Lähetetty työntekijä - Työaika

Työaikalaissa määritellään säännöllisen työajan päivittäinen ja viikoittainen enimmäistyöaika sekä ylityö, työvuorojen väliset lepoajat ja työaikakirjanpitovelvoite. Työaikaa järjestettäessä voidaan sopia liukuvasta työajasta tai työajan tasoittumisesta tietyllä aikajaksolla, kunhan järjestelyissä noudatetaan työaikalakia ja alalla sovellettavaa työehtosopimusta.

Säännöllinen työaika

Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän työsopimuksen mukaista vuorokautista ja viikoittaista työaikaa. Työaikalain yleissäännön mukaan vuorokautinen säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia ja viikoittainen enintään 40 tuntia. Vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, jollei toisin sovita.

Työajasta on tärkeää sopia työsopimusta solmittaessa.

Yleissääntö ei estä sellaisia työaikajärjestelyjä, joissa työaika on lyhyempi kuin edellä mainitut ajat. Yleissääntö mahdollistaa työajan järjestämisen myös keskimääräisenä, jolloin työviikko voidaan järjestää kuusipäiväiseksi.

Keskimääräinen työaika

Työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi. Tätä työaikajärjestelyä käytettäessä viikoittainen työaika voidaan järjestää niin, että se tasoittuu keskimäärin enintään 40 viikkotyötuntiin 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Tasoittumisjakso voi olla lyhyempi.

Käytettäessä keskimääräistä työaikaa työajan käyttö on suunniteltava etukäteen ja tasoittumissuunnitelma on laadittava ennalta.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä päivittäinen ja viikoittainen työaika voivat olla työaikalain yleissääntöä pidempiä, mikäli alalla noudatettavassa yleissitovassa työehtosopimuksessa on näin sovittu.

Käytettäessä työaikalakiin tai työehtosopimukseen perustuvaa keskimääräistä työaikaa tai jaksotyöaikaa työnantajan on laadittava työajan tasoittumissuunnitelma. Siitä tulee selvitä vähintään tasoittumisjakson jokaisen viikon säännöllinen työaika.

Tasoittumissuunnitelma on laadittava etukäteen vähintään sille ajanjaksolle, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn tai sovittuun keskimäärään. Tasoittumissuunnitelman muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

Esimerkkejä keskimääräistä työaikaa koskevista työehtosopimusmääräyksistä:

Sopimusala Säännöllisen työn enimmäismäärä Tasoittumisjakson pituus
Vuorokautinen työaika Viikottainen työaika
Elintarviketeollisuuden toimihenkilöt

10 tuntia

50 tuntia

12 kuukautta

Energia-alan työntekijät

10 tuntia

50 tuntia

12 kuukautta

ICT-alan toimihenkilöt

12 tuntia

Ei säännelty

12 kuukautta

Kaupan alan työntekijät

10 tuntia (tai enemmän)

48 tuntia

26 viikkoa

Kiinteistöpalvelualan työntekijät

10 tuntia

Ei säännelty

26 viikkoa

Majoitus- ja ravitsemusalan työntekijät

10 tuntia

Ei säännelty

6 kuukautta

Rakennusalan työntekijät

10 tuntia

50 tuntia

6 kuukautta

Sähköasennusalan työntekijät

10 tuntia

50 tuntia

26 viikkoa

Teknologiateollisuuden työntekijät Ei säännelty Ei säännelty

12 kuukautta

Teknologiateollisuuden toimihenkilöt

12 tuntia

Ei säännelty

12 kuukautta

Lisätyö

Lisätyössä työtä tehdään työntekijän sovitun säännöllisen työajan lisäksi, mutta työ ei ylitä työaikalaissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lisätyö tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.

Ihmishahmoja ja seteli.

Esimerkki:

  • Työntekijän sovittu säännöllinen vuorokautinen työaika on kuusi tuntia.
  • Hän tekee kahdeksan tunnin työpäivän.
  • Lisätyötä on sovitun työajan ja tehdyn työajan erotus eli kaksi tuntia.

Ylityö

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä.

Ylityön teettäminen edellyttää aina myös työntekijän suostumuksen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa vain erikseen jokaista kertaa varten. Näin ollen työntekijältä ei voi edellyttää ylityötä, eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen enimmäistyöajan. Viikoittaista ylityötä taas on työ, joka ylittää laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan, mutta ei ylitä vuorokautista säännöllistä enimmäistyöaikaa.

Työajan suunnittelu ja seuranta

Työajan suunnittelussa ja seurannassa on tärkeää pitää selvillä työajan käsite ja se, että työaikakirjanpitoon merkitään vain todelliset tehdyt työtunnit, joiden on oltava selkeästi luettavissa. Työaika- ja palkkakirjanpito on pidettävä luotettavasti erillään toisistaan.

Työnantajan on annettava työntekijälle tieto tulevista työajoista laatimalla työpaikalle työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta on käytävä ilmi säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä päivittäisten taukojen ajankohdat ja se on annettava työaikalain mukaan tiedoksi vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työvuoroluettelo on lähtökohtaisesti laadittava samaksi ajaksi kuin työajan tasoittumissuunnitelma. Työvuoroluettelon laadinnassa on huomioitava se, että valtakunnallisessa työehtosopimuksessa voi olla työaikalaista poikkeavia määräyksiä. 

Työaikakirjanpidon pitämiseen on kaksi tapaa. Ensimmäisessä työaikakirjanpitoon merkitään säännöllisen työajan tunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korotusosat. Toinen tapa on merkitä työaikakirjanpitoon kaikki tehdyt työtunnit ja erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korotusosat. Jos työvuoroluetteloja ei säilytetä, pitää työaikakirjanpitoon merkitä myös työpäivän alkamis- ja päättymisaika sekä päivittäisten taukojen ajankohdat.

Työajan enimmäismäärä tasoittumisjakson aikana ja vuositasolla

Työntekijöiden työajan absoluuttisesta enimmäismäärästä on pakottava säännös työaikalaissa. Työntekijän työaika ei saa keskimäärin ylittää 48 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana. Tämä rajoittaa myös sitä, miten paljon töitä lähetetty työntekijä voi lähettämisen aikana tehdä. 

Enimmäistyöaikaa koskeva rajoitus koskee kaikkia työajan järjestämistapoja, kuten esimerkiksi liukuvaa työaikaa ja joustotyöaikaa. Enimmäistyöaikaan lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne sitten säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä tai olipa kyse hätätyöstä tai aloittamis- ja lopettamistyöstä. 

Työaika ei saa keskimäärin ylittää 48 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana.

Työajan enimmäismäärää tarkastellaan etukäteen määriteltyjen tasoittumisjaksojen ajalta työntekijöittäin. Tasoittumisjaksoja on tarkasteltava itsenäisinä ja toisistaan erillisinä ajanjaksoina. Työaikalaissa ei ole tarkemmin säädetty, mistä ajankohdasta lähtien tasoittumisjaksojen voidaan katsoa alkavan tai millä tavoin jaksojen alkamisesta ja jaksojen pituudesta voidaan valtakunnallisella työehtosopimuksella sopia.

Työaikalain 18 §:n perusteella lähtökohtana on se, että työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan kuitenkin sopia tasoittumisjakson pidentämisestä kuuteen kuukauteen ja teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voidaan edelleen pidentää enintään 12 kuukauteen. Työajan enimmäismäärää tarkastellaan vastaavasti tasoittumisjakson pituuden mukaan, joka siten voi vaihdella 4–12 kuukauden välillä.

Tasoittumisjaksojen alkamisajankohdasta voidaan sopia työnantajan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla eri toimialoilla. Työaikalain noudattamisen ja työajan seurannan kannalta lähtökohtana voidaan pitää sitä, että enimmäistyöajan seurantaa toteutetaan säännöllisinä neljän kuukauden jaksoina. Määräaikaisten työntekijöiden kohdalla seuranta tulee aloittaa työsuhteen alusta lukien eikä työaika alle 4 kuukautta kestävän työsuhteen aikanakaan saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa. 

Lähetettyjen työntekijöiden osalta on työsuojeluviranomaisen käsityksen mukaan noudatettava lyhytaikaisten lähettämisten osalta samaa lähtökohtaa kuin määräaikaisten työsuhteiden osalta. Enimmäismäärän seuranta alkaa siitä, kun lähetetty työntekijä aloittaa työt Suomessa eikä työaika saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa lähettämisen aikana. Työajan enimmäismäärää koskeva rajoitus rajoittaa näin lähetetyn työntekijän työaikaa myös silloin, kun lähettämisen kesto on lyhyempi kuin 4 kuukautta.

Laskennallisesti kokonaistyöaika lähettämisjakson aikana voi olla enimmillään 48 tuntia x työviikkojen lukumäärä. Jos lähettämisjaksolle osuu vuosilomia, ne pienentävät laskennassa huomioitavien työviikkojen lukumäärää.

Työaikalain mukaiset ylityöt

Työaikalain mukainen säännöllinen työaika
8 t/pv ja 40 t/vko

Ylityö
Säännöllisen työajan enimmäismäärän ylittävä työ.

Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ylittävä työ.

Viikoittainen ylityö
Ei vuorokautista säännöllistä enimmäistyöaikaa ylittävä, mutta viikoittaisen säännöllisen enimmäismäärän ylittävä työ.


Lisää aiheesta:
Tyosuojelu.fi: Työaika

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?