Työaika 2020 - Yleistä

 

Yleistä aiheesta

Huom! Työaikalaki uudistui 1.1.2020. Tämä sisältö on uuden lain mukainen. Vanhan lain mukaisen sisällön löydät täältä.

Työaikalain tarkoittamalla säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän vuorokautista ja viikoittaista työaikaa. Vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, jollei toisin sovita.

Säännöllisestä työajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksissa. Työnantajan on siten tarkistettava, mitä työsuhteissa noudatettavassa työehtosopimuksessa on määrätty työajoista.

Jos työhön sisältyy kuljetusalan tehtäviä, työnantajan tulee käytettävästä työaikamuodosta päättäessään huomioida myös työaikalain säännökset moottoriajoneuvon kuljettajan työajasta sekä autonkuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskevat määräykset.

Jos työntekijöiden joukossa on alle 18-vuotiaita, työnantajan tulee huomioida nuorista työntekijöistä annetun lain säännökset enimmäistyöajasta ja työajan sijoittelusta.

Mitä luetaan työaikaan?

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä joutuu olemaan työpaikalla tekemättä kuitenkaan työtä, on työaikaa, kunhan työntekijä voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon.

Työajaksi luettavasta ajasta voi olla tarkentavia määräyksiä työehtosopimuksissa.

Työpaikka voi tarkoittaa varsinaisen tai pääasiallisen työntekopaikan lisäksi jotain muuta työskentelypaikkaa, johon työnantaja on määrännyt työntekijän työn tekemistä varten.

Mitä ei lueta työaikaan?

Työaikaan ei työaikalain pääsäännön mukaan lueta

  • päivittäisiä taukoja, jos työntekijä saa niinä aikoina poistua vapaasti työpaikalta
  • matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä ole samalla pidettävä työsuorituksena.

Työneuvosto on ottanut lausunnoissaan kantaan esimerkiksi siihen, luetaanko koulutus, terveystarkastukset ja sosiaaliset tilaisuudet työaikaan. Se, mitä ei lueta työaikaan, tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on sovittu työsopimuksessa tai jos työntekijä antaa siihen suostumuksensa. Työntekijän suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos työtä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti sunnuntaina. Tällaista lain tarkoittamaa laatunsa vuoksi ja säännöllisesti tehtävää työtä on esimerkiksi ravintola-alalla ja kaupan alalla tehtävä työ.

Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava sunnuntaityökorvauksena 100 prosentilla korotettua palkkaa. Sunnuntaityökorvausta ei voi sisällyttää työntekijän peruspalkkaan. Sunnuntaityön korotusosa voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan.

Työaika 2020 - Työntekijälle

 

Ohjeita työntekijälle

Liukuvan työajan saldot

Jos työaikasi on järjestetty liukuvaksi, huolehdi, että noudatat siinä sovittuja saldokertymien enimmäismääriä. Jos plustuntien enimmäismääräksi on sovittu esimerkiksi 60 tuntia, on sinun huolehdittava siitä, että tämä enimmäismäärää ei ole ylittynyt sovitun seurantajakson lopussa.

Jos saldotuntisi on seurantajakson loppupuolella täynnä ja työtilanteesi edellyttäisi työpäivän pidentämistä, keskustele esimiehesi kanssa työn jatkamisesta ylityönä.

Jos olet tekemässä sopimusta joustotyöajasta

Huolehdi, että sopimus tehdään kirjallisesti. Joustotyön tarkoitus ei ole, että se lisäisi työaikaa, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa työajan vapaampi sijoittelu tasoittumisjakson aikana. Joustotyön osaltakin on säädetty keskimääräisen työajan enimmäismäärästä. Huolehdi siis itse, että työaikasi ei ylitä keskimäärin 40 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Huolehdi myös siitä, että toimitat työnantajalle palkanmaksukausittain luettelon tehdyistä säännöllisen työajan tunneista siten kuin olette sopineet. Työaikatiedoista tulee ilmetä viikoittainen työaika ja viikkolevon toteutuminen.

Tehtyjen työtuntien määrä

Jotta pystyt tarkistamaan, onko palkkasi laskettu oikein tehdyiltä työtunneilta, on hyvä, että pidät itse kirjaa ainakin tehdyistä ylityötunneista.

Siirrot työaikapankkiin

Ennen kuin annat suostumuksen työaikapankkiin tehtävään siirtoon, tarkasta työpaikalla noudatettavan työaikapankin käyttöönottoa koskevasta sopimuksesta, mitä työaikapankin käytöstä on sovittu. Jos työaikapankista on sovittu työehtosopimuksen perusteella, tarkasta työaikapankkia koskevat tiedot työehtosopimuksesta.

Työntekijällä on oikeus saada itseään koskevat työaikakirjanpidon tiedot

Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta kirjallinen selvitys työntekijää itseään koskevista tiedoista työvuoroluettelossa ja työaikakirjanpidossa. 

Jos tarvitset näitä tietoja voit pyynnön esittämiseen käyttää apuna lomaketta Asiakirjapyyntö työnantajalle.

Jos et pyynnöstäsi huolimatta et saa näitä tietoja, ota yhteyttä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työsuojelutarkastaja voi suostumuksellasi ryhtyä valvontatoimiin tietojen saamiseksi.

Työaika 2020 - Työnantajalle

 

Ohjeita työnantajalle

Työvuoroluettelon laatiminen ja tiedoksi saattaminen

Työnantajan on huolehdittava työvuoroluettelon laatimisesta ja tiedoksisaattamisesta ajoissa. Työvuoroluettelon laadinnassa työnantajan on huomioitava noudattamansa työehtosopimuksen määräykset. Työvuoroluettelolla on suuri merkitys työssä, jossa työpäivät ja työajat vaihtelevat. Työntekijälle on tärkeää saada tietää etukäteen työajoistaan, jotta hän pystyy suunnittelemaan omaa ajankäyttöään.

Lähtökohtana on, että työntekijä voi luottaa siihen, että hänen tiedoksi saamaansa työvuoroluetteloa noudatetaan muuttumattomana. Näin ollen jo tietoon saatettua työvuoroluetteloa voidaan pääsääntöisesti muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Työajan sijoittelu joustotyöajassa 

Vaikka lähtökohtana on, että työtä tehdään vain arkipäivisin, voidaan joustotyöajassa sovittaessa teettää myös sunnuntaityötä. Korvaus määräytyy sen mukaan, onko työntekijällä itsellään mahdollisuus päättää vapaasti työajan sijoittelusta sunnuntaille. Jos työntekijä itse valitsee tekevänsä työtä sunnuntaina eikä arkipäivänä, maksetaan sunnuntaina tehdystä työstä normaali palkka. Jos työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, tulee siitä aina maksaa sunnuntaityökorvaus.

Siirrot työaikapankkiin

Työnantajan on huolehdittava siitä, että siirrot työaikapankkiin tehdään työntekijän suostumuksella. Työntekijä voi antaa suostumuksensa erikseen jokaisen siirron osalta tai lyhyeksi määräajaksi.

Työaikakirjanpidon pitäminen oikein

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työaikakirjanpitoa pidetään oikein. Oikein pidetyllä työaikakirjanpidolla on ratkaiseva merkitys, jos jälkeenpäin joudutaan selvittämään työnantajan ja työntekijän välisiä erimielisyyksiä tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista.

Joustotyöajassa työntekijän tehtävä on toimittaa työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo säännöllisen työajan tunneista siten kuin olette sopineet. Työaikatiedoista tule ilmetä viikoittaisen työajan määrä ja viikkolevon toteutuminen. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työntekijä toimittaa kyseiset tiedot, koska näiden tietojen pohjalta työnantajan velvollisuus on pitää työaikakirjanpitoa.

Työaikapankkia käytettäessä työaikakirjanpidosta pitää käydä ilmi työntekijäkohtaisesti työaikapankkiin säästetyt erät ja tiedot näiden erien pitämisestä vapaana.

Jos työnantaja on laiminlyönyt työaikakirjanpidon pitämisen tai pitää sitä väärin, tuomioistuin yleensä luottaa niihin työntekijän selvityksiin ja muistiinpanoihin, jotka työntekijä esittää esimerkiksi ylityökorvausta koskevan suorituskanteensa perusteeksi.

Työntekijän oikeus saada itseään koskevat työaikakirjanpidon tiedot

Työnantajan tulee huomioida, että työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta kirjallinen selvitys työntekijää itseään koskevista tiedoista työvuoroluettelossa ja työaikakirjanpidossa.

Työaikakirjanpidon ja muiden työaika-asiakirjojen esittäminen

Työaikakirjanpito sekä säännöllisestä työajasta tehdyt kirjalliset sopimukset on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastajalle. Myös työpaikan luottamushenkilöllä tai työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen samat asiakirjat.

Työnantajan on työsuojelutarkastajan pyynnöstä toimitettava jäljennöksiä

  • työaikakirjanpidosta
  • työaikaa koskevista kirjallisista sopimuksista
  • työajan tasoittumissuunnitelmasta
  • työvuoroluettelosta.

Työaika 2020 - Oikeuden päätökset

 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2015:48) katsottiin palomiehen sijaisena työskennelleen työntekijän varallaoloaika työajaksi, kun tämän piti olla lähtövalmiudessa viiden minuutin kuluessa hälytyksestä.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2015:49) katsottiin, ettei sairaankuljettajien varallaoloaika ollut työaikaa, kun työntekijöiden piti olla ambulanssissa 15 minuutin kuluessa hälytyksestä.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 2002:36) puhelinkeskustelijan kotonaan tekemän työn katsottiin kuuluvan työaikalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla lain soveltamisalaan, kun työnantaja oli määrännyt työajan järjestelyistä ja valvonut työajan noudattamista.

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:1995:19) mukaan työntekijällä ei ollut oikeutta lisätyö- ja ylityökorvauksiin.

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO: 1990:127) mukaan mainostoimiston palveluksessa olleella mainonnansuunnittelijalla oli alalla vallinneesta käytännöstä riippumatta oikeus kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain mukaisiin lisä- ja ylityökorvauksiin.

Korkeimman oikeuden ratkaisun  (KKO:2007:50) mukaan työnantajan ja työntekijän työsuhteen aikana tekemään kirjalliseen työsopimukseen ottama ehto, jonka mukaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osapuolilla ei ollut toisiaan kohtaan sopimuksen allekirjoittamista edeltävään aikaan kohdistuvia työsuhteesta johtuvia vaatimuksia, todettiin työaikalain 39 §:n 1 momentin nojalla mitättömäksi siltä osin, kuin sillä vähennettiin työntekijälle työaikalain mukaan kuuluvia korvauksia.

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:1986-II-24) mukaan työntekijä katsottiin asianomistajaksi, eikä virallisella syyttäjällä ollut syyteoikeutta työaikalain 11 §:n rikkomisesta, kun asianomistaja ei ollut ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi eikä itse vaatinut siitä rangaistusta.

Työaika 2020 - Sanasto

Sanasto

Työvuoroluettelo Työnantajan kirjallisesti laatima luettelo, josta on käytävä ilmi jokaisen työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaika sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat.
Liukuva työaika Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestelyä, jossa työntekijällä on sovituissa rajoissa oikeus itse päättää työhön saapumisen ja sieltä lähtemisen ajankohdista.
Liukumasaldo Liukuvan työajan käytöstä sopimisen yhteydessä sovitut plus- ja miinustuntien kertymäsaldot
Lisätyö Työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja sovitun työajan lisäksi ja joka ei ylitä laissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lakisääteistä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua työsopimukseen tai työehtosopimukseen.
Ylityö Työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehty työ, joka ylittää työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismäärän. Ylityö voi olla joko vuorokautista tai viikoittaista. Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa säädetyn viikkojaksojen säännöllisen työajan enimmäismäärät.