Terveystiedot

Tiedot, jotka paljastavat esimerkiksi työntekijän sairauden tai vamman, ovat henkilötietolaissa tarkoitetulla tavalla arkaluontoisia tietoja. Tällaisia terveydentilaa koskevia tietoja saa työpaikalla käsitellä vain työntekijän suostumuksella.

Työnantaja saa kerätä ja käsitellä työntekijän terveydestä vain työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia tietoja. Työntekijän suostumuksellakaan tietoja ei saa työpaikalla kerätä ja käsitellä lain vastaisesti.

Terveydentilaa koskevat tiedot ovat aina arkaluontoisia tietoja.

Työnantaja ei saa koota työntekijän sairaustiedoista rekisteriä. Rekisteriä saa pitää vain terveydenhuollon toimija, esimerkiksi työterveyshuolto.

Työterveyshuolto ei saa luovuttaa työnantajalle koontia työntekijän sairaustiedoista. Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle vain tiedon siitä, onko työntekijä tehtävään soveltuva, vai onko soveltuvuudelle rajoituksia.

Vain nimetyt henkilöt saavat käsitellä terveystietoja

Työntekijän terveystiedot eivät saa tulla työpaikalla muiden kuin niiden henkilöiden tietoon, jotka tarvitsevat tietoja omassa työssään. Työpaikalla on nimettävä henkilöt, jotka voivat työssään käsitellä toisten työntekijöiden terveystietoja. He eivät saa ilmaista tietoja muille työsuhteensa aikana eivätkä sen päättymisen jälkeenkään. Terveydentilaa koskevat tiedot on säilytettävä erillään muista tiedoista ja ne on hävitettävä sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita.​

Terveystietoja saa kuitenkin käsitellä työpaikalla siltä osin, kuin ne liittyvät työstä aiheutuvaan erityisen sairastumisen vaaraan. Jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle työhön, jossa on vastaava erityisen sairastumisen vaara, työterveyshuolto voi luovuttaa tähän liittyvät terveystiedot uudelle työterveyshuollolle.

Tiedot sairauspoissaoloista saa tallentaa

Työnantaja saa koota rekisteriin tiedon työntekijän sairauspoissaolojen ajankohdista esimerkiksi palkanmaksujärjestelmää varten. Työnantaja ei kuitenkaan saa tallentaa rekisteriin sairauslomien lääkärintodistuksiin kirjattuja syydiagnooseja.

Työnantaja saa myös antaa työterveyshuoltoon työntekijältä saamansa lääkärintodistuksen, ellei työntekijä kiellä luovuttamasta sitä. Työnantaja saa joka tapauksessa antaa työterveyshuoltoon tiedon työntekijän sairauslomien ajankohdista ja kestoista.

Terveystietojen käsittely työterveyshuollon kolmikantaneuvottelussa

Työnantajalla on oikeus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioon, jos työnantajalla on perustellusti syy olettaa, että terveydentilan aleneminen haittaa työntekijän työkykyä. Yhteistyöstä varhaisen tuen antamiseksi voidaan sopia työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai työpaikalle laaditussa varhaisen tuen mallissa.

Käytännöt työkyvyn tukemiseksi sovitaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.

Varhaisen tuen kolmikantaneuvotteluun osallistuu yleensä sairastunut työntekijä, työnantajan edustaja (esim. esimies) ja työterveyslääkäri tai hoitaja.

Työterveyshuolto ei saa kertoa työntekijän sairaudesta neuvotteluun osallistuvalle esimiehelle eikä muutoinkaan työnantajalle. Työterveyshuolto voi kertoa esimerkiksi yleisellä lääketieteellisellä tasolla sairauden vaikutuksesta työkykyyn.

Jos sairauslomatodistuksessa edellytetään diagnoosia, työnantajalla on jo tieto siitä, mikä sairaus alentaa työkykyä. Halutessaan työntekijä voi itse kertoa lisää sairaudestaan.

Usein työntekijä sopii etukäteen työterveyshuollon kanssa, mitä sairaudesta kerrotaan neuvottelun aikana työnantajalle. Kolmikantakeskustelussa tavoite on sopia työntekijän senhetkiseen työkykyyn sopivasta työtehtävästä. Työterveyshuolto voi asiantuntemuksellaan arvioida työtehtävien mukauttamisen keston ja määrittää seurantapalaverin ajankohdan.