Yleistä aiheesta

Haitallisen fyysisen kuormituksen seurauksia voivat olla

  • lihasten ja muiden kehon rakenteiden vauriot, jotka vaikuttavat tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymiseen
  • sairauspoissaolot ja niistä johtuvat vaikutukset, kuten sijaisen palkkaaminen ja kouluttaminen
  • laatupoikkeamat ja tuotannon häiriöt
  • työn sujumattomuus ja tehottomuus.

Haitallista fyysistä kuormitusta ja sen seurauksia pystytään vähentämään, kun työnantaja

  • arvioi työn fyysisen kuormituksen aiheuttamat riskit
  • suunnittelee työn ja työpisteen sekä valitsee työvälineet siten, että ottaa huomioon ihmisen ominaisuuksista johtuvat rajoitukset ja yleiset mitoitussäännöt
  • opastaa työntekijät turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin ja valvoo niiden noudattamista.

Työnantaja saa tukea työn fyysisen kuormituksen tunnistamiseen, terveysriskien arvioimiseen sekä kuormittumisen vähentämiseen työterveyshuollosta.

Työsuojeluviranomaisen tehtävä on valvoa, että työnantaja on ryhtynyt toimiin haitallisen fyysinen kuormituksen aiheuttaman terveysvaaran vähentämiseksi.

 

Ohjeita työntekijälle

Työntekijänä voit omalla toiminnallasi vaikuttaa paljon siihen, että työn fyysinen kuormitus ei aiheuta vaaraa terveydellesi ja että jaksat työssäsi paremmin ja pidempään. Työturvallisuuslain mukaan oma panoksesi kuormituksen vähentämiseksi on myös velvollisuutesi.

Ota rohkeasti esille epäkohdat

Jos huomaat työpaikalla tehtäviä, jotka kuormittavat kehoasi, ja esimerkiksi selkä, hartiat tai käsivarret kipeytyvät, ota asia rohkeasti esille esimiehesi ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Jos sinulla on ehdotus, miten työtehtävä voidaan tehdä kevyemmin tai millaisia apuvälineitä tarvitaan, kerro myös siitä. Ota nämä asiat esille silloinkin, kun työpaikallasi selvitetään työn haitta- ja vaaratekijöitä tai työterveyshuolto on tulossa tekemään työpaikkaselvitystä työoloista.

Sinulla on aina oikeus saada työnantajalta vastaus, mihin toimiin asiassa aiotaan ryhtyä. Sinulla on oikeus olla yhteydessä myös työterveyshuoltoon ja pyytää selvitystä työkuormituksestasi.

Jos työnantaja ei pyynnöstäsi huolimatta ryhdy toimiin työkuormituksen vähentämiseksi ja jos et saa apua työterveyshuollostakaan, voit olla yhteydessä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.

Noudata saamiasi ohjeita

Sinulla on oikeus saada perehdytystä haitallisen fyysisen kuormituksen välttämiseksi ja ohjeita esimerkiksi siihen, miten tehdä työ hyvissä työasennoissa. Velvollisuutesi on osallistua perehdytykseen ja noudattaa työnantajan antamia ohjeita ja muutenkin olla huolellinen ja varovainen työtehtävissäsi.

Käytä koneita ja työvälineitä sekä työtä helpottavia apuvälineitä, esimerkiksi taakkojen siirroissa nokkakärryjä, saamiesi ohjeiden mukaisesti. Pidä omalta osaltasi yllä järjestystä ja siisteyttä työpaikalla, jotta siirtojen apuvälineiden käyttö on mahdollista. Jos työsi fyysinen kuormitus edellyttää henkilönsuojainten käyttöä, esimerkiksi polvisuojia polvillaan työskennellessä, käytä niitä.

Työnantajalla on velvollisuus jatkuvasti seurata, että työntekijät noudattavat annettuja ohjeita, ja puuttua esimerkiksi siihen, jos et tee nostoja turvallisesti.

Myös terveelliset elämäntavat vaikuttavat

Työhön liittyvien asioiden lisäksi voit suojautua haitallisen fyysisen kuormituksen aiheuttamilta seurauksilta noudattamalla terveellisiä elintapoja ja pitämällä huolta kunnostasi.

 

Ohjeita työnantajalle

Työnantajan velvollisuus on poistaa tai vähentää fyysisen työskentelyn aiheuttamaa haitallista kuormitusta ja huolehtia työntekijöiden terveyden säilymisestä työpaikalla.

Työnantajan tehtävänä on

  • tunnistaa fyysisen kuormituksen esiintyminen työpaikalla 
  • arvioida sen haitallisuus työntekijöiden terveyden ja jaksamisen kannalta
  • mahdollisuuksien mukaan poistaa työntekijöiden terveydelle aiheutuvat haitat tai vähentää niitä
  • seurata tehtyjen toimien vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen.

Käytännön toimet työpaikalla

Työn fyysinen kuormitus on työpaikalla työturvallisuuslain (2002/738) edellyttämällä tasolla, kun työnantaja on huolehtinut, että

  • työmenetelmiä ja työpaikan työolosuhteita muokataan keventämään fyysistä kuormitusta ja edistämään työn sujuvuutta  
  • työssä tarvittavat työvälineet ovat asianmukaiset
  • työpaikalle hankitaan tarvittavia apuvälineitä keventämään työn kuormitusta
  • työntekijät perehdytetään fyysisen työn oikeanlaiseen suorittamiseen
  • työntekijöiden fyysisen työn suorittamista ja sen mahdollisen haitallisen kuormituksen vaikutuksia seurataan työpaikalla
  • työpaikalla arvioidaan ja pohditaan jatkuvasti, miten haitallista fyysistä kuormitusta voidaan vähentää tai poistaa.

Luontevimmin fyysisen kuormituksen selvittäminen ja arviointi tapahtuu työpaikalla säännöllisesti (esim. vuosittain) päivitettävässä työn vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa.  Haitallisen fyysisen kuormituksen poistamiseksi tai vähentämiseksi suunnitelluille toimille laaditaan aikataulu ja kirjataan toimenpiteiden toteutuksen vastuut säännöllisesti päivitettävässä työsuojelun toimintaohjelmassa. Työsuojelun toimintaohjelmaan myös kirjataan toteutettujen toimien vaikutusten seuranta ja mahdolliset jatkotoimet.

Sekä vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa että työsuojelun toimintaohjelman laatimisessa kannattaa hyödyntää työterveyshuollon työpaikkaselvityksen raporttia ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.

 

Lainsäädäntö

Fyysistä kuormitusta ja ergonomiaa koskevat säännökset

Työturvallisuuslaki (738/2002)

  • 12 § työympäristön suunnittelu
  • 13 § työn suunnittelu
  • 24 § työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet
  • 25 § työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen
  • 26 § näyttöpäätetyö

Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993

Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä 1405/1993

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008

  • 2 § työvälineen valitseminen ja sijoittaminen
 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2010:70) kenkätehtaan jalkinetyöntekijän molempien ranteiden rannekanavaoireyhtymän katsottiin aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti työkuormituksesta.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2014:64) betonin piikkaustyötä tehneen työntekijän molempien ranteiden rannekanavaoireyhtymän katsottiin aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti työkuormituksesta.

 

Esimerkkitapaukset ja hyviä käytäntöjä

Työpisteen suunnittelu ergonomiseksi yhdessä työntekijöiden kanssa

Yrityksessä uusittiin remontin yhteydessä asiakkaiden vastaanottopiste. Vastaanotossa työskentelee yhteensä kahdeksan työntekijää, mutta yhtäaikaisesti kolme työntekijää. Työvuoron pituus vastaanotossa vaihtelee neljästä kahdeksaan tuntiin. Työntekijät osallistuivat itse uuden vastaanottopisteen suunnitteluun. He pitivät tärkeänä, että työpisteessä pystyy työskentelemään samanaikaisesti sekä istuen että seisten.

Remontin jälkeen vastaanoton asiakkaille tarkoitettu vastaanottotiski on mahdollista muokata kunkin työntekijän itsensä toivoman työasennon mukaan. Samanaikaisesti yksi työntekijä voi istua tavallisella toimistotuolilla, yksi satulatuolilla ja yksi työskennellä seisten. Tämä on mahdollista, sillä vastaanottotiski koostuu juuri tähän tarkoitukseen suunnitelluista sähkökäyttöisistä kalusteista. Kukin työntekijä pystyy säätämään omaa työasentoaan myös työvuoron aikana aina halutessaan. Työntekijöiden työssä jaksaminen parantui ja niska-hartiavaivat ja sairaslomapäivien määrä vähentyivät.

Ergonomian tietopankit, joihin on koottu hyviä käytäntöjä ja ergonomiaratkaisuja eri toimialoilta (esteetön työpaikka, kaupan ala, keittiöala, kuljetusala, maatalous, ravintola-ala, siivousala, teollisuuden ala, terveydenhuolto, toimistot, toistotyö). Työterveyslaitos.

Ergonomiaa työelämän eri aloille (terveydenhuolto, laboratoriotyö, siivoustyö, elintarvikeala, kuljetusala, poliisin työ, päiväkotityö, toimisto- ja tietotyö, yhteys- ja palvelukeskustyö). Tutkimushankkeissa koottua alakohtaista ohjetietoa. Työterveyslaitos.

TULE työhön -toimintamalli, tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseen ja sairauksien hallintaan tähtäävä toimintamalli työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuoltojen käyttöön. Työterveyslaitos