Lisä- ja ylityöt

Mitä on lisätyö?

Lisätyössä työtä tehdään työntekijän sovitun säännöllisen työajan lisäksi, mutta työ ei ylitä työaikalaissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lisätyö tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.

Esimerkki:

- Työntekijän sovittu säännöllinen vuorokautinen työaika on kuusi tuntia.

- Hän tekee kahdeksan tunnin työpäivän.

- Lisätyötä on sovitun työajan ja tehdyn työajan erotus eli kaksi tuntia.

Korvaus lisätyöstä

Työaikalain mukaan lisätyöstä on maksettava vähintään sama palkka kuin säännölliseltä työajalta. Maksettava korvaus on myös mahdollista vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaaseen joko kokonaan tai osittain.

Jos korvaus annetaan vapaana, se on annettava työntekijän säännöllisenä työaikana ja kuuden kuukauden kuluessa lisätyön tekemisestä, ellei työntekijän ja työnantajan kesken sovita toisin.

Lisätyön korvaamisesta on laista poikkeavia määräyksiä useissa työehtosopimuksissa.

Mitä on ylityö?

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä.

Ylityön teettäminen edellyttää aina myös työntekijän suostumuksen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa vain erikseen jokaista kertaa varten. Näin ollen työntekijältä ei voi edellyttää ylityötä, eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen enimmäistyöajan. Viikoittaista ylityötä taas on työ, joka ylittää laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan, mutta ei ylitä vuorokautista säännöllistä enimmäistyöaikaa.

Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää kahden tai kolmen viikon jakson sovitun säännöllisen työajan. Jaksotyössä ylityön syntyminen voidaan siten selvittää vasta jakson päättyessä.

 

Esimerkki ylityön syntymisestä, kun säännöllinen työaika on yleisäännön mukaan kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

  Ma Ti Ke To Pe La Su Yht.
Sovittu työaika 8 8 8 8 8 - - 40
Toteutunut työaika 12 12 12 12 12 12 12 84
Vuorokautinen ylityö
(= toteutunut työaika miinus säännöllinen
vuorokautinen työaika eli 12-8=4)
4 4 4 4 4 4 4 28
Muu kuin vuorokautinen ylityö
 (= toteutunut työaika miinus vuorokautinen
 ylityö eli 84-28 =56)
              56
Vähennetään viikon säännöllinen työaika (= muu kuin vuorokautinen ylityö miinus säännöllinen viikkotyöaika eli 56-40=16)               -40
Jäljelle jäävä viikoittainen ylityö               =16

 

Ylityön muodostuminen liukuvassa työajassa

Vuorokautiseksi ylityöksi ei lasketa sitä, kun työntekijä pidentää omasta aloitteestaan työaikaansa liukuman puitteissa.

Työnantajan ja työntekijän on hyvä sopia täsmällisesti lisä- ja ylityön laskentaan liittyvistä periaatteista liukuvassa työajassa. Työaikalaki ei anna selvää vastausta siihen, mikä on oikea laskentatapa.

Työntekijälle voi syntyä ylityötä heti kiinteän työajan ylityksestä tai vuorokautisen liukumarajan ylittämisestä.

Kun liukumasaldon enimmäiskertymä on täynnä, työntekijä ei voi enää käyttää liukumia. Jollei muuta ole sovittu, paras laskentatapa näissä tilanteissa lienee seuraava: ylitys on ylityötä, jos työntekijä tekee työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan ylittäviä tunteja ja työnantajalla on tiedossa enimmäiskertymän täyttyminen.

Ylityöstä maksettavat korvaukset

Ylityöstä on maksettava korotettu palkka. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityökorvauksen vaihtamisesta myös kokonaan tai osaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Korvauksena annettavan vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksia koskevien korotusprosenttien mukaisesti. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.

Työehtosopimuksissa voi olla ylitöiden korvaamisesta määräyksiä, jotka poikkeavat laista. Työnantajan tulee ottaa huomioon nämä määräykset.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityökorvaus

Vuorokautisesta ylityöstä on kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksettava 50 prosentilla korotettu palkka ja niitä seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikottaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettua palkkaa.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö on korvattava erikseen, jos säännöllinen työaika määräytyy työaikalain yleissäännön mukaan.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö on korvattava erikseen myös, jos kyseessä on jompikumpi seuraavista tapauksista:

  • Säännöllisestä työajasta on sovittu työehtosopimuksella.
  • Säännöllisestä työajasta on sovittu työehtosopimukseen perustuvalla paikallisella sopimuksella työaikalain tarkoittamalla tavalla.

Samoin vuorokautinen ja viikoittainen ylityö on korvattava erikseen, jos kyseessä on jokin seuraavista tapauksista:

  • Säännöllisen työajan järjestely perustuu yleissitovaan työehtosopimukseen.
  • Säännöllisen työajan järjestely perustuu sen nojalla solmittuun paikalliseen sopimukseen.
  • Työnantaja ja työntekijä ovat tehneet työaikalain mukaisen paikallisen sopimuksen säännöllisestä työajasta tai liukuvasta työajasta.

Ylityökorvaukset jaksotyössä

Kun työ on jatkunut koko jakson ajan, ovat ylityöstä suoritettavat korvaukset

  • käytettäessä kahden viikon jaksoa: 12:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka
  • käytettäessä kolmen viikon jaksoa: 18:lta ensimmäiseltä tunnilta  50 prosentilla  ja seuraavilta 100 tunneilta prosentilla korotettu palkka.

Työaikalain pykälässä 22 on määritelty, miten ylityökorvaus lasketaan niissä tilanteissa, kun työnteko on keskeytynyt jaksoksi sovitun kahden tai kolmen viikon ajanjakson aikana.

Mitkä ovat ylityötuntien enimmäismäärät?

Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä tämän tarkastelujakson pituudesta. Kalenterivuoden aikana ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia.

Jos ylityön enimmäismäärä 250 tuntia alkaa täyttyä ja työnantajalla olisi tarve teettää vielä ylityötä, voidaan työpaikalla tehdä paikallinen sopimus lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

Sopimus lisäylityöstä voidaan tehdä työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Ellei luottamusmiestä ole valittu, sopimus voidaan tehdä työnantajan ja muun henkilöstön edustajan kesken.

Jos työpaikalla ei ole valittu henkilöstön edustajaa, sopimuksen lisätyöstä voi tehdä

  • työnantaja ja koko henkilöstö yhteisesti
  • työnantaja ja samaan henkilöstöryhmään kuuluvat kaikki työntekijät yhdessä, jos kaikki henkilöstöryhmään kuuluvat työntekijät suostuvat siihen.

Sopimus lisäylityön tekemisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Tällöin voidaan tarvittaessa todentaa, mitä henkilöstön osaa sopimus koskee ja mikä on sovitun lisäylityön määrä

Ylityökertymän seuranta

Ylityötä voidaan siis teettää kalenterivuodessa yhteensä enintään 330 tuntia. Lain mukaista 138 tunnin rajaa neljän kuukauden ajanjakson aikana ei kuitenkaan saa ylittää edes sopimuksella lisäylityöstä.

Ylitöiden enimmäismäärien ja tarkastelujakson rajoitukset edellyttävät, että työnantajalla on toimivat järjestelmät ylityökertymän ajantasaiseen seurantaan, niin että enimmäismääriä ei ylitetä.