyttövaarallisuutta ei ollut laitteen saapuessa työmaalle tai myöhemmissä tarkastuksissa havaittu ennen onnettomuutta. Jos laite olisi tarkastettu toimivuuden lisäksi vaaranarvioinnin näkökulmasta, yhdellä kädellä käytettävän laitteen käyttövaarallisuus olisi ollut havaittavissa, koska laitteen vaara-alueelle oli ollut mahdollista ulottua sen käytön yhteydessä.

Käräjäoikeus katsoi, että vaikka laitteen käyttöönottajalla on sinänsä oikeus luottaa, että esimerkiksi vaatimustenmukainen ja CE-merkitty kone täyttää ominaisuuksiltaan kansalliset määräykset, CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus eivät kuitenkaan yksinään ole riittävä tae koneen turvallisuudesta. Työturvallisuuslain säännösten mukaisesti työnantajan on ennen koneen käyttöönottoa varmistauduttava sen soveltuvuudesta tulevaan käyttöön ja käyttöolosuhteisiin sekä selvitettävä ja arvioitava vaarat ja tarvittavat toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi.

Pirkanmaan käräjäoikeuden asia nro R 19/1105

Lisätietoja: Johtaja Jouni Kallioluoma, puh. 0295 018 659
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Metallialan yrityksen toimitusjohtajalle sakkoja työturvallisuusrikoksesta

Metallialan yrityksen toimitusjohtajalle sakkoja työturvallisuusrikoksesta

18.6.2019 – Etelä-Suomi

Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi metallipajan toimitusjohtajan 50 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Lisäksi yritykselle tuomittiin 2 000 euron suuruinen yhteisösakko.  Käräjäoikeus antoi tuomionsa 13.6.2019.

Käsiteltävänä oli vuonna 2017 Heinolassa kokemattomalle, vasta 14 päivää työssä olleelle vuokratyöntekijälle sattunut työtapaturma. Toinen työntekijä siirsi työskentelyalueelle korjattavaksi tuotavaa 1 000 kg painavaa metallista kuona-astiaa eli valuvakkia trukin jatkohaarukoiden kärjistä roikottaen kiinnittämättömänä. Valuvakkia maahan laskettaessa se kaatui ja osui vuokratyöntekijän jalkaan aiheuttaen vakavan vamman. Siirtotapa oli vaarallinen siirrettävän kappaleen putoamisesta aiheutuvan vaaran vuoksi. Turvallinen työtapa olisi edellyttänyt myös kappaleen tukemista paikoilleen. Siirtoja oli aikaisemminkin tehty vastaavalla vaarallisella tavalla.

Käräjäoikeus katsoi, että valuvakkien siirto- ja korjaustyötä ei ollut suunniteltu eikä työn sisältämiä vaaroja työntekijöiden turvallisuudelle ollut arvioitu, vaikka työsuojelutarkastaja oli tähän aikaisemmin tehdyllä tarkastuksella jo puuttunut. Työntekijöitä ei ollut myöskään perehdytetty turvallisiin työtapoihin eikä työnantaja ollut puuttunut työpaikalla käytettyyn vaaralliseen siirtotapaan.

Työsuojelun lakimies Anna Tiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että työnantajan vastuulla on huolehtia työntekijöidensä riittävästä perehdyttämisestä työpaikan olosuhteisiin sekä oikeisiin työmenetelmiin. Huolellinen perehdytys on erityisen tärkeää silloin, kun kyseessä on nuori kokematon työntekijä. Vuokratyössä työn vastaanottajan on erityisesti huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön.

”Perehdytyksen riittävyyden arvioinnissa on huomioitava erityisesti työntekijän ammatillinen osaaminen sekä työkokemus”, Tiainen sanoo.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 19/535

Lisätiedot:
Lakimies Anna Tiainen, puh. 0295 016 448, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on tervettä ja turvallista.

Kahvilayrittäjälle sakkoja kameravalvonnan käyttämisestä työntekijöiden tarkkailuun

Kahvilayrittäjälle sakkoja kameravalvonnan käyttämisestä työntekijöiden tarkkailuun

14.6.2019 – Itä-Suomi

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi Pohjois-Savossa toimivan kahvilayrittäjän sakkoihin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomisesta. Hänet tuomittiin 50 päiväsakkoon eli 300 euron sakkorangaistukseen. Lisäksi yrittäjä velvoitettiin korvaamaan työntekijöille korvauksia näiden kokemista oikeuden loukkauksista. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 10.6.2019.

Tapaus koski kameravalvonnan käyttöä. Kahvilassa oli tallentava kameravalvonta ja työnantaja oli kertonut siitä työntekijöille. Työnantaja jätti kertomatta työntekijöille, mitä kamera kuvaa sekä miten ja missä tilanteissa tallenteita käytetään. Työnantaja jätti kertomatta, että kamera välittää myös ääntä. Työntekijät olivat huomanneet, että työnantaja tarkkaili heidän työskentelyään työpaikalla kameravalvonnan avulla. Työntekijät kokivat tilanteen ahdistavana, koska työnantaja puuttui heidän työskentelyynsä kamaravalvonnasta saatujen havaintojen perusteella. Työnantajan mukaan kameravalvontaa tehtiin varkauksien estämiseksi.

Käräjäoikeus katsoi, että kamaravalvonta ei ole täyttänyt sille laissa säädettyjä edellytyksiä ja sillä oli puututtu työntekijöiden yksityisyyteen enemmän kuin oli välttämätöntä. Oikeus arvioi, että työnantaja on käyttänyt kameravalvontaa työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla, eikä sitä ole käytetty vain työnantajan esiin tuoman varkauksien estämiseksi. 

Kameravalvonnan toteuttamisessa on huomioitava työntekijän oikeus yksityisyyden suojaan

Työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Auni Miettinen Itä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, että työnantajalla on oikeus toteuttaa kameravalvontaa esimerkiksi omaisuutensa turvaamiseksi. Kameroiden kohdentaminen työntekijöiden työpisteisiin on sallittu vain tietyissä, laissa erikseen mainituissa tilanteissa. Kameravalvonnan toteuttamista työpaikalla on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Työntekijöille tulee kertoa mitä kuvataan ja miksi, sekä se milloin ja mihin tarkoitukseen valvontakameroiden kautta saatuja tietoja käytetään. 

Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomio 10.6.2019, R 19/2

Lisätiedot:
Ylitarkastaja Auni Miettinen, puh. 029 501 6987, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Sakkoja työtodistuksen ja palkkalaskelmien antamatta jättämisestä

Sakkoja työtodistuksen ja palkkalaskelmien antamatta jättämisestä

13.6.2019 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Pirkanmaan käräjäoikeus on tänään tuominnut maanrakennusalan yrityksen toimitusjohtajan 15 päiväsakon sakkorangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta.


Työntekijä ei ollut saanut työnantajaltaan työtodistusta eikä palkkalaskelmia muutaman kuukauden ajalta. Työntekijä kääntyi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen puoleen, joka lähetti työnantajalle kirjallisen kehotuksen hoitaa asia kuntoon määräajassa. Työnantaja ei työsuojeluviranomaisen kehotuksestakaan edelleenkään antanut työtodistusta ja palkkalaskelmia asetettuun määräaikaan mennessä, joten työsuojeluviranomainen ilmoitti asian rikoksena poliisitutkintaan.

Työntekijä tarvitsee työtodistusta ja palkkalaskelmia esimerkiksi jouduttuaan työttömäksi. Jos niiden antaminen laiminlyödään, aiheutuu siitä monenlaista harmia mm. työttömyysturva-asioissa. Osassa tapauksista lienee kysymys unohduksesta taikka ajattelemattomuudesta, mutta osassa tapauksissa niitä ei anneta työnantajan ja työntekijän välisten ristiriitojen takia. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työtodistus on aina kuitenkin työntekijälle annettava, vaikka esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyisi epäselvyyksiä.  

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimittaa säännönmukaisesti poliisitutkintaan tapaukset, joissa työnantajalle annettu kehotus ei tuota tulosta. Työsuojeluviranomainen voi myös sakon uhalla velvoittaa työnantajan antamaan työtodistuksen ja palkkalaskelman.

Lisätietoja: Lakimies Petra Saarenmaa, puh. 0295 018 717
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työntekijän sormenpäät puristuksiin taittokoneeseen – sakot aluejohtajalle

Työntekijän sormenpäät puristuksiin taittokoneeseen – sakot aluejohtajalle

13.6.2019 – Etelä-Suomi

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kirjapainoalan yrityksen aluejohtajan 25 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 12.6.2019.

Tuomio liittyi Vantaalla 1.8.2016 sattuneeseen työtapaturmaan. Tapauksessa taittokoneella työskennelleen työntekijän sormenpäät jäivät puristuksiin koneen pyörivien telojen väliin. Työntekijä oli puhdistanut käsin rätillä telaa tai sen läheisyydessä ollutta muuta koneen osaa koneen ollessa käynnissä ja telojen pyöriessä. Talat olivat imaisseet rätin ja sen mukana työntekijän sormet telojen väliin.

Kyseinen taittokone oli siirretty joulukuussa 2015 tapahtumapaikkaan yhtiön aiemmista tiloista. Siirron yhteydessä suojapelti, joka olisi estänyt onnettomuuden, oli jäänyt asentamatta.

Käräjäoikeus katsoi aluejohtajan huolimattomuudesta rikkoneen työturvallisuusvelvoitteitaan, kun työn vaarojen arviointi oli viivästynyt.  Hän oli tietoinen siitä, että toimipaikalla oli jo helmikuussa 2016 tehty työsuojelutarkastus, jossa aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja oli antanut toimintaohjeen. Toimintaohjeen mukaan työssä käytettävistä koneista ja laitteista ja niillä tehtävästä työstä tuli tehdä pikaisesti työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä uusi työn vaarojen ja haittojen arviointi. Syynä tähän oli yhtiön toiminnassa sitä ennen tapahtuneet olennaiset muutokset. Tämä vaarojen selvittäminen ja arviointi, jonka tekemisen käynnistäminen kuului aluejohtajalle, oli kuitenkin tarkoitus tehdä yhtiössä vasta syksyllä 2016. Käräjäoikeuden mukaan aluejohtajan menettely oli mahdollistanut ilman suojalevyä työturvallisuusmääräysten vastaisen taittokoneen käyttämisen ja niiden vastaisen tilan jatkumisen.

