Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa.

Työsuojeluvaltuutettujen valintaan ja tehtäviin liittyvistä asioista säädetään niin kutsutussa valvontalaissa. Monen alan työehtosopimuksessa on sovittu tarkentavia linjauksia työsuojeluvaltuutetuista.

Työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Pienemmässäkin työpaikassa työntekijät voivat valita valtuutetut. Toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita omat valtuutettunsa.

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta

Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työnantajan pitää  käynnistää toimenpiteet työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi. Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus on kaksi vuotta, ellei ennen valintaa toisin sovita.

Työntekijät järjestävät vaalin, jolla työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut valitaan. Valtuutettu voidaan valita sopuvaalilla, jos menettelystä ja valittavista henkilöistä ollaan yksimielisiä. Työnantaja ei saa vaikeuttaa työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestämistä.

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu

  • perehtyminen työpaikan työsuojeluasioihin
  • osallistuminen työsuojelutarkastuksiin
  • toimiminen työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävien toimintatapojen lisäämiseksi edustamiensa työntekijöiden keskuudessa.

Mikäli työsuojeluvaltuutetulla on tilapäinen este hoitaa tehtäviään, voi varavaltuutettu hoitaa ne tehtävät, joita ei voida siirtää myöhemmäksi. Tällöin varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetysten korvauksiin sekä oikeus keskeyttää vaarallinen työ.

Jos työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa, varavaltuutetusta tulee työsuojeluvaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Oikeus saada tietoa ja koulutusta

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävän hoitamista varten. Tietojensaantioikeuteen sisältyy oikeus saada

  • nähtäväksi työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan kuuluu pitää tai joita työnantajalla on hallussaan
  • nähtäväksi työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai kuvaus itse järjestetystä työterveyshuollosta ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma
  • kopiot näistä asiakirjoista, mikäli se on tehtävän hoitamiseksi tarpeellista.

Työnantajan pitää huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää koulutusta. Koulutustarve ja koulutuksen järjestäminen on käsiteltävä kahden kuukauden kuluessa työsuojeluvaltuutettujen valinnasta.

Kouluttaminen tapahtuu työaikana, jollei esimerkiksi työehtosopimuksessa ole sovittu toisin. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojelu- ja työsuojeluvaravaltuutetuille.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työnantajan pitää vapauttaa työsuojeluvaltuutettu säännöllisistä tehtävistään kohtuulliseksi ajaksi, jonka valtuutettu tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Tehtävistä vapauttamisen voi estää vain tilapäisesti ja pätevällä syyllä.

Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle aidosti mahdollisuus hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Tämä on huomioitava töiden järjestelyssä. Valvontalaissa on yksityiskohtainen luettelo asioista, jotka otetaan huomioon valtuutetun tehtävän hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä.

Vähimmäissäännös edellyttää, että mikäli työpaikalla työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on suurimman haitan tai vaaran alaisena työskentelevää työntekijäryhmää edustava työsuojeluvaltuutettu vapautettava työtehtävistään vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana.

Ansionmenetys korvataan

Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle ansionmenetys, joka aiheutuu työaikana hoidetuista valtuutetun tehtävistä ja maksaa korvaus välttämättömistä työajan ulkopuolella hoidetuista valtuutetun tehtävistä.

Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetun käyttöön tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset tilat. Työsuojeluvaltuutettu saa käyttää työpaikan toimisto- ja viestivälineitä valtuutetun tehtäviensä hoitamiseen.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää vaarallinen työ

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä.

Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuu. Työnantajan tulee varmistaa, ettei vaaraa enää ole, ennen kuin toimintaa voidaan jatkaa.

Vahva irtisanomissuoja

Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla. Sen mukaan työsuojeluvaltuutettu voidaan työn vähenemisen, saneerausmenettelyn tai konkurssin perusteella irtisanoa ainoastaan, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä hänelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muihin tehtäviin. Henkilöön liittyvistä syistä työsuojeluvaltuutetun saa irtisanoa vain, jos työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden enemmistö antaa siihen suostumuksensa.