Yleistä aiheesta

Biologisille tekijöille altistutaan useissa työympäristöissä. Eniten niille altistutaan maataloudessa, puunjalostusteollisuudessa, energiatuotannossa, jätteenkäsittelyssä, metalli- ja elintarviketeollisuudessa sekä terveyden ja sairaanhoidon töissä ja laboratoriotyössä. Altistumista voi tapahtua hengitysteitse sekä suun tai ihon kautta.  Altistuminen saattaa aiheuttaa terveyshaittoja.

Biologiset tekijät on jaettu neljään vaaraluokkaan.

Biologiset tekijät jaetaan neljään vaaraluokkaan niiden vaarojen arviointia ja hallintaa varten. Vaaraluokan mukaisesti määräytyvät erilaiset valtioneuvoston päätöksen edellyttämät toimet, kuten torjuntakeinot, ennakkoilmoitukset ja terveystarkastuksen tarve. Lisäksi vaaraluokan mukaisesti määräytyy se, miten altistuvat työntekijät tulee luetteloida.

Keinot biologisten vaarojen vähentämiseksi

Jos toimintaan voi liittyä altistumista biologisille tekijöille, on työnantajan määritettävä työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto. Näin voidaan arvioida työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski ja päättää tarvittavista toimista.

Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan vältettävä haitallisen biologisen tekijän käyttöä ja korvattava se käyttöoloiltaan vaarattomalla tai terveydelle vähemmän vaarallisella tekijällä.

Työntekijöiden opetus ja ohjaus sekä erityistapauksista tiedottaminen

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat tietoa ja opastusta

  •  biologisten tekijöiden mahdollisista terveysvaaroista
  •  varotoimista altistumisen ehkäisemiseksi
  •  hygieniavaatimuksista
  •  suojainten ja suojavaatetuksen käytöstä
  •  toiminnasta vaaratilanteissa
  • vaaratilanteiden estämisestä.

Työnantajan on tehtävä kirjalliset ohjeet ja luotava menettelytavat biologisen tekijän käsittelyyn liittyvästä onnettomuus- tai vaaratilanteen tiedottamisesta. Lisäksi ohjeet on oltava  vaarallisimpaan ryhmään luokitellun (ryhmä IV) biologisen tekijän käsittelystä.

Altistuneiden työntekijöiden luettelo ja tehtävät ilmoitukset

Työnantajan on pidettävä luetteloa työntekijöistä, jotka altistuvat kahteen vaarallisimpaan ryhmään, III ja IV, luokitelluille biologisille tekijöille. Luetteloa on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta ja erikseen määritellyissä tapauksissa 40 vuotta.

Työsuojeluviranomaiselle on tehtävä ennakkoilmoitus, kun ensimmäistä kertaa käytetään ryhmään II, III tai IV luokiteltuja biologisia tekijöitä. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 päivää ennen työn aloittamista.

Lisäksi työnantajan on viipymättä ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle kaikista onnettomuuksista ja vaaratilanteista, jotka ovat voineet johtaa biologisen tekijän vapautumiseen ja jotka voisivat aiheuttaa vakavan tartunnan tai sairauden.

 

Ohjeita työntekijälle

Työpaikalla jokaisen henkilön pitää olla tietoinen työhön liittyvien biologisten tekijöiden vaaroista ja turvallisista työmenetelmistä.

Kun työpaikallasi on biologisia vaaratekijöitä, noudata työnantajan antamia ohjeita, neuvoja ja suojautumismenettelyjä. Jos olet epävarma tai et tiedä, kysy!

Muista ilmoittaa esimiehelle tai työsuojelusta vastuussa olevalle jokaisesta onnettomuus- tai vaaratilanteesta, johon liittyy biologisen tekijän käsittelyä.

Halutessasi sinulla on oikeus saada nähtäväksi itseäsi koskevat tiedot työnantajan pitämästä luettelosta työntekijöistä, jotka ovat altistuneet ryhmään III ja IV kuuluville biologisille tekijöille.

Biologisille tekijöille altistuvien työntekijöiden on päästävä säännöllisesti työterveyshuollon terveystarkastuksiin. Huolehdi itsekin, että pääset säännöllisesti näihin tarkastuksiin. Huolehdi työterveyshuollon kanssa myös siitä, että saat tarpeelliset rokotukset.

Jos olet raskaana ja työhösi liittyy kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka, joka vaarantaa terveytesi tai sikiön terveyden, on sinut pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin, jollei vaaratekijää voida poistaa. Jos muita tehtäviä ei järjesty, selvitä oikeutesi erityisäitiysvapaaseen.

 

Ohjeita työnantajalle

Biologisiin tekijöihin liittyy erityinen sairastumisen vaara, joten yhteistyö työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä esimerkiksi tarvittavien rokotteiden hankkimiseksi. Työnantajan on lisäksi huomioitava raskaana olevat työntekijät.

Työnantajan pitää poistaa biologinen vaaratekijä, jos se on mahdollista.

Työnantajan toimet työpaikoissa, joissa työntekijät voivat altistua biologisille tekijöille:

  • tunnista, altistuvatko työntekijät työssään biologisille tekijöille
  • tee vaaraluokitus tunnistetusta biologisesta vaaratekijästä
  • tee työsuojeluviranomaiselle ennakkoilmoitus, kun ensimmäistä kertaa käytetään ryhmään II, III tai IV ryhmään kuuluvia biologisia tekijöitä
  • tee vaarojen arviointi kaikesta toiminnasta, johon voi liittyä työntekijän altistuminen biologiselle tekijälle (säilytä arviointi ja perustelut)
  • suunnittele ja toteuta toimet vaarojen arvioinnissa todetun haitallisen biologisen tekijän korvaamiseksi tai vaarojen vähentämiseksi (huomioiden biologisten tekijöiden vaaraluokitus)
  • tiedota ja anna opetusta työntekijöille työn biologisista vaaroista ja turvallisesta työskentelystä
  • laadi ohjeet erityistapausten tiedottamisesta työntekijöille (menettelytavat vähintään onnettomuus- tai vaaratilanteesta sekä IV ryhmään kuuluvan biologisen tekijän käsittelystä)
  • tiedota työntekijöille sattuneista biologisiin tekijöihin liittyvistä onnettomuus- ja vaaratilanteista sekä niiden takia tehtävistä toimista
  • ilmoita työsuojeluviranomaiselle kaikista onnettomuuksista ja vaaratilanteista, jotka ovat voineet johtaa biologisen tekijän vapautumiseen ja jotka voisivat aiheuttaa vakavan tartunnan tai sairauden ihmisille
  • pidä luetteloa III ja IV ryhmään kuuluville biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä
  • pidä työterveyshuolto ajan tasalla ja huolehdi työntekijöiden terveystarkastuksista ja rokotuksista
  • perehdy valtioneuvoston päätökseen työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993).
Lisäksi työnantajan on viipymättä ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle kaikista onnettomuuksista ja vaaratilanteista, jotka ovat voineet johtaa biologisen tekijän vapautumiseen ja jotka voisivat aiheuttaa vakavan tartunnan tai sairauden.
 

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki (738/2002)

  • 40 § biologiset vaarat

Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010)

Ammattitautiasetus (1347/1988)

  • 2 § ja 3 § biologiset tekijät

Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

Työsopimuslaki (55/2001)

  • 2 luku 3 § raskaana olevan työntejän siirtäminen muihin tehtäviin

Sairausvakuutuslaki (1224/2004)

  • 9 luku 4 § erityisäityisraha

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004)

  • 1 luku 1 §  erityisäitiysrahan edellytykset ja erityisäitiysvapaaseen oikeuttavien tarttuvien tautien luettelo

Sairausvakuutusasetus (463/1963)

  • 2 luku 11a § erityisäitiysrahan edellytykset

Ammattitautiasetus (1347/1988)

  • 2 § ja 3 § biologiset tekijät (luettelo ammattitauteja aiheuttavista työssä esiintyvistä biologisista tekijöistä)

Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

  • biologisille tekijöille altistuvien työntekijöiden terveystarkastukset

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista ja tartuntatautien raskaudenaikaisesta seulonnasta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta (144/2014) (liitteessä biologiset tekijät, joita varten on saatavilla tehokas rokote).

Valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013)

Sanasto

Biologinen tekijä Mikro-organismi, myös geneettisesti muunneltu, soluviljelmä tai ihmisissä elävä loinen, joka voi aiheuttaa tulehduksen, allergian tai myrkkyvaikutuksen.
Mikro-organismi Solumainen tai muu kuin solumainen mikrobiologinen rakenne, joka kykenee lisääntymään tai siirtämään perimää.
Soluviljelmä Monisoluisista organismeista peräisin olevien solujen kasvattaminen elatusalustalla.