Samalla tuomiolla käräjäoikeus hylkäsi yhtiön tuotantopäällikköä ja tuotantojohtajaa vastaan ajetut syytteet sekä vaatimuksen yhtiön tuomitsemisesta yhteisösakkoon.  Käräjäoikeus katsoi, että työsuojelu oli yhtiössä organisoitu asianmukaisesti ja sen vastuusuhteiden olivat selkeät. Sitä taustaa vasten aluejohtajan laiminlyönti näyttäytyi yksittäisenä laiminlyöntinä, joka ei ollut sellainen, että se olisi tullut asianmukaisessa valvonnassakaan esille.

”Kyseinen tapaus on esimerkki siitä, miten joku turvallispuute työssä käytettävässä koneessa paljastuu vasta vuosien kuluttua jonkun tapaturman myötä”, toteaa työsuojelun lakimies Matti Nissinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio R 18/2009/766.

Lisätiedot:
Lakimies Anna Tiainen
p. 02950 16448, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

***

Tiedotetta korjattu 14.6.2019. Alkuperäisessä tiedotteessa tapahtumapaikkakunta ja käräjäoikeuden nimi olivat väärin.

Tarkastuksia kesän matkailukohteisiin – vastuullinen yrittäjä hoitaa myös tilaajavastuun!

Tarkastuksia kesän matkailukohteisiin – vastuullinen yrittäjä hoitaa myös tilaajavastuun!

13.6.2019

Aluehallintoviraston tilaajavastuutarkastajat tekevät viikoilla 25–26 tarkastuksia ravintola- ja matkailualan yrityksiin kesän matkailukohteissa eri puolilla Suomea. Tilaajavastuutarkastuksia tehdään erityisesti pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla, Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Osa tarkastuksista tehdään ennalta ilmoittamatta ja osasta on ilmoitettu etukäteen. Tarkastuksia tehdään myös matkailua tukeviin palveluihin.

Tarkastusten tarkoituksena on tehdä tilaajavastuulakia tunnetuksi ja valvoa, että alueen yritykset noudattavat sitä. Tilaajavastuulaki koskee tilanteita, joissa yritys käyttää ulkopuolista työvoimaa, joko vuokratyöntekijöitä tai alihankintaa.

Ravintolat ja matkailualan yritykset käyttävät ulkopuolista työvoimaa esimerkiksi vuokratessaan työntekijöitä tarjoilijoiksi, ostaessaan siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluita toiselta yritykseltä tai esimerkiksi rakentamiseen liittyvissä palveluissa. Sopimus voi olla myös suullisesti solmittu, esimerkiksi puhelimitse tehty tilaus työstä.

Tilaajavastuun noudattaminen on vastuullisuutta

Tilaajavastuulailla ehkäistään harmaata taloutta ja varmistetaan, että kilpailu alalla on reilua myös niille yrityksille, jotka hoitavat lakisääteiset velvoitteensa asianmukaisesti.

Käytännössä laki edellyttää, että ennen palvelun tilaamista tilaajayritys pyytää sopimuskumppania toimittamaan selvitykset siitä, että se on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajavastuulain mukaisiin selvityksiin kuuluvat esimerkiksi selvitykset verojen maksusta, työntekijöiden eläkevakuutusmaksujen maksamisesta sekä sovellettavista työehdoista ja työterveyshuollon järjestämisestä. Mikäli tilaaja jättää selvitykset hankkimatta tai tilaa palvelun velvoitteitaan laiminlyövältä yritykseltä, sille voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

Tarkastuskäynnillä selvitetään, kuuluvatko yrityksen tekemät sopimukset lain soveltamisalaan, ja miten selvitysvelvollisuutta on noudatettu. Tarvittaessa tarkastusta jatketaan kirjallisesti valvontakäynnin jälkeen.

Valvontahavaintoja ja kuvia kohteista Twitterissä

Valvonnan etenemistä voi seurata Twitterissä tilaajavastuuvalvonnan tililtä @tilaajavastuu. Tänä vuonna tilaajavastuutarkastajat kuvaavat Twitteriin matkailullisesti upeimmat kohteensa tarkastuksista ja tarkastusmatkojen varrelta. Tarkastuskohteista otetut kuvat julkaistaan tilaajien luvalla. Tilaajavastuun Twitter-tilillä kerrotaan myös tietoa valvontahavainnoista.

Lue lisää tilaajavastuulain noudattamisesta sivulta: www.tyosuojelu.fi/harmaa-talous/tilaajavastuu/selvitysvelvollisuus

Lisätiedot:
Tarkastaja Taru Rikula, puh. 02950 16125, etunimi.sukunimi@avi.fi
Ylitarkastaja Mikko Vanninen, puh. 02950 16381, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue