Yleistä aiheesta

Työaikalain tarkoittamalla säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän vuorokautista ja viikoittaista työaikaa. Vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, jollei toisin sovita.

Säännöllisestä työajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksissa. Työnantajan on siten tarkistettava, mitä työsuhteissa noudatettavassa työehtosopimuksessa on määrätty työajoista.

Jos työhön sisältyy kuljetusalan tehtäviä, työnantajan tulee käytettävästä työaikamuodosta päättäessään huomioida myös työaikalain säännökset moottoriajoneuvon kuljettajan työajasta sekä autonkuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskevat määräykset.

Jos työntekijöiden joukossa on alle 18-vuotiaita, työnantajan tulee huomioida nuorista työntekijöistä annetun lain säännökset enimmäistyöajasta ja työajan sijoittelusta.

Mitä luetaan työaikaan?

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä joutuu olemaan työpaikalla tekemättä kuitenkaan työtä, on työaikaa, kunhan työntekijä voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon.

Työajaksi luettavasta ajasta voi olla tarkentavia määräyksiä työehtosopimuksissa.

Työpaikka voi tarkoittaa varsinaisen tai pääasiallisen työntekopaikan lisäksi jotain muuta työskentelypaikkaa, johon työnantaja on määrännyt työntekijän työn tekemistä varten.

Mitä ei lueta työaikaan?

Työaikaan ei työaikalain pääsäännön mukaan lueta

  • päivittäisiä lepoaikoja, jos työntekijä saa niinä aikoina poistua vapaasti työpaikalta
  • matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä ole samalla pidettävä työsuorituksena.

Työneuvosto on ottanut lausunnoissaan kantaan esimerkiksi siihen, luetaanko koulutus, terveystarkastukset ja sosiaaliset tilaisuudet työaikaan. Se, mitä ei lueta työaikaan, tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä tehdään laatunsa vuoksi säännöllisesti mainittuina päivinä. Tällaista työtä on esimerkiksi ravintola-alalla ja kaupan alalla tehtävä työ. Työn teettäminen edellä mainittuina päivinä edellyttää myös, että siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.

Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava sunnuntaityökorvauksena 100 prosentilla korotettua palