Yleistä aiheesta

Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille ja yrittäjille sekä omaa työtään tekeville henkilöille. Omaa työtä tekevillä henkilöillä tarkoitetaan esimerkiksi omalla toiminimellä toimivaa henkilöä.

Työterveyshuolto tukee työntekijän työkykyä koko työuran ajan.

Työnantaja, työpaikan henkilöstön edustaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työpaikan tarpeisiin perustuvan työterveyshuollon sisällön ja toimet. He myös seuraavat ja arvioivat työterveyshuollon toimivuutta ja toteutumista.

Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on

  • terveellinen ja turvallinen työympäristö
  • hyvin toimiva työyhteisö
  • työhön liittyvien sairauksien ehkäiseminen
  • työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.

Työsuojeluviranomainen valvoo tarkastuksin, että työnantaja on järjestänyt ja toteuttanut lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut.

 

Ohjeita työntekijälle

Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto, vaikka palveluksessa olisi vain yksi työntekijä. Sen sijaan sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat kuitenkin vastaanottokäynnit työhön liittyvän sairauden vuoksi.

Selvitä työnantajaltasi ainakin seuraavat työterveyshuoltoon liittyvät asiat:

  • paikka, jossa työterveyshuollon sopimus on nähtävillä
  • työpaikan toimintaperiaatteet työterveyshuollon käytössä (yhteyshenkilö, oma työterveyshoitaja ja -lääkäri, oma vastuusi työterveyshuoltoasioissa)
  • tieto siitä, voiko työterveyshuoltoa käyttää työajan ulkopuolella (esim. viikonloppuna)
  • työterveyshuoltosi laajuus (lakisääteinen vai laajempi sairaanhoidon sisältävä).

Työterveyshuolto seuraa ennalta terveydentilaasi riskityössä terveystarkastuksin

Työnantajalla on lain edellyttämä velvollisuus järjestää säännölliset terveystarkastukset työterveyshuollossa, jos työssäsi on säädöksissä määriteltyä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä (esim. melua, jauhopölyä tai liuottimia) tai muita terveydellisiä riskejä.

Kun ryhdyt tekemään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä, työterveyshuollossa tehdään sinulle työhöntulotarkastus. Siinä selvitetään, onko sinulla sellaista vikaa, vammaa, sairautta tai erityistä herkkyyttä, joka

  • saattaisi pahentua työssä
  • edellyttää erityistä suojautumista työhön liittyviltä vaaroilta ja haitoilta
  • estää sinua aloittamasta työtehtävää terveyttäsi vaarantamatta.

Määräajoin tehtävillä terveystarkastuksilla työterveyshuolto arvioi, oletko altistunut työssäsi terveysvaaralle ja suunnittelee, miten työkykyäsi tuetaan jatkossa.

Tarvittaessa terveydentilaasi ja työkykyäsi seurataan mittauksilla, testeillä tai laboratoriotutkimuksilla. Työterveyshuolto antaa sinulle ohjausta työsi terveysvaaroista ja oman terveytesi edistämisestä.

Terveystarkastukset terveysvaaran ilmetessä ja selvittämiseksi

Työterveyshuollon tulee tehdä terveystarkastus myös silloin, kun työstäsi epäillään aiheutuvan vaaraa terveydelle esimerkiksi yksipuolisen fyysisen kuormittumisen tai psykososiaalisen ylikuormittumisen vuoksi. Voit myös itse perustellusta syystä pyytää työterveyshuollosta terveystarkastusta, jossa selvitetään henkilökohtainen työkuormituksesi.

Terveystarkastuksilla voidaan lisäksi tukea päihdeongelman ehkäisemistä ja varhaista tunnistamista sekä hoidon tai tuen piiriin ohjaamista.

Olet velvollinen osallistumaan työnantajan perustellusti osoittamiin työterveyshuollon terveystarkastuksiin.

Työkykyneuvottelut työkyvyttömyyden pitkittyessä

Jos työkyvyttömyytesi pitkittyy, työnantajan on selvitettävä työterveyshuollon kanssa mahdollisuutesi jatkaa työssä. Lisäksi työterveyshuollon on arvioitava jäljellä oleva työkykysi. Sinulla voi olla mahdollisuus osa-aikaiseen sairauslomaan.

Työntekijänä sinun on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden (60 päivää) kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen haluat etuutta.
 

Ohjeita työnantajalle

Työnantajan järjestettävä ehkäisevä työterveyshuolto, josta saa Kela-korvausta

Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto.

Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon palvelut

  • terveyskeskusten työterveyshuollosta
  • kunnallisten liikelaitosten ja osakeyhtiöiden työterveyshuollosta
  • työnantajien yhteisiltä työterveyshuoltoasemilta (työterveysyhdistykset)
  • lääkärikeskusten työterveyshuollosta.

Työnantaja voi myös järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan.

Työnantajan on laadittava työterveyshuollon kanssa kirjallinen sopimus palveluista ja toimintasuunnitelma työterveyshuollon toteuttamiseksi. Työterveyshuoltotoiminnan perusta on työpaikkaselvitys, josta työterveyshuolto tekee kirjallisen raportin. Työpaikkaselvityksessä esille tulleet asiat otetaan huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä.

Toimiva työterveyshuolto on kaikkien etu.

Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset silloin kun

  • palvelut on tuottanut työterveyshuoltolaissa määritellyllä tavalla työterveyshuoltoon pätevöitynyt henkilöstö
  • työnantajalla on voimassa oleva työterveyshuoltosopimus
  • työterveyshuollon toimintasuunnitelma on ajan tasalla, ja suunnitellut toiminnat toteutuvat.

Riskialoilla ja terveysvaaran ilmetessä tehtävä terveystarkastuksia

Työnantajalla on lain edellyttämä velvollisuus järjestää työntekijöille säännölliset terveystarkastukset, jos työhön liittyy erityistä sairastumisen vaaraa tai muita terveydellisiä riskejä.

Työterveyshuollon tulee tehdä terveystarkastus myös silloin, kun työstä epäillään aiheutuvan vaaraa työntekijän terveydelle esimerkiksi yksipuolisen fyysisen kuormittumisen tai psykososiaalisen ylikuormittumisen vuoksi.

Työkyvyn vaarantuessa annettava varhaista tukea

Työnantajan on seurattava työntekijöidensä työkykyä ja työkyvyn vaarantuessa annettava varhaista tukea yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on palauttaa työntekijän työkyky ja ehkäistä työkyvyttömyys.

Työnantaja sopii varhaisen tuen toimintatavat yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Sairauspoissaolojen 30–60–90-sääntö työkyvyttömyyden pitkittyessä

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä.

Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden (60 päivää) kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan.

Jos työkyvyttömyys pitkittyy, on työnantajan arvioitava yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun kahden vuoden aikana on kertynyt 90 sairauspäivärahapäivää. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan.

Osa-aikainen sairauspoissaolo

Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysymistä ja oma-aloitteista paluuta kokoaikaiseen työhön. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava erikseen. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän, kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.

Työnantaja ja työterveyshuolto tekevät yhteistyössä kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä.

Neuvonta ja ohjaus työpaikan tukena

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ovat työterveyshuollon keskeistä ja lakisääteistä toimintaa. Toiminnan tavoitteena on lisätä työnantajan, työntekijöiden, työpaikan muiden toimijoiden tietoja ja taitoja, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta. Lisäksi tavoitteena on edistää työterveyttä tukevien asenteiden ja toimintatapojen omaksumista työpaikalla.

Vapaaehtoiset terveystarkastukset ja vapaaehtoinen sairaanhoito

Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen työpaikan henkilöstölle on työnantajalle vapaaehtoista.

Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöille myös työhöntulo- ja ikäkausiterveystarkastuksia työterveyshuollossa, vaikka työhön ei liity lainsäädännön tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa.

Työnantaja voi liittää myös sairaanhoitopalvelut osaksi työterveyshuoltoa. Työterveyteen painottunut sairaanhoito voi olla yleislääkäritasoista, tai siihen saattaa sisältyä terveydentilan selvittämiseen tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot. Sairaanhoito voi sisältää myös laboratorio- ja röntgentutkimuksia.

Työnantaja voi sopia työterveyshuollon palvelun tuottajan kanssa myös muusta terveydenhoidosta.

Sairaanhoitopalvelujen järjestämisessä työnantajan on pääsääntöisesti noudatettava yhdenvertaisuuden periaatetta, eli palvelujen on oltava samat kaikille työntekijöille.

Sairaanhoidon sisällyttäminen työterveyshuoltopalveluihin auttaa työnantajaa. Se

  • auttaa seuraamaan sairauspoissaoloja
  • helpottaa työkyvyn tukitoimien käynnistämistä mahdollisimman varhain
  • parantaa työterveyshuollon mahdollisuutta tukea työhön paluuta.

Tehokas ja työterveyteen painottunut sairaanhoito yhdessä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kanssa edistää henkilöstön hyvinvointia työpaikalla.

 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO 2009:52) mukaan laajennettu työterveyshuolto kaikille toimihenkilöille rikkoi tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun rakennustyöntekijöillä oli vain lakisääteinen työterveyshuolto. Sinänsä sallittu käytäntö sitouttaa henkilöstöä ei ollut hyväksyttävä peruste, koska kaikki toimihenkilöt eivät olleet avainhenkilöitä.

Sanasto

Psykososiaalinen kuormitus Työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.
Työpaikkaselvitys Työterveyshuollon edustajat tekevät työpaikalla selvityksen, kun toimintaa aloitetaan tai työolosuhteet muuttuvat. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto arvioi, miten työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat ja –haitat sekä kuormitustekijät vaikuttavat terveyteen ja työkykyyn. Se arvioi myös voimavarojen merkityksen työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksestä kirjallisen raportin.
Työterveysneuvottelu / työterveyshuollon verkostopalaveri / työterveyshuollon kolmikantaneuvottelu Neuvottelu, johon osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustajat. Sen tavoitteena on edistää työntekijän terveydentilaa ja työkykyä sekä auttaa jatkamaan työssä.