Vähentäminen

Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia.

Vaarojen arvioinnin perusteella työnantajan tulee tehdä johtopäätöksiä siitä, millaisia toimia on tarpeen tehdä ja missä aikataulussa. Työnantajan tulee vähentää psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa.

Kaikki työpaikat ovat erilaisia, eikä pikaratkaisuja ole. Huolellisesti tehty psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi auttaa työnantajaa tunnistamaan ne työn kuormitustekijät, joihin toimet tulee kohdistaa.  Nyrkkisääntö on, että ensisijaisesti tulee puuttua niihin työn kuormitustekijöihin, jotka suurin osa työntekijöistä tunnistaa ja jotka aiheuttavat eniten haittaa työntekijöiden terveydelle.

Millaisilla keinoilla voi vähentää työkuormitusta? 

Työnantajan toimet voidaan jakaa sen mukaan, mihin ne kohdistuvat. Työnantajan voi

  1. poistaa tai vähentää haitallisia kuormitustekijöitä
  2. tarjota työntekijöille hallintakeinoja
  3. luoda tukikäytäntöjä haitallisesti kuormittuneille työntekijöille.

Näiden toimien yhdistelmällä työnantaja voi ehkäistä psykososiaalisten kuormitustekijöiden haitallista vaikutusta tehokkaasti. Lähtökohta on, että kuormitusta aiheuttavaa tekijää on tavalla tai toisella vähennettävä, jos kuormitustekijöiden aiheuttama vaara on merkittävä. Jos vaara on vähäinen, voi riittää, että työntekijöille tarjotaan hallintakeinoja ja että työpaikalla on toimivat käytännöt siltä varalta, että työntekijä kuormittuu haitallisesti.

Toimien tulee kohdistua ensisijaisesti syihin

Jos vaarojen arviointi osoittaa, että jostakin kuormitustekijästä aiheutuva terveysvaara (riski) on merkittävä, tulee toimien kohdistua ensisijaisesti syihin eli haitallista kuormitusta aiheuttavaan tekijään. Tällöin estetään se, että kuormitustekijästä aiheutuu vaaraa työntekijöille. Toimissa voi olla kyse henkilöstöresurssien varmistamisesta, työprosessien selkeyttämisestä, työn suunnittelusta ja mitoituksesta, esimiestyön kehittämisestä, tiedonkulkukanavien luomisesta ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien varmistamisesta.

Kuormitustekijä Esimerkkejä siitä, miten estetään, ettei kuormitustekijä aiheuta vaaraa työntekijöille
Liiallinen työn määrä
  • tehtävien uudelleenorganisointi tai -mitoitus
  • työnjaon tarkistaminen
  • työprosessien selkeyttäminen
  • tehtävien priorisointi
Esimiehen puutteellinen tuki
  • esimiesvastuiden määrittely
  • riittävät resurssit esimiestyöhön
  • esimieskoulutus
  • esimiestyön toimintamallien selkeyttäminen
  • työkalut esimiestyöhön
Vuorotyö
  • vuorotyön vähentäminen
  • työvuorojärjestelmän kehittäminen (esim. nopeasti eteenpäin kiertävään vuorojärjestelmään siirtyminen)
  • työvuorosuunnittelu
  • työaika-autonomiaan perustuva suunnittelukäytäntö

 

Työntekijöille keinoja hallita haitallisia kuormitustekijöitä

Työn kuormitustekijöille on tyypillistä, ettei niitä voida aina välttää tai poistaa, vaan ne kuuluvat työhön. Esimerkiksi asiakaspalvelutyössä haastavia asiakkaita ei voida kokonaan välttää ja kuljetustyö edellyttää jatkuvaa valppaana oloa. Työnantajan tulee kuitenkin tällöin antaa työntekijöille keinoja hallita haitallisia kuormitustekijöitä; tarvitaan esimerkiksi koulutusta, joustavia työaikoja, tauottamista, sosiaalisen tuen lisäämistä sekä työstä saadun palautteen tai muiden työn myönteisten piirteiden vahvistamista.

Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävästi opetusta ja ohjausta. Työntekijän on saatava

  • riittävät tiedot työpaikan psykososiaalisista kuormitustekijöistä – esimerkiksi vuorotyössä työnantajan tulee huolehtia, että työntekijä ymmärtää vuorotyön merkityksen terveydelle ja osaa ehkäistä vuorotyön terveyshaittoja
  • opetusta ja ohjausta turvallisiin työtapoihin haitallisen kuormittumisen välttämiseksi – esimerkiksi tietotyössä työntekijälle voi antaa ohjausta ajanhallintaan tai sellaisten työvälineiden käyttöön, joilla hallitaan sähköpostitulvaa tai muistikuormitusta
  • ohjausta siitä, miten työntekijät tarvittaessa ottavat kuormittumisensa puheeksi työpaikalla.

Tukikäytäntöjä haitallisesti kuormittuneille työntekijöille

Työpaikalla tulee myös varautua siihen, että työntekijä voi kuormittua työssään haitallisesti. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että haitallinen kuormittuminen havaitaan ajoissa ja työntekijä voi jatkaa työssään. Työnantajan pitää myös huolehtia siitä, että työterveyshuollon kanssa on sovittu toimintakäytännöistä työkyvyn ylläpitämiseen. Tällaisia toimintakäytäntöjä ovat muun muassa

  • työkyvyn varhaisen tuen toimintamallit
  • työhön paluun toimintakäytännöt
  • kuntoutuksen toimintakäytännöt.

Toimien riittävyyttä on seurattava

Vaarojen arviointiprosessi on jatkuvaa toimintaa, johon kuuluu kiinteästi se, että työnantaja seuraa, ovatko toteutetut toimet riittäviä. Seurannan avulla työnantaja saa tietoa siitä, onko työkuormitus vähentynyt ja onko tarvetta lisätoimille.

Työnantajan velvollisuus on myös huomioida muuttuvat työolosuhteet. Työn kuormitustekijöitä koskeva selvitys ja arviointi tulee päivittää, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti.