Arviointi

Psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan osana työpaikan vaarojen arviointia.

Keskeinen väline työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnassa on kuormitustekijöiden järjestelmällinen  selvittäminen ja arviointi. Arvioinnin avulla työnantaja

  • tunnistaa ne työn kuormitustekijät, jotka aiheuttavat vaaraa työntekijöiden terveydelle
  • tunnistaa, millaisia toimia on tarpeen tehdä
  • päättää toimien tärkeysjärjestyksestä ja kiireellisyydestä.

Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamista ja arviointia koskevat samat periaatteet ja prosessit kuin työpaikan muitakin vaaratekijöiden arviointia.

Psykososiaaliset kuormitustekijät on ensin tunnistettava

Vaarojen arvioinnin ensimmäinen vaihe on, että työnantaja tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitustekijät riittävän kattavasti. Tavoitteena ei ole tunnistaa työssä kuormittuneita työntekijöitä vaan ne työn kuormitustekijät, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden terveyteen. Kuormitustekijät vaihtelevat erilaisissa töissä, ja siksi työnantajan on tunnistettava juuri kyseisen työpaikan ja eri tehtävien psykososiaaliset kuormitustekijät.

Kuormitustekijöiden tunnistamiseen löytyy erilaisia apuvälineitä, jotka ohjaavat arvioimaan tyypillisiä kuormitustekijöitä. Työnantaja voi tunnistaa kuormitustekijöitä myös esimerkiksi henkilöstökyselyiden avulla tai haastattelemalla työntekijöiden edustajia. Lisäksi tietoa työn kuormitustekijöistä voidaan kerätä asiakirjoista, kuten työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä, työaikakirjanpidosta tai kehityskeskusteluiden yhteenvedoista.

Työnantajan on arvioitava myös työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Työnantajan tulee ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia seikkoja:

  • työpäivien pituus
  • työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta
  • kokonaistyöaika
  • peräkkäisten työvuorojen toistuvuus
  • työvuorojen kiertosuunta
  • ylityöt ja niiden määrä
  • työn suorittamisajankohta
  • työaikojen ennakoitavuus
  • työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus
  • työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja työpäivien välillä.

Työnantajan on tarvittaessa tunnistettava kuormitustekijöitä osasto-, yksikkö- tai ammattiryhmittäin, jotta tunnistaminen on riittävän kattava. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse kerätä jokaisen työntekijän näkemystä, vaan tieto kerätään ryhmätasolla. Työntekijöiden tulee osallistua kuormitustekijöiden tunnistamiseen, koska he ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.

Riskin suuruus on arvioitava

Vaarojen arvioinnin toinen vaihe on arvioida, mitkä tunnistetuista psykososiaalisista kuormitustekijöistä vaikuttavat haitallisesti työntekijöiden terveyteen, minkälaista terveyshaittaa niistä voi aiheutua ja minkälaisella todennäköisyydellä terveyshaittaa syntyy. Arvioinnin perusteella työnantaja tunnistaa ne kuormitustekijät, jotka vaativat pikaisia toimia riskin vähentämiseksi, ja ne, joita ei tarvitse asettaa etusijalle. Arviointi voi myös osoittaa, että jo olemassa olevat järjestelyt ovat riittävät havaittujen kuormitustekijöiden hallitsemiseksi.

Kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi voi olla haastavaa, koska useimmille kuormitustekijöille on tyypillistä, että niiden mahdolliset terveyshaitat aiheutuvat pitkällä aikavälillä. Myös työntekijöiden kuormittumisen oireet voivat vaihdella suuresti yksilöittäin. Arvioinnissa kyse onkin yleisellä tasolla tehdystä riskin arvioinnista eli sen arvioimisesta, millaisella todennäköisyydellä tunnistetut kuormitustekijät aiheuttavat psyykkistä tai fyysistä haittaa työntekijöiden terveydelle.

Työterveyshuolto auttaa riskin arvioimisessa

Riskin suuruuden arvioimiseksi tunnistettuja kuormitustekijöitä tulee verrata työpaikan olemassa olevaan tietoon työntekijöiden terveydestä, muun muassa sairauspoissaolotietoihin ja työterveyshuollosta saatuihin tietoihin työntekijöiden työ- ja toimintakyvystä sekä yleiseen tietoon työn kuormitustekijöiden vaikutuksista terveyteen. Riskin suuruuden arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon henkilöstön yleiset henkilökohtaiset edellytykset, esimerkiksi ikärakenne.

Usein arvioinnin psykososiaalisten kuormitustekijöiden terveydellisestä merkityksestä toteuttaa työpaikan työterveyshuolto: arviointi edellyttää riittäviä tietoja työn kuormitustekijöiden vaikutuksista terveyteen.