Työntekijän palkkaus Suomessa

Palkkaus Suomessa - Sivun kieliversiot

Tämä sivu on saatavilla myös viroksi, venäjäksi, liettuaksi ja puolaksi.

Palkkaus Suomessa - Ingressi

Suomessa laki ei määrittele vähimmäispalkkaa. Suomessa palkan määräytymisen perusteet, kuten vähimmäispalkat ja palkan osatekijät, maksettavan palkan laskutapa sekä perusteet työntekijän sijoittamiselle eri palkkaluokkiin, määräytyvät yleensä työehtosopimuksen mukaan.

Lähetetty työntekijä - Palkkaus Suomessa

Lähetetylle työntekijälle pitää maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

HUOM! Vanhan lain soveltamistilanteita koskevan ohjeistuksen löydät täältä.

Lähetetyn työntekijän työehdot määräytyvät sekä lähettävän maan että Suomen lainsäädännön mukaan. Lähettävän maan työehdot voivat poiketa suomalaisista työehdoista. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön tavoitteena on, että lähetetyt työntekijät ovat tasavertaisessa asemassa Suomessa toimivien yritysten työntekijöiden kanssa. Lähetetyn työntekijän työhön sovelletaan niitä Suomen työlainsäädännön osia ja yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä, jotka tarjoavat työntekijälle edullisemmat työehdot kuin laki, jota työntekijän työsopimukseen sovelletaan.

Lähetetyn työntekijän palkka

Kolikko ja seteleitä. Kuvituskuva.Suomessa suurimmalla osalla aloista on olemassa yleissitova työehtosopimus. Palkan määräytymisen osalta täytyykin aina selvittää alalla mahdollisesti noudatettava työehtosopimus, jonka perusteella määritetään tunti-, kuukausi- tai suoritepalkka.

Lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään työsopimuslaissa tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset pakolliset palkan erät.

Jos lähettävä yritys on kuitenkin työnantajajärjestön jäsen tai liittynyt toimialalla yleisesti sovellettavaan työehtosopimukseen, määräytyy lähetetylle työntekijälle maksettava palkka tämän työehtosopimuksen perusteella.

Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, eikä muuta sopimusta tai käytäntöä, tulee työntekijälle maksaa tavanomainen ja kohtuullinen palkka. 

Työnantajan ja työntekijän sopima palkka ei saa alittaa olennaisesti tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän palkan tasoa. Tämä tulee sovellettavaksi myös tilanteissa, joissa palkasta on sovittu lähtömaassa tuntematta Suomen palkkatasoa.

Lähetetyn vuokratyöntekijän palkka

Suomeen ulkomailta lähetettyjen vuokratyöntekijöiden työehdot määräytyvät samoin kuin kotimaisilla vuokratyöntekijöillä.

Lähetetylle vuokratyöntekijälle on maksettava vähintään työsopimuslain mukaisesti määräytyvää vastiketta. Käytännössä sovelletaan ensisijaisesti työehtosopimusta, jota vuokrayritys noudattaa. Tällä hetkellä työvoimanvuokrausalalla on voimassa yleissitovana henkilöstöpalvelualan työehtosopimus, joka koskee toimisto-, taloushallinto- ja ICT-alan tehtävissä työskenteleviä. Käytännössä työvoimanvuokrauksessa vähimmäisehdot määräytyvät käyttäjäyrityksen (palvelujen vastaanottajan) soveltaman työehtosopimuksen mukaan, joka määräytyy käyttäjäyrityksen toimialan mukaan.

Jos vuokratun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta, palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen mukaiset.

Jos käyttäjäyrityksessä ei ole sitovia ja siellä yleisesti sovellettavia sopimuksia tai käytäntöjä, lähetetylle vuokratyöntekijälle tulee maksaa tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Työnantajan ja työntekijän sopima palkka ei saa alittaa olennaisesti tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän palkan tasoa. Tämä tulee sovellettavaksi myös tilanteissa, joissa palkasta on sovittu lähtömaassa tuntematta Suomen palkkatasoa.

Muista kuin työehtosopimuksissa määrätyistä työehdoista työntekijä sopii työnantajan eli vuokrayrityksen kanssa. Vuokratyöntekijällä voi siten olla erilaiset työehdot kuin muilla käyttäjäyrityksessä työskentelevillä työntekijöillä (esim. erilainen lounas- tai puhelinetu).

Työaikaan ja vuosilomaan liittyvät korvaukset

Suomessa lähetetyn työntekijän vähimmäispalkkaan kuuluvat myös työaika- ja vuosilomasääntelyyn liittyvät korvaukset. Ne voivat perustua lakiin ja/tai työehtosopimukseen.

Työehtosopimuksella voidaan sopia toisin joistakin laissa säädetyistä seikoista, joten sekä lain että työehtosopimuksen määräykset on syytä selvittää.

Työehtosopimuksissa voi olla esimerkiksi määräyksiä työajan lyhennyskorvauksesta ja työajan lyhennysvapaista sekä arkipyhäkorvauksista. Myös ylityökorvauksista on voitu sopia.

Työehtosopimuksissa voidaan sopia myös vuosilomalaista poiketen vuosilomakorvauksen määräytymisestä ja vuosilomakorvauksen lisäksi maksettava lomarahasta.

Vuosilomakorvaus voi määräytyä työehtosopimuksen perusteella esimerkiksi prosenttiosuutena työstä maksetusta palkasta tai kertyneiden vuosilomapäivien perusteella määräytyvällä kertoimella. Lomaraha määräytyy prosentuaalisesti vuosilomakorvauksen perusteella.

Työnantaja vastuussa palkan maksamisesta

Vastuu lähetetyn työntekijän palkan maksamisesta on työnantajalla. Toimeksiantaja ei vastaa lähetetylle työntekijälle maksettavasta palkasta. Vuokratessaan työntekijöitä toimeksiantajalla on kuitenkin velvollisuus antaa vuokrattujen lähetettyjen työntekijöiden työnantajalle ne tiedot, jotka tämä tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

Rakennusalalla pääurakoitsijan ja rakennuttajan on uuden työntekijöiden lähettämistä koskevan lain voimaan tulon jälkeen saatuaan ilmoituksen lähetetyltä työntekijältä palkanmaksua koskevasta puutteellisuudesta

  • välittömästi toimitettava selvityspyyntö maksetusta palkasta ja siitä, onko palkka lain vaatimusten mukainen, lähetetyn työntekijän työnantajalle eli lähettävälle yritykselle ja
  • toimitettava selvityspyyntö ja työnantajalta saamansa selvitys työntekijälle sekä tämän pyynnöstä työsuojeluviranomaiselle.

Rakennuttajan ja pääurakoitsijan on säilytettävä selvityspyyntö ja selvitys kaksi vuotta työnteon päättymistä.

Lisää aiheesta: Palkka

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?