Työnteko-oikeus varmistettava

Työnteko-oikeuden peruste pitää varmistaa ennen työsopimuksen tekemistä.

Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että sen palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus Suomessa. Varmistamisvelvollisuus koskee myös Suomessa toimivaa toimeksiantajaa (pääurakoitsijaa tai pääteettäjää) tilanteissa, joissa ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät urakointi- tai aliurakointityössä taikka vuokratyövoimana ja ovat ulkomaisen työnantajan työntekijöitä.

Työnteko-oikeus varmistetaan passista, muusta virallisesta matkustusasiakirjasta tai oleskelulupakortista. Palvelukseen tulevan työntekijän osalta työnteko-oikeuden peruste varmistetaan ennen työsopimuksen tekemistä.

Työnteko-oikeuden perusteet

Työntekijän työnteko-oikeus Suomessa voi perustua seuraaviin asioihin:

  • EU- tai ETA-maan kansalaisuus
  • työntekijän voimassaoleva oleskelulupa
  •  työntekijä ei ulkomaalaislain nojalla tarvitse oleskelulupaa.

Oleskeluluvan rajoitukset:

  • Jos oleskelulupa on määräaikainen, työnteko on luvallista vain tämän määräajan.
  • Jos oleskelulupa on toimialakohtainen, työnteko on luvallista vain lupaan kirjatulla toimialalla.
  • Jos oleskeslulupa on työnantajakohtainen, työnteko on luvallista vain kyseisen työnantajan palveluksessa.

Oleskelulupaan voi liittyä myös muita rajoituksia. Lisäksi onkin huomioitava ainakin seuraavat asiat:

  • Määräaikaisen luvan jatkohakemus on tehtävä ennen kuin voimassaoleva työntekoon oikeuttava oleskelulupa umpeutuu. Jos uutta lupaa haetaan määräajan umpeutumisen jälkeen, työnteko on luvatonta.
  • Työnantaja ei voi hakea työntekijän oleskelulupaa työntekijällensä.

Lisätietoa: Työskentely Suomessa. Maahanmuuttovirasto.

Milloin oleskelulupaa ei tarvita?

Ulkomaalaislaissa on säädetty erityisistä tilanteista, jolloin ulkomaalaisen henkilön työnteko Suomessa on sallittu ilman työntekijän oleskelulupaa. Tilanteet liittyvät yleensä esimerkiksi lyhytaikaisiin tiede-, kulttuuri- ja urheilutehtäviin sekä puutarha-alan töihin ja niissäkin työnteko-oikeus on aina varmistettava Maahanmuuttovirastosta.

Opiskelijoilla rajattu työnteko-oikeus

Opiskelijalla on oikeus tehdä opiskelijan oleskeluluvalla työtä, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä. Muuta työtä opiskelija voi tehdä keskimäärin 25 tuntia viikossa lukukauden aikana ja vapaasti silloin, kun oppilaitoksessa ei järjestetä opetusta.

Työharjoittelu tai yrityksen sisäinen siirto. Maahanmuuttovirasto.

Lyhytaikainen oleskelu Schengen-alueella

EU-neuvoston asetuksessa säädetään, minkä valtioiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia lyhytaikaiseen oleskeluun Schengen-alueella, johon Suomikin kuuluu. Vapaa oleskeluaika on lähtökohtaisesti 90 päivää ensimmäisestä maahantulosta laskien. Päivien laskemisessa on lokakuusta 2013 alkaen noudatettu seuraavaa periaatetta:

Lyhytaikaista oleskelua on

  • enintään 90 päivää kestävä oleskelu Schengen-alueella
  • 180 päivän tarkastelujakson aikana.

Laskettaessa huomioidaan jokaista oleskelupäivää edeltävä 180 päivän jakso. Sallittu enimmäisoleskelu voi kestää siis enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana.

Kun vapaa oleskeluaika on kulunut loppuun, ulkomaalainen on velvollinen hakemaan viisumia tai oleskelulupaa.

Lisätietoa:

Matkustusasiakirjat. Rajavartiolaitos.

Oleskeluajan laskentakaavio. Rajavartiolaitos.

Migration and Home Affairs. Lisätietoa lyhyen oleskeluajan laskennasta sekä erillinen oleskeluajan laskuri. EU-komission verkkopalvelu.