Ulkomaisen työvoiman valvonta

Valvontaohje - Ulkomaisen työvoiman valvonta

Työsuojeluvalvonnan ohjeita 2/2022

Sisältö

1. Ohjeen tarkoitus

Tässä ohjeessa käsitellään valvontaa, kun työpaikalla käytetään ulkomaista työvoimaa Suomessa. Ulkomaalaisella työntekijällä tarkoitetaan ulkomaalaislaissa (301/2004) henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Työsuojeluvalvonnan näkökulmasta ulkomaista työvoimaa koskevat säännökset voidaan jakaa työnteko-oikeutta, työntekijään sovellettavia työehtoja ja työolosuhteita koskeviin.

Ohjeessa kuvataan toimenpiteet, kun tarkastuksen päätavoite on ulkomaisen työvoiman ja keskeisten työehtojen valvonta. Ulkomaiseen työvoimaan liittyvät kysymykset voivat tulla esiin muunkin tarkastuksen yhteydessä tai asiakasaloitteisena yhteydenottona, jolloin ohjetta noudatetaan soveltuvin osin.

Ohjeen tavoitteena on yhdenmukaistaa ulkomaisen työvoiman työsuojeluvalvontaa ja lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä. Lisäksi ohjeessa kuvataan yhteistyötä keskeisten viranomaistahojen kanssa.

Ulkomaisen työvoiman valvontaan liittyvät kiinteästi työsuhdeasiat ja työsyrjinnän valvonta. Niistä on laadittu erilliset ohjeet, joita noudatetaan tämän ohjeen rinnalla.

2. Säädösperusta

Työsuojeluviranomaisen valvottavaksi on ulkomaalaislain 86 §:n 4 momentissa säädetty ulkomaalaislain 86 a §:n (työnteko-oikeuden varmistaminen, selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudet sekä tietojen säilyttäminen) ja 86 b §:n (toimeksiantajan velvollisuudet) mukaisten työnantajan velvollisuuksien noudattaminen.

Ulkomaalaislain 86 §:n 2 momentin perusteella työsuojeluviranomaisella on lisäksi velvollisuus ilmoittaa epäilemistään rikoslain 47 luvun 6 a §:ssä säädetyn luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön, ulkomaalaislain 185 §:ssä säädetyn ulkomaalaisrikkomuksen tai saman lain 186 §:ssä säädetyn työnantajan ulkomaalaisrikkomuksen teoista poliisille.

3. Toimintaperiaatteet

Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa työnantajan toimintaa. Valvonnan tarkoituksena on turvata työehtojen ja muun kohtelun suhteen yhdet, kaikille työntekijöille samoilla ehdoilla toimivat työmarkkinat. Tarkastuksella arvioidaan ensisijaisesti sitä, miten työnantaja on täyttänyt ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät lakisääteiset velvollisuutensa. Tarkastuksella varmistetaan ulkomaalaislain asettamien velvoitteiden, keskeisten työsuhteen vähimmäisehtojen ja työolosuhteita koskevien säännösten noudattaminen.

Tarkastajalla on valvonnan edellyttämässä laajuudessa oikeus saada työnantajalta asiakirjoja ja selvityksiä. Tarkastaja pyytää asiakirjat nähtäväkseen työpaikkatarkastuksella ja selvittää täyttävätkö lainsäädännön vaatimukset. Tarvittaessa asiakirjoista pyydetään jäljennöksiä, jolloin työnantajalle lähetetään selvityspyyntö, jossa pyydetään yksilöityjä asiakirjoja tai tietoja määräajan kuluessa. Selvityspyyntö voidaan antaa työnantajalle myös työpaikkatarkastuksen yhteydessä.

Tietämättömyyden tai heikon kielitaidon vuoksi ulkomaalaisen työntekijän mahdollisuudet hankkia tietoa Suomen työlainsäädännöstä tai toimintatavoista voivat olla rajalliset. Työntekijöiden kanssa kommunikointia voi vaikeuttaa myös yhteisen kielen puute. Ulkomaalaisen työvoiman työehtojen valvonnan tehokas ja tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää usein tavanomaisesta poikkeavaa valvontaotetta ja valvonnan menettelytapoja.

Työsuojeluviranomainen ei hoida ulkomaisen työntekijän edunvalvontaa sen paremmin kuin suomalaisenkaan, mutta valvontatoimenpiteiden laatuun ja määrään vaikuttaa mahdollisen työsyrjintäepäilyn arviointi ja ulkomaalaisen työntekijän heikommat edellytykset hoitaa asiaansa itse. Tällöin korostuu erityisesti hallinnon palveluperiaatteen ja neuvontavelvollisuuden merkitys.

Merkitystä on myös hallintolain säännöksellä tulkitsemisesta ja kääntämisestä. Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi työsuojeluviranomainen huolehtii tarvittaessa tulkitsemisesta ja kääntämisestä muissakin kuin hallintolaissa nimenomaisesti tarkoitetuissa tilanteissa.

4. Tarkastustoiminta

4.1. Ulkomaalaisen työnteko-oikeus

4.1.1. Työnteko-oikeuden varmistaminen ja tietojen säilyttäminen (UlkomL 86 a§)

Työntekijän työnteko-oikeus Suomessa perustuu EU- tai ETA-maan kansalaisuuteen, työntekijän voimassaolevaan oleskelulupaan tai siihen, ettei työntekijän oleskelulupaa tarvita. Ulkomaalaislaissa on säädetty tilanteista, jolloin ulkomaalaisen henkilön työnteko Suomessa on sallittu ilman työntekijän oleskelulupaa joko rajoitetusti tai rajoittamattomasti. Työnteko-oikeuden kestosta säädetään 80 §:ssä. Esimerkiksi opiskelijalla on rajoitettu työnteko-oikeus opiskeluun oikeuttavan oleskeluluvan perusteella.

EU- tai ETA-maiden kansalaiset eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa. Henkilö­ kortilla voidaan osoittaa EU- tai ETA-maiden kansalaisten työnteko-oikeus silloin, kun siinä on merkintä henkilön kansalaisuudesta. On tärkeä ottaa huomioon, että  vero-, Kela-, tai ajokortti eivät osoita työnteko-oikeutta, eikä myöskään ulkomaalaiselle myönnetty suomalainen henkilökortti, jossa on kansalaisuuden kohdalla  merkintä "xxx". Varmistaminen on tehtävä virallisista ja voimassaolevista matkustusasiakirjoista.

Työnantaja voi varmistaa kolmansien maiden työntekijöiden työnteko-oikeuden työntekijän passista tai erillisestä oleskelulupakortista.

Tarkastaja valvoo, että työnantaja on varmistanut, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava ammattiala- tai työnantajakohtainen kyseiseen työhön oikeuttava työntekijän oleskelulupa tai muu työntekoon oikeuttava oleskelulupa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden valvonnassa on huomattava työsuojelun valvontaa ja työpaikan työsuojeluyhteistoimintaa koskevan lain (44/2006, valvontalaki) 4 §:n 3. kohta, joka antaa tarkastajalle oikeuden saada myös ulkomaalaiselta työntekijältä tietoja hänen työnteko-oikeudestaan. Valvontalain tiedonsaantioikeus työnteko-oikeudesta työntekijältä on tarkoitettu poikkeuksellisesti sovellettavaksi, kun otetaan huomioon työnantajan velvollisuus säilyttää työpaikalla ko. tietoja. Valvontatoimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti työnantajaan, mikä muutoinkin on työsuojeluvalvonnassa lähtökohtana. Tarvittaessa tarkastuksella saatuja tietoja voidaan tarkastaa ulkomaalaisrekisteristä.

Työnteko-oikeuden varmistamisen lisäksi tarkastaja valvoo, että työnantaja on säilyttänyt työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Tiedot voidaan säilyttää valvontaa varten usealla tavalla. Työnantaja voi pitää tätä tarkoitusta varten erillistä ajan tasalla olevaa luetteloa tai tiedot voivat olla osa työnantajan henkilöstöhallinnon rekisteriä. Työnantajan on säilytettävä tiedot ulkomaalaisen palvelussuhteen päättymisestä neljä vuotta. Tarkastuksella tarkastaja voi verrata työnantajan säilyttämiä ja ylläpitämiä tietoja työpaikalla oleviin ulkomaalaisiin työntekijöihin.

Jos työnteko-oikeuden varmistaminen on laiminlyöty ja työntekijällä ei ole työnteko-oikeutta, tarkastaja antaa työnantajalle toimintaohjeen ulkomaalaislain kyseisen velvollisuuden noudattamisesta. Lisäksi tarkastaja saattaa asian työsuojeluviranomaiselle poliisille tehtävää ilmoitusta varten.

Työpaikalla säilytettävien tietojen puutteellisuuden tai puuttumisen johdosta annetaan toimintaohje. Mikäli tietoja ei voida tarkastaa työpaikalla, mutta ne ovat olemassa, tarkastaja kehottaa työnantajaa antamaan tiedot työsuojeluviranomaiselle valvontalain tiedonsaantioikeuden perusteella. Jos kehotusta ei noudateta, tarkastaja siirtää asian työsuojeluviranomaiselle hallinnolliseen päätöksentekoon. Ulkomaalaisen työnteon jo päätyttyä tarkastaja antaa tietojen säilyttämisvelvollisuutta koskevan toimintaohjeen.

4.1.2. Selvitys ja vakuutus työ- ja elinkeinotoimistolle ja ilmoitus työntekijöiden edustajalle (UlkomL 86 a § 2 mom.)

Työnantajan on toimitettava viivytyksettä työsopimuksen tekemisestä työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys rekrytoimansa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen työntekijän työnteon keskeisistä ehdoista ja vakuutus siitä, että ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset. Lisäksi työnantajan on tehtävä luottamusmiehelle tai -valtuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ilmoitus, josta on käytävä ilmi palvelukseen otetun ulkomaalaisen työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus.

MikäIi työnantaja on jättänyt toimittamatta selvityksen tai tekemättä ilmoituksen, tarkastaja antaa työnantajalle toimintaohjeen ulkomaalaislain kyseisen velvollisuuden noudattamisesta. MikäIi työnantaja on laiminlyönyt kyseisen velvollisuuden tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, saattaa tarkastaja asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi ilmoitusasiana poliisille.

Työnantajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudet ovat voimassa myös silloin, kun työnantaja ottaa palvelukseensa ulkomaalaisen, jolla on oikeus työntekoon ilman työntekijän oleskelulupaa. Edellä mainittuja velvollisuuksia ei ole, mikäli työntekijä on EU- tai ETA-valtion kansalainen tai tämän perheenjäsen.

4.1.3. Toimeksiantajan velvollisuudet (UlkomL 86 b §)

Ulkomaalaislain 86 b § laajentaa työsuojeluviranomaisen valvottavaksi kuuluvat työnantajan velvollisuudet koskemaan myös Suomessa toimivaa toimeksiantajaa. Säännöksen perusteella ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana työnantajan 72 §:ssä ja 86 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja velvollisuuksia sovelletaan Suomessa toimivaan pääurakoitsijaan tai pääteettäjään (toimeksiantajaan).

Tarkastaja valvoo, että toimeksiantaja on noudattanut velvollisuuttaan varmistautua, että ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä on työntekijän oleskelulupa tai että he eivät sitä tarvitse ja lisäksi tehnyt tarvittavat ilmoitukset. Käytännössä toimeksiantajan on pystyttävä osoittamaan ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteet heidän vielä työskennellessään Suomessa. Toimeksiantajalla ei kuitenkaan ole velvoitetta työnteko-oikeuden perustetta koskevien tietojen säilytykseen.

Tarkastaja antaa toimeksiantajalle toimintaohjeen työnteko-oikeuden varmistamisvelvollisuuden tai selvitys- ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja siirtää asian tarvittaessa työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi poliisille tehtävää ilmoitusta varten vastaavalla tavalla, kuin edellä työnantajan kohdalla on kuvattu.

4.2. Työsuhteen vähimmäisehdot

4.2.1. Palkka- ja muut vähimmäisehdot

Tarkastaja valvoo, että työnantajat noudattavat yleissitovien työehtosopimusten palkka- ja muita vähimmäisehtoja. Työsuhdevalvonnasta on laadittu oma valvontaohje, jota noudatetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden valvonnassa. Palkkatietoja verrataan yleissitovien työehtosopimuksien asettamaan palkkatasoon. Työsopimuslain 2 luvun 10 §:n mukaan, jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus, eikä yleissitova työehtosopimus, eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava hänen tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Tarkastaja antaa järjestäytymättömälle, myös ulkomaalaiselle työnantajalle toimintaohjeen, jossa edellytetään, että työnantaja noudattaa työsuhteissa vähimmäisehtoina alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä tai niiden puuttuessa maksaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jolleivat työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta.

4.3. Työajan hallinta

Tarkastaja valvoo, että työpaikan työaika-asiakirjat on laadittu työaikalain edellyttämällä tavalla.

Jos työvuoroluettelo tai työaikakirjanpito puuttuu tai niissä havaitaan vähäistä suurempia puutteita, tarkastaja antaa työnantajalle kehotuksen, jossa edellytetään, että työaika-asiakirjat laaditaan säädösten mukaisesti. Työajan määräytymistä koskevan sääntelyn noudattamatta jättämisestä annetaan toimintaohje.

Tarvittaessa tarkastaja saattaa työaika-asian työsuojeluviranomaiselle sen arvioimiseksi, tulisiko asiasta tehdä ilmoitus poliisille.

4.4. Työsyrjintä

Ulkomaalaisvalvonnassa tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen syrjintään tai kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Tarkastajan tehtävänä on arvioida työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymistä myös yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden ja työsyrjinnän valvonnasta on laadittu oma valvontaohje, jota noudatetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden osalta.

Syrjintä on eriarvoista kohtelua jollakin yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) kielletyllä syrjintäperusteella. Työsyrjintä tai kiskonnantapainen työsyrjintä ilmenee usein liian alhaisena palkkana ja säännösten vastaisina työaikoina sekä työaikoihin liittyvien korvausten maksamisen laiminlyöntinä. Tarkastaja selvittää tällöin tarkastelemalla mm. työaikakirjanpitoa ja palkkalaskelmia, onko työnantaja kohdellut työntekijöitä epäsuotuisammin palkanmaksussa ja muissa vähimmäisehdoissa alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella.

Kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.

Yhdenvertaisuuden ja työsyrjinnän valvontaohjeessa on kuvattu tarkemmin syrjinnän valvontamenettelyä työsuhteen vähimmäisehtojen kannalta. Tarvittaessa tarkastaja saattaa työsyrjintäasian työsuojeluviranomaiselle sen arvioimiseksi, tulisiko asiasta tehdä ilmoitus poliisille.

4.5. Ihmiskauppa

lhmiskauppaa on mm. pakkotyö, jossa rikoksen uhria on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Työperäisen ihmiskaupan uhri on useimmiten ulkomaalainen työntekijä. Työperäisessä ihmiskaupassa kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan tunnusmerkit ovat hyvin lähellä toisiaan. Tilanne on lähellä ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelunäkökohdat huomioimatta tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa. On kuitenkin huomioitava, että kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä kyse on työsyrjinnästä ja ihmiskauppa on sen sijaan vapauteen kohdistuva rikos.

Tarvittaessa tarkastaja saattaa ihmiskauppa-asian työsuojeluviranomaiselle sen arvioimiseksi, tulisiko asiasta tehdä ilmoitus poliisille.

Työpaikkatarkastuksilla tai muutoin ilmi tulleet mahdolliset ihmiskaupan uhrit voidaan ohjata ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Mahdollisen ihmiskaupan uhrin tilanne tulisi selvittää kiireellisenä siten, että asia saatetaan auttamisjärjestelmään heti, kun epäillyltä uhrilta on saatu tarvittavat tiedot. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen tekee uhrin puolesta esityksen auttamisjärjestelmään hyväksymisestä. Ohjaaminen auttamisjärjestelmään edellyttää aina uhrin suostumusta.

Työsuojeluhallinnon tarkastajille on laadittu muistio työsuojeluviranomaisen toiminnasta ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisjärjestelmään ohjaamisessa.

5. Muut valvottavat asiat

5.1. Työterveyshuollon järjestäminen (Työterveyshuoltolaki 4 §)

Tarkastaja valvoo, että työnantaja on järjestänyt työtekijöilleen työterveyshuoltolain mukaisen työterveyshuollon.

MikäIi työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa, annetaan asiasta kehotus. MikäIi työnantaja ei noudata kehotusta, tarkastaja saattaa asian työsuojeluviranomaisen hallinnolliseen päätöksentekoon ja/tai sen arvioimiseksi, tulisiko asiasta tehdä ilmoitus poliisille.

5.2. Tapaturmavakuuttaminen (Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaki 180 §)

Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työnantaja on ottanut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen.

Tarkastaja antaa työnantajalle vakuutusvelvollisuuden laiminlyönnistä toimintaohjeen. Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä tehdään lisäksi viipymättä ilmoitus Tapaturmavakuutuskeskukselle.

6. Tarkastuskertomus

Tarkastuskertomus annetaan tiedoksi yleisen valvontaohjeen mukaisesti ja lisäksi ulkomaalaisen yrityksen Suomessa toimivalle edustajalle. Muusta jakelusta voidaan sopia työnantajan kanssa. Jos valvonnan kohteena ovat toimeksiantajan velvollisuudet, tarkastuskertomus lähetetään toimeksiantajalle. Tarvittaessa lähetetään jäljennös tarkastuskertomuksesta tai ote siitä muille viranomaisille.

Kehotus voidaan antaa vain valvontalain 13 §:n 3 momentissa mainituista asioista. Kehotus kohdistetaan työnantajaan. Ulkomaalaisen työvoiman valvonnassa kehotus voidaan kohdistaa myös ulkomaalaiseen työnantajaan.

7. Seuranta ja ilmoitukset poliisille

Toimintaohjeiden ja kehotusten noudattamista seurataan yleisessä valvontaohjeessa kuvatulla tavalla.

Työsuojeluviranomaisella on valvontalain 50 §:n perusteella velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä, 44 luvun 1 §:n 1 momentin 3 tai 8–10 kohdassa taikka 47 luvussa rangaistavaksi säädetty tekorangaistavaksi säädetty teko.

Ulkomaalaisvalvonnassa lähinnä kyseeseen tulevat seuraavat teot:

  • luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö
  • ulkomaalaisrikkomus
  • työnantajan ulkomaalaisrikkomus
  • työsyrjintä
  • kiskonnantapainen työsyrjintä
  • ihmiskauppa
  • törkeä ihmiskauppa
  • työaikarikkomus
  • työaikasuojelurikos
  • työterveyspalvelujen laiminlyönti.

Ulkomaalaisten työntekijöiden palkka- ja muiden työehtojen valvonnassa on huomattava valvontalain 50 §:n suhde ulkomaalaislain 86 §:n 2 momenttiin, jossa säädetään työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta ja kuulemisesta ulkomaalaisten työntekijöiden työntekoon liittyvissä rikosasioissa (luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö, ulkomaalaisrikkomus ja työnantajan ulkomaalaisrikkomus). Näiden osalta rikosilmoituksen tekemisessä ei ole samanlaista harkintavaltaa kuin valvontalain 50 §:ssä säädetään. Muiden rikosasioiden osalta ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä.

Työsuojeluviranomaisen on esitutkintailmoituksessa muodostettava käsityksensä valvottavana olleen säännöksen rikosnimikkeestä ja rajanvedosta erityisesti työsyrjinnän ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän välillä. Tämän vuoksi myös maksamatta jääneen palkan suuruutta koskeva yleinen arvio tai muiden työsuojeluvelvoitteiden laiminlyömisen hyötylaskelma on merkityksellinen ja se tulee kuvata esitutkintailmoituksessa. Tarvittaessa voidaan pyytää lausunto palkan määräytymisestä työehtosopimuksen sopijaosapuolilta. Poliisin tehtäviin kuuluu esitutkintalain perusteella selvittää mm. mahdollisuudet rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen (konfiskaation) täytäntöönpanemiseksi. Poliisi tai syyttäjä saattaa pyytää asiaan myös virka-apua työsuojeluviranomaiselta. Työsuojeluviranomainen voi lisäksi antaa poliisille ja syyttäjälle neuvoja palkan laskemisen perusteista tai heitä voidaan ohjata pyytämään apua laskelmien tekemiseen alan työmarkkinajärjestöistä.

Työperäistä ihmiskauppaa epäiltäessä työsuojeluviranomainen ilmoittaa asian rikosasiana poliisille.

Tuomioistuimeen päätyvän tapauksen rikosnimike ratkeaa poliisin esitutkinnan ja syyttäjän syyteharkinnan perusteella.

8. llmoitukset muille viranomaisille

Mikäli valvonnassa ilmenee, että työnantajan työ- ja elinkeinotoimistolle työntekijän oleskelulupahakemuksessa ilmoittamat tiedot eivät pidä paikkaansa, ilmoitetaan asiasta työ- ja elinkeinotoimistolle.

Työsopimuslain 11 a luvun (451/2012) perusteella työsuojeluviranomaisen tulee toimia yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa laittomasti Suomessa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten valvonnassa. Käytännössä työsuojelu viranomainen voi ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä esille tulleista työnantajista, jotka ovat ottaneet työhön ulkomaalaislaissa tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen, joka oleskelee Suomessa laittomasti. Poliisille tehtävä ilmoitus on ensisijainen suhteessa ilmoitukseen Maahanmuuttovirastolle.

9. Yhteistyö ja asiantuntijatoiminta

Ulkomaalaisvalvonnassa keskeisiä sidosryhmiä ovat eri viranomaisorganisaatiot ja työmarkkinajärjestöt. Tiedottamalla ja kouluttamalla ulkomaalaisvalvonnasta pyritään vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi harmaaseen talouteen. Valvontalain perusteella työsuojeluviranomainen voi antaa omasta aloitteestaan verohallinnolle tietoja epäilemästään verovelvollisuuden laiminlyönnistä sekä Eläketurvakeskukselle tietoja epäilemästään eläkevakuuttamisen laiminlyönnistä. Ulkomaalaisvalvontaa varten työsuojeluviranomaisella on oikeus saada mm. erilaisia vero- ja eläkevakuutustietoja.

Ulkomaalaistarkastuksia suoritetaan yhteistyössä verottajan, poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Lisäksi valvonnassa toimitaan tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköiden ja Maahanmuuttoviraston kanssa. Mahdolliset ihmiskaupan uhrit ohjataan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

10. Voimassaolo

Tämä valvontaohje on voimassa toistaiseksi.

 

Liite: Muistio "Työsuojeluviranomaisen toiminta ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisjärjestelmään ohjaamisessa"

Tässä muistiossa käsitellään työsuojeluviranomaisen toimintaa ihmiskaupan paljastamisessa ja auttamisjärjestelmään ohjaamista.

Muistion tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintatapoja sekä tehostaa ihmiskaupan vastaista työtä.

Säädösperusta

Muistion menettelytavat perustuvat pääosin hallintolakiin (434/2003), työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin (44/2006) ja lakiin kansainvälistä suojelevan hakevan vastaanotosta (746/2011). Muistiolla täydennetään ohjetta yhdenvertaisuuden ja työsyrjinnän valvonnasta sekä ohjetta ulkomaisen työvoiman valvonnasta, joita noudatetaan soveltuvin osin ihmiskauppaepäilyjen selvittämisessä.

lhmiskauppa rikoksena

Rikoslain (39/1889) mukaan ihmiskauppaa on toisen henkilön paritusrikoksen kaltainen tai siihen rinnastettava seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö tai muunlainen ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen sekä elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. lhmiskauppa ja törkeä ihmiskauppa sekä näiden yritys ovat rikoslain 25 luvun saannosten mukaan rangaistavia tekoja. Rangaistus ihmiskaupasta on vähintään 4 kuukautta ja enintään 6 vuotta vankeutta ja törkeässä ihmiskaupassa 2–10 vuotta vankeutta.

lhmiskaupan käytännön indikaattoreita on saatavilla yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja poliisihallitukselta.

lhmiskauppa ja siihen läheisesti liittyvät rikokset

lhmiskaupan kaltaisia rikoksia ovat törkeä paritus, kiskonnantapainen työsyrjintä ja törkeä laittoman maahantulon järjestäminen. Työmarkkinoilla esiintyy yhä enemmän työntekijöiden hyväksikäyttöä, mikä kohdistuu useimmiten ulkomaisiin työntekijöihin. Kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi esimerkiksi tämän riippuvaista asemaa, tietämättömyyttä tai ymmärtämättömyyttä. Tilanne on lähellä ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelulliset näkökohdat täysin huomioimatta tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa. Uhri on yleensä vahvassa riippuvuussuhteessa rikoksen tekijään, joka ylläpitää riippuvuutta laittomin keinoin esimerkiksi uhkailemalla, väkivallalla, velkaannuttamalla tai vapautta ja liikkumista rajoittamal la. Kun työperäisen ihmiskaupan tapauksissa kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan tunnusmerkit ovat hyvin lähellä toisiaan, niin käytännössä tällaisissa tapauksissa syyttäjä usein myös ajaa juttua tuomioistuimessa vaihtoehtoisilla syytteillä tuomioistuimen tehdessä lopullisen päätöksen rikosnimikkeestä.

lhmiskaupan uhrien tunnistaminen

lhmiskaupan paljastamisen suurin haaste on uhrien tunnistaminen. lhmiskauppa on vahvasti ns. piilorikollisuutta ja usein ihmiskauppaa harjoittavat järjestäytyneet rikollisryhmät. Uhrit eivät usein pysty tai voi itse hakea apua tietämättömyyden, alisteisen asemansa, väkivallan tai muun uhan johdosta. Suomen kansallisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylläpitämillä verkkosivuilla (www.ihmiskauppa.fi) on tietoa uhrien tunnistamiseksi.

Työsuojelun valvonta ja ihmiskauppa

lhmiskauppatapausten havaitseminen ja tutkiminen on hyvin haasteellista. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa työnantajan toimintaa ja erityisesti työpaikan työskentelyolosuhteita sekä työntekijän oikeuksien toteutumista. lhmiskauppaa epäiltäessä on toimittava kuten muissakin poliisille ilmoitettavissa rikosasioissa työsuojelun valvontaohjeen mukaisesti.

Työpaikkatarkastuksilla tai muutoin ilmi tulleet mahdolliset ihmiskaupan uhrit ohjataan aina auttamisjärjestelmään ja tarvittaessa työsuojeluviranomainen tekee uhrin puolesta myös esityksen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksymisestä. Tarkastuksilla on mahdollisuuksien mukaan aina otettava huomioon ihmiskaupan mahdollisuus. Työperäisen ihmiskaupan uhri on useimmissa tapauksissa ulkomainen työntekijä, joten riskiarvion tekeminen koskee siten erityisesti ulkomaisen työvoiman valvontaa. lhmiskaupan tunnistaminen on vaikeaa, joten siihen viittaavista tekijöistä on pyrittävä tekemään jonkinlainen alustava kokonaisarviointi. On kuitenkin huomattava, ettei työsuojelun keinoin ole useinkaan mahdollista varmistua ihmiskaupasta, jolloin luontevinta on viedä asiaa olosuhteista riippuen rikosasiana eteenpäin. Tuomioistuimeen päätyvän tapauksen rikosnimike ratkeaa poliisin suorittaman esitutkinnan ja syyttäjän syyteharkinnan perusteella.

Epäiltäessä ihmiskauppaa paras lähestymistapa on ottaa viipymättä yhteyttä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tilanteen arvioimiseksi. On tärkeää huomioida, että asian alustavasta oikeudellisesta arvioinnista huolimatta mahdollinen uhri tulee aina ohjata auttamisjärjestelmään. Ohjaaminen auttamisjärjestelmään edellyttää kuitenkin aina uhrin suostumusta.

lhmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Auttamisjärjestelmään voidaan kuitenkin ohjata myös mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutunut henkilö, jolla on Suomessa kotikunta, jolloin auttamisjärjestelmä antaa neuvontaa ja ohjausta sekä auttaa uhria kotikunnan palveluiden piiriin pääsemisessä. Lisäksi auttamisjärjestelmä konsultoi ja antaa asiantuntija-apua kotikunnalle ihmiskauppailmiöön ja uhrin auttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kustannusvastuu auttamistoimista ja -palveluista on tällöin kotikunnalla. lhmiskaupan uhrin auttaminen voi sisältää muun muassa asumisjärjestelyt, sosiaali- ja terveyspalvelut, oikeudellisen neuvonnan ja avustamisen, turvallisuusjärjestelyt ja muut uhrin tarvitsemat tukitoimet.

Auttamisjärjestelmään päästäkseen riittää pelkkä aavistus ihmiskaupan uhriksi joutumisesta. Auttamisjärjestelmä toimii matalalla kynnyksellä, ja henkilö voidaan ottaa auttamisjärjestelmään jo silloin, kun ei vielä ole selvillä, mistä rikosnimikkeestä  asiassa on mahdollisesti kysymys.

Mahdollisen ihmiskaupan uhrin ohjaaminen auttamisjärjestelmään

Mahdollisen ihmiskaupan uhrin ohjaaminen auttamisjärjestelmään tehdään ottamalla yhteyttä Joutsenon vastaanottokeskukseen, joka päivystää ympäri vuorokauden. Vastaanottokeskuksen päivystäjä antaa tarvittavat menettelyohjeet. Auttamisjärjestelmän asiantuntija voi puhelinkeskustelussa arvioida asian kiireellisyyden ja aloittaa tarvittavat uhrin suojelutoimet.

Esitys auttamisjärjestelmään tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti. Auttamistoimien aloittamisesta tehdään aina kirjallinen päätös. Kiireellisessä tilanteessa Joutsenon vastaanottokeskus voi ottaa henkilön auttamisjärjestelmään myös suullisella päätöksellä hallintolain mukaisesti. Näin voidaan toimia esimerkiksi tilanteissa, joissa avuntarve on välitön.

Työpaikkatarkastuksella tai muutoin ilmi tullut mahdollisen ihmiskaupan uhrin tilanne tulisi myös selvittää kiireellisenä siten, että mahdollisuuksien mukaan asia saatetaan auttamisjärjestelmän käsiteltäväksi heti kun epäillyltä uhrilta on saatu tarvittavia tiedot. Henkilön tilanne on suositeltavinta selvittää kansallisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylläpitämiltä verkkosivuilta löytyvien tunnistamiseen liittyvien tekijöiden perusteella. Uhrille on hyvä kertoa, että hänen tilanteensa selvitetään huolellisesti, mikä voi kestää jonkin aikaa. On myös hyvä korostaa, että hän on vapaa poistumaan paikalta asian selvittämisen ollessa kesken, mutta hänen oman etunsa vuoksi olisi suotavaa, että hän jää paikalle, kunnes asiaan on saatu ohjeet auttamisjärjestelmästä. Asia tulisi siten käytännössä alustavasti käsitellä saman päivän aikana.

Ihmiskauppa ja yhteistyöviranomaiset

Yhdenvertaisuusvaltuutettu seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, valvoo ihmiskaupan vastaista toimintaa ja antaa ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja toiminnan kehittämiseksi ja ihmiskaupan uhrien aseman ja oikeuksien edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on myös kansallinen ihmiskaupparaportoija. lhmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän hallinnoinnista vastaa Joutsenon vastaanottokeskus.

Poliisin tehtävänä on esitutkintaviranomaisena selvittää epäillyt ihmiskaupparikokset. Poliisihallitus on laatinut poliiseille ohjeen 2020/2011/3768 "lhmiskauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin puuttuminen sekä ihmiskaupan uhrien auttaminen".