Yötyö

Yötyö saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle

Työaikalaissa yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä.  Vuoro- ja jaksotyössä yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainittuun aikaan.

Yötyö on sallittua tietyissä töissä tai tilanteissa. Määräykset työajan sijoittamisesta työehtosopimuksissa voivat rajoittaa tai laajentaa tilanteita, joissa yötyötä voidaan teettää. Nuorilla (alle 18-vuotiailta) työntekijöillä yötyö on pääosin kielletty.

Yötyön haitat tunnistetaan osana vaarojen arviointia

Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Yötyöhön liittyy yleensä pitkäkestoista valvomista, ja vuorokausirytmi voi häiriintyä. Pitkät yövuorot saattavat lisätä väsymystä ja heikentää työturvallisuutta.

Yksilölliset erot yötyöhön sopeutumisessa voivat olla suuria. Kuormittumisen suuruuteen vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa perhesuhteet ja työmatkaan käytettävä aika.

Yötyöhön liittyvät haitat on huomioitava työnantajan vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa.  Selvitettäviä asioita ovat muun muassa peräkkäisten yövuorojen määrä ja pituus sekä yövuorojen jälkeinen vapaajakso. Jos yötyötä ei voida kokonaan poistaa, tulee työnantajan arvioida yötyön vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

Työnantaja voi hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta yötyön vaaroja selvittäessään ja arvioidessaan. Yötyön terveyshaittojen selvittäminen kuuluu osaksi työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä.

Keinoja yötyön haittojen vähentämiseksi

Arvioinnin perusteella työnantajan tulee vähentää yötyön aiheuttamia terveyshaittoja. Työnantaja voi esimerkiksi vähentää yötyön määrää, rajoittaa yövuoron pituutta, vähentää peräkkäisiä yövuoroja ja huolehtia, että työntekijän on mahdollista palautua yötyöstä. Yötyön aiheuttamia terveyshaittoja voivat vähentää myös työntekijöiden opetus ja ohjaus esimerkiksi vireyden ylläpidossa, liikunnassa ja oikeanlaisessa ravinnossa.

Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtää hänet päivätyöhön, jos sillä torjutaan yötyöstä työntekijän terveydelle aiheutuva vaara. Tarve työtehtävien vaihtamiseen voi olla tilapäinen, esimerkiksi lääkehoidosta tai raskaudesta johtuva, tai pysyvä.

Työntekijän mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä tai -aikaa riippuu myös yrityksestä. Suuremmilla työpaikoilla on usein paremmat edellytykset vaihtoihin. Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta vaihtaa yötyötä päivätyöksi. Kun arvioidaan tarvetta vaihtaa työtehtäviä, on tarpeen käyttää apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

Yötyön terveysvaaraa on seurattava

Yötyö voi aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa.  Yötyötä tekeville on tehtävä terveystarkastukset työnantajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen määräajoin.  

Ruokailumahdollisuus yötyössä

Työnantajan on järjestettävä yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus ruokailuun, jos työajan pituus vaatii sitä ja ruokailun järjestäminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Työaikalain mukaan työntekijälle on annettava tunnin pituinen tauko, jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia. Tauko voidaan sopia lyhyemmäksikin, mutta sen on oltava vähintään puoli tuntia.

Tarve ruokailumahdollisuuden järjestämiseen voi olla muun muassa vuorotyössä, jossa tehdään yöllä normaalipituinen työvuoro. Kaikissa töissä ei ruokailumahdollisuuden järjestäminen ole tarpeen tai mahdollista, kuten esimerkiksi tilapäisissä ja yöaikana lyhyen aikaa tehtävissä töissä sekä liikkuvissa töissä.

Mahdollisuus ruokailuun on mahdollista järjestää työpaikan mukaan eri tavoin, esimerkiksi pienissä yksiköissä ruoat voidaan lämmittää mikroaaltouunissa. Työnantaja voi periä ateriasta kohtuullisen korvauksen. Korvausta pidetään kohtuullisena, kun se vastaa työpaikkaruokaloiden hintatasoa.
 

Lainsäädäntö

Työaikalaki (605/1996)

  • 26 § yötyö

Työturvallisuuslaki (738/2002)

  • 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi              
  • 30 § yötyö
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)
  • 7 § terveystarkastuksen tekeminen
  • 10 § neuvonnan ja ohjauksen sisältö

Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töistä (1485/2001)

  • 2 § erityinen sairastumisen vaara
  • 4 § terveystarkastus
  • 8 § esimerkkiluettelo erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)

  • 7 § työajan sijoittelu