Yleistä aiheesta

Asbesti rakennusmateriaalina

Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963–1979. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Suhtautuminen asbestiin on lainsäädännössä asteittain kiristynyt siten, että Suomessa ruiskutetun asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1977. Asbestipurkutyö tuli luvanvaraiseksi 1988 alkaen. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta.

Asbestipurkutyöluparekisteri

Asbestipurkutyötä saavat tehdä luonnolliset henkilöt kuten yksityinen henkilö tai elinkeinonharjoittaja sekä oikeushenkilöt kuten esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat ja julkisyhteisöt, jotka ovat saaneet siihen luvan.

Lupaviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue pitää lupa-asioiden käsittelemiseksi ja työsuojelun edistämiseksi sekä asianmukaista valvontaa varten asbestipurkutyöluvista rekisteriä.

Linkki Asbestipurkutyöluparekisteriin.

Asbestikartoitus

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Velvollisuus koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia.

Rakennuttajan ja päätoteuttajan tulee osana rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamaa turvallisuussuunnittelua ottaa eri rakennusvaiheissa huomioon muun ohessa pölyn torjunta, pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen, työhygieenisten mittausten menettelyt, purkutyöt ja eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen.

Korjaushankkeessa tulee selvittää, sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia. Selvityksen tulisi olla niin järjestelmällistä ja luotettavaa, että sen perusteella voidaan tehdä asianmukaiset johtopäätökset työn luonteesta.

Selvityksen lähtökohtana on yleensä tieto asbestipitoisten rakennusaineiden käytöstä rakentamisessa. Ellei tuotteen asbestipitoisuudesta voida mulla tavoin varmistua, tehdään asbestipitoisuuden arviointi laboratorioanalyysin perusteella. Jos selvityksen perusteella ei voida olla täysin varmoja siitä, onko purettavissa, työstettävissä tai poistettavissa rakenteissa asbestia, on työ tehtävä asbestipurkutyönä käyttäen osastointimenetelmää.

Asbestikartoituksessa on paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti ja selvitettävä asbestin laatu ja määrä. Paikallistamisella tarkoitetaan asbestin sijainnin selvittämistä ja merkitsemistä tila- ja rakennuspiirustuksiin sekä työselostuksiin mahdollisimman yksiselitteisesti esimerkiksi sanallisesti ja valokuvin.

Asbestilaadun määrittelyssä on krokidoliitti erotettava muusta asbestista. Lisäksi asbestikartoituksessa on selvitettävä asbestia sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa. Kartoituksesta on käytävä ilmi millä tavoin materiaalin asbestipitoisuus on todettu.

Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. Kartoittajan pätevyys voidaan osoittaa esim. rakennusterveysasiantuntijan, AHA-asiantuntijan koulutuksella tai muulla tavoin.

Asbestikartoitus dokumentoidaan. Asbestikartoitus tulee luovuttaa päätoteuttajalle, asbestipurkutyöhön ryhtyvälle työnantajalle tai itsenäiselle työnsuorittajalle, jotta tämä voi suunnitella ja toteuttaa työn turvallisesti. Käytännössä tämä pääsääntöisesti tapahtuu rakennustyössä siten, että rakennuttaja sisällyttää asbestikartoituksen rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittavaan turvallisuusasiakirjaan, josta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009).

Velvoite koskee myös työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan. Tällä varmistetaan, että asbestikartoitus tehdään myös sellaisissa asbestipurkutöissä esimerkiksi koneen purkutyöt, kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotyöt, jotka eivät ole varsinaista rakentamista.

Kirjallinen turvallisuussuunnitelma

Suunnittelun lähtökohtana on työturvallisuuslain 10 §:n 1 momentin tarkoittama työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät.

Rakennuttajan tai muun ohjaavan ja valvovan tahon tekemästä asbestikartoituksesta saadaan suunnittelun perustiedot, joihin asbestipurkutyötä tekevä työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja perustaa suunnitelmansa.

Asbestipurkutyötä varten on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma.

Turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot;

Altistuksen arviointi

  • purettava materiaali
  • purkumenetelmä (pölyävyys, koneet ja laitteet)
  • alipaineen seuranta

Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen

  • työkohteen kuvaus (piirros tai kirjallinen selvitys)
  • varoitusmerkinnät
  • ennakkoilmoituksen sijoitus työmaalla
  • normaalista poikkeavat työolosuhteet (esim. lämpöolosuhteet, telineet)

Henkilösuojainten valinta

  • käytettävät suojaimet

Työvälineiden käsittely

  • laitteiden työnaikainen huolto (käyttötuntimäärät, karkeasuodattimet)
  • asbestin leviämisen estäminen koneiden siirtojen aikana

Asbestijätteen käsittely

  • pakkausmateriaali
  • merkinnät
  • jätteen säilytys ja kuljetus
  • jätteen lopullinen sijoituspaikka

Purkutyöalueen puhtauden varmistaminen

  • mittauksen suorittaja, analysoija
  • asbestipurkutyön jälkeinen luovutusmenettely (vastuuhenkilöt)

Hätätilanteessa toimiminen

  • tapaturma
  • tekniset viat

Suunnitelman seuranta ja ajan tasalla pitäminen

  • vastuuhenkilö
  • tarvittavat päivitykset
  • suunnitelman käsittely työmaalla

Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille.

Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi yhteisellä rakennustyömaalla työmaan päätoteuttajalle. Päätoteuttajan on esitettävä suunnitelma rakennuttajalle.

Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on yhteisellä työpaikalla huolehdittava suunnitelman tiedoksiannosta työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen.

Asbestipurkutyön johto ja valvonta

Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja. Asbestipurkutyön työnjohtajan on jatkuvasti seurattava ja huolehdittava siitä, että asbestipurkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti. 

Asbestipurkutyön työnjohtajalla on oltava riittävät valtuudet tehdä tarvittaessa asbestipurkutyön turvallisen suorittamisen edellyttämiä päätöksiä.

Asbestipurkutyön työnjohtajalla on oltava suoritettuna asianomainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa, kuten muillakin asbestipurkuun osallistuvilla työntekijöillä.

Osastointia koskevat lisävaatimukset

Osastointi on alipaineistettava ja varustettava alipaineen seurantaan tarkoitetulla laitteella.

Alipaineen seurantaan on käytettävä laitetta, joka rekisteröi ja hälyttää työmaalle  paine-eron haitallisesta muutoksesta.

Paine-ero osastossa, ympäröiviin tiloihin nähden, on oltava vähintään 5 pascalia.

Krokidoliittipurkutyössä osaston paine-eron ympäröiviin tiloihin on oltava vähintään 10 pascalia.

Asbestialtistumisen seurantamittaukset

Hengityssuojainten tiiveyttä ja työntekijöiden henkilökohtaista asbestialtistumista on seurattava mittauksin. Altistumisen seurantamittaus on tehtävä jokaiselle työntekijälle vähintään kerran vuodessa.

Työntekijöiden henkilökohtaisen asbestialtistumisen seuranta on aloitettava mittauksin heti kun työntekijä aloittaa ensimmäistä kertaa asbestille altistavan työn.

Työntekijän asbestialtistumista on seurattava mittauksella altistumiseen vaikuttavien muutosten yhteydessä, esim. hengityssuojainten uusimisen tai niiden korjausten jälkeen.

Kun mittaustulokset osoittavat työntekijän hengitysilman kuitupitoisuuden ylittävän altistavan raja-arvon 0,01 kuitua / cm³, on altistumisen mahdollistavat puutteet korjattava heti ja ennen työntekijän käyttämistä asbestipurkutyössä. Korjausten suojausvaikutus on varmistettava aina uudella altistusmittauksella. Korjauksia ja mittauksia on jatkettava kunnes työntekijän altistuminen on estetty.

Vuokratyöntekijän osalta, käyttäjäyritys on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokratyöntekijän henkilökohtaisen asbestialtistumisen seuranta toteutuu samoin kuin muiden asbestipurkutyötä suorittavien työntekijöiden. Asbestipurkutyötä suorittavan työnantajan on huolehdittava, johtonsa ja valvontansa alaisessa työssä, käyttämänsä vuokratyöntekijän henkilökohtaisen asbestialtistumista seurannan toteutumisesta.

Työntekijän henkilökohtaista asbestialtistumista edustava mittaus hengityssuojaimen sisältä, on tehtävä tilassa, jossa tilan ilman asbestikuitupitoisuus ylittää 0,01 kuitua / cm³. Mittaukset voidaan suorittaa myös koneiden ja laitteiden pölyävään huoltoon ja puhdistukseen tarkoitetussa tilassa silloin, kun tilan asbestikuitupitoisuus ylittää 0,01 kuitua / cm³.

Työntekijän asbestialtistumista ja työilman kuitupitoisuutta on seurattava mittauksin, riippumatta suoritettavan asbestityön laadusta, esim. märkähiekkapuhallus. Mittaustuloksien analyysistä on aina laadittava lausunto. Lausunnossa on oltava myös mittaustulos työilman kuitupitoisuudesta. Lausunto on säilytettävä ja oltava tarkastettavissa vähintään 2 vuotta mittauksen suorittamisajankohdasta.

Mittausta ei voida suorittaa muilla aineilla kuin asbestikuiduilla.

Ilmankäsittelylaitteiden seurantamittaukset

Asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden on puhdistettava käsittelemänsä ilma eikä niissä saa olla vuotokohtia.

Työnantajan on seurattava asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden toimintakuntoa mittauksin.

Uuden ilmankäsittelylaitteen poistoilman puhtaus on varmistettava mittauksella heti ensimmäisessä asbestipurkutyökohteessa

Ilmankäsittelylaitetta vuokrattaessa työnantajan on varmistettava, että toimintakunnon varmistamiseksi tehtävä mittaus on suoritettu tai hänen on sovittava mittauksen suorittamisesta vuokraajan kanssa.

Poistoilman kuitupitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua / cm³. Poistoilman kuitupitoisuuden ylittäessä 0,01 kuitua / cm³, kone on huollettava / korjattava ja korjausten suojausvaikutus on varmistettava mittauksella. Korjauksia ja mittauksia on tehtävä kunnes poistoilman kuitupitoisuus ei ylitä 0,01 kuitua / cm³.

Ilmankäsittelylaitteet on yksilöitävä mittauksessa tunnistetiedoin. Mittauksen yhteydessä on seurattava myös työilman kuitupitoisuutta. Koneiden mittaus on tehtävä olosuhteessa jossa koneen läpi johdettavan ilman kuitupitoisuus on yli 0,01 kuitua / cm³.

Mittaustulokset on säilytettävä vähintään 2 vuotta koneen huoltotiedoissa.

Työvälineet on käytettävä huollossa ja puhdistuksessa riittävän usein työn suorittamisen aikana ja aina ennen uuteen purkutyökohteeseen siirtämistä. Ilmankäsittelykonetta ei saa siirtää suoraan asbestipurkutyömaalta toiselle asbestipurkutyömaalle. 

Koneen käyttötuntimäärää on seurattava ja suodattimet on vaihdettava vähintään valmistajan ohjeen mukaisesti, tarvittaessa useammin. Mittaukset, huollot, puhdistukset, suodattimien vaihdot ja käyttötuntimäärät on merkittävä konekohtaiseen huoltokirjaan.

Altistumisalueen puhtauden varmistaminen

Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen, purkutilan pinnat on siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Osaston puhtaus purkutyön jälkeen on varmistettava aggressiivisella ilmamittauksella, ennen osastoinnin purkamista. Tilassa ei saa olla päättämättömiä tai rikkinäisiä putkieristeitä tai pölyävässä muodossa olevia muita asbestimateriaaleja. Tilan ilman ja pintojen on oltava pölyttömiä.

Aggressiivisen ilmanäytteen kerääminen tehdään ilman huuhtelun jälkeen purkutilassa, jossa on alipaineistus päällä.

Ilmamittauksen tuloksen analyysiraportin tuloksen osoittaessa ettei tilan asbestikuitupitoisuus ylitä 0,01 kuitua / cm³, voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalla.

Kuitumäärän ylittäessä 0,01 kuitua / cm³, on tilat siivottava uudelleen ja tiloista on otettava uusi ilmamittaus.

Tilojen luovutuksesta on tehtävä asiakirja, johon on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto.

Mittauksen tekijältä edellytetään ammatillista osaamista näytteiden ottamiseen ja niiden arviointiin. Näytteiden ottoon, analysointiin ja arviointiin on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa

Purkutyön tilanneen rakennuttajan ja purkutyön suorittaneen työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä täytettävä luovutusasiakirjaan ne tiedot, jotka vaikuttavat tilan jatkokäyttäjän turvallisuuteen, esim. tiloihin jääneet asbestipitoiset materiaalit. Tiedot on annettava myös kohteen päätoteuttajalle ja muille työpaikalla toimiville. Rakennuttajan on kirjattava tiedot rakenteisiin jätetyistä asbestimateriaaleista myös tilan loppukäyttäjälle annettaviin käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeisiin.

Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa.

 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan (KKO:1998:88) työnantaja ei ollut tuottamuksesta riippumatta vastuussa työntekijälle aiheutuneesta vahingosta, kun selluloosatehtaalla rakennustyössä työskennellyt työntekijä oli vuosina 1960 - 1975 työssään altistunut asbestille, jonka seurauksena hänessä oli myöhemmin todettu asbestista johtuva sairaus.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:1990:71) asbestinpurkutyön teettäjät tuomittiin työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta rangaistukseen, koska  putkistojen purkamistyötä oli teetetty ilman asbestityöhön tarkoitettuja erityisiä suojeluvälineitä, vaikka putkistojen eristeissä oli todettu olevan vähäisessä määrin asbestia.