Työnantajan vastuu


Työturvallisuuslain lähtökohta on, että työpaikat edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä oma-aloitteisesti. Turvallisuutta on johdettava, ja tästä syystä laki edellyttää työnantajalta laajaa huolehtimisvastuuta työsuojelusta. Työnantaja siis vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta.

Työnantajan on työturvallisuuslain nojalla jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä ja tunnistettava työhön liittyvät vaarat. Työnantajan onkin oltava selvillä toimialalle ja työpaikalle ominaisista vaara- ja haittatekijöistä sekä niiden torjunnasta. Jos työnantajan asiantuntemus ei ole riittävä, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita.

Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin tapaturmien, terveysvaarojen ja muiden vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimien vaikutusta työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen ja ryhdyttävä tarvittaessa lisätoimiin.

Lisäksi työnantajan on perehdytettävä työntekijänsä työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusohjeisiin.

Työsuojelusta vastaavien oltava riittävän päteviä

Työnantaja voi jakaa työsuojeluvastuuta esimiehille. Työturvallisuuslaissa tästä käytetään ilmaisua työnantajan sijaisen asettaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajakseen hoitamaan tehtäviä, jotka on työturvallisuuslaissa säädetty työnantajan velvollisuudeksi.

Työnantajan sijaisen tehtävät on määriteltävä riittävän tarkasti. Tehtävämäärittelyssä on huomioitava ainakin työnantajan toimiala, toiminnan luonne ja työpaikan koko. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työsuojelusta työpaikalla vastaavilla henkilöillä on

  • tehtävässä tarvittava pätevyys
  • riittävä perehdytys tehtäviinsä
  • kokonaisuudessaan asianmukaiset edellytykset tehtävien hoitamiseen (esim. riittävät toimivaltuudet eli oikeus tehdä ratkaisuja ja päätöksiä).

Työturvallisuus huomioitava jo suunnittelussa

Työnantajan velvollisuudet työympäristön ja työn suunnitteluvaiheessa on määritelty työturvallisuuslaissa.
Työympäristöllä tarkoitetaan työpaikan rakenteita, työtiloja, työ- ja tuotantomenetelmiä ja työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä. Näiden pitää olla aiottuun tarkoitukseen soveltuvia ja mahdollistaa työsuojelulainsäädännön noudattaminen.

Työnantajan on jo suunnitteluvaiheessa huomioitava työympäristön vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Suunnittelussa on otettava tarvittaessa huomioon myös työntekijän henkilökohtaiset edellytykset (esim. terveydentila, ruumiinrakenne, paineensietokyky ja ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset).

Lisäksi työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava ennalta huomioon myös työntekijöiden yleiset fyysiset ja henkiset ominaisuudet. Esimerkiksi osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseksi työnantajalta voidaan yhdenvertaisuuslain nojalla edellyttää mukautustoimia.

Mikäli työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, on työnantajan asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran poistamiseksi tai vähentämiseksi. Nämä toimet voivat liittyä sekä työympäristön ja työn suunnitteluun että työn mitoitukseen.

Työnantajan kannattaa hyödyntää terveyshuollon asiantuntemusta työympäristön ja työn suunnittelussa.

Työsuojelusta vastaavat ylin johto, keskijohto ja työnjohto yhdessä

Pienillä työpaikoilla, joilla yrittäjä henkilökohtaisesti valvoo ja johtaa alaistensa työtä, vastuu työsuojelusta on yrittäjällä itsellään. Isommilla työpaikoilla vastuu kuuluu yleensä sille, jolla on käytännön päätäntävalta asiassa. Usein työnantaja jakaa työnjohtovaltaa ja siirtää myös vastuuta ja päätäntävaltaa esimieskunnalle. Esimieskunta voidaan jakaa kolmeen ryhmään: ylin johto, keskijohto ja työnjohto.

Ylin johto tarkoittaa toimitusjohtajaa ja suoraan hänen alaisuudessaan olevia johtajia. Ylimmän johdon tehtävänä työsuojelussa on esimerkiksi

  • antaa yleisiä työsuojeluun liittyviä määräyksiä
  • varmistaa valvontajärjestelmän ja työsuojelun toteutumisen aineelliset edellytykset.

Keskijohto tarkoittaa osastopäälliköitä tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. Keskijohdon tehtävänä työsuojelussa
on esimerkiksi

  • laatia työturvallisuusohjeita
  • huolehtia hankittavien laitteiden turvallisuudesta ja lainmukaisuudesta sekä valvoa niiden käyttöä
  • organisoida välitön työturvallisuusvalvonta
  • välittää työturvallisuustietoutta.

Työnjohto tarkoittaa niitä esimiehiä, jotka välittömästi valvovat ja johtavat työntekijöitä. Työnjohdolle kuuluvat yleensä vain ne tehtävät, jotka voi hoitaa sellainen esimies, joka päivittäin liikkuu työpaikoilla ja jakaa työtehtäviä. Työnjohdon työsuojelutehtävät jakautuvat valvottaviin asioihin ja alaisille opetettaviin asioihin. Työnjohdon tehtävänä työsuojelussa on esimerkiksi

  • valvoa työoloja
  • valvoa laitteita, työtapoja ja henkilöiden toimintaa
  • valvoa yleistä järjestystä
  • poistaa havaittuja vaarakohtia
  • suojata työntekijöitä vaaroilta (esim. henkilönsuojainten käytön valvonta)
  • opettaa alaisille turvallisia työtapoja ja valvoa niiden noudattamista
  • ohjata alaisia
  • huolehtia siitä, että työn tekevällä henkilöllä on riittävä koulutus ja osaaminen kyseisen työn tekemiseksi turvallisesti.

Työsuojeluvastuu yhteisellä työpaikalla

Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan sellaista työpaikkaa, jolla työskentelee samaan aikaan usean eri työnantajan työntekijöitä tai itsenäisiä työnsuorittajia. Työpaikalla on pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja, jonka velvollisuutena on

  • välittää muille työnantajille ja näiden työntekijöille sekä itsenäisille työnsuorittajille tiedot työpaikan vaara- ja haittatekijöistä, turvallisuusohjeista sekä palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimista ja niihin nimetyistä henkilöistä
  • yhteensovittaa työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toiminnot
  • järjestää työpaikan liikenne ja liikkuminen
  • huolehtia työpaikan yleisen turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä
  • huolehtia muusta työpaikan yleissuunnittelusta
  • huolehtia työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta.

Vastaavasti muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on tiedotettava pääasiallista määräysvaltaa käyttävälle työnantajalle sekä muille työnantajille niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa työpaikalla. Heidän on myös omalta osaltaan huolehdittava, että toiminta ei vaaranna muiden työpaikalla olevien terveyttä tai turvallisuutta. Tämän lisäksi jokaisen työnantajan on huolehdittava omista työntekijöistään työturvallisuuslain velvoitteiden mukaisesti.

Yhteistä työpaikkaa koskevat säädökset ovat työturvallisuuslain viidennessä luvussa. Rakennustyötä varten on säädetty erikseen yhteistä työpaikkaa koskevista toimintatavoista. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä yhteisellä työpaikalla säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta.

Työsuojeluvastuu teollisuus- tai liikehallissa

Joskus samassa teollisuus- tai liikehallissa tai vastaavassa yhtenäisessä tilassa voi työskennellä useampia työnantajia tai itsenäisiä työnsuorittajia, mutta ei yhtään pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa. Tällaisessa tilassa toimivilla työnantajilla ja itsenäisillä työnsuorittajilla on velvollisuus tiedottaa toisilleen havaitsemistaan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden poistamiseksi tähtäävistä toimista sekä tarvittavasta toimintojen yhteensovittamisesta.

Keskinäinen yhteistoiminta voi tuoda esiin esimerkiksi tarpeen laatia yhteiset liikennesäännöt taikka tarpeen sopia siitä, miten työntekijöihin kohdistuvaa väkivallan vaaraan torjutaan yhteisesti.

Yhteisten velvoitteiden lisäksi jokaisen työnantajan on huolehdittava omista työntekijöistään työturvallisuuslain velvoitteiden mukaisesti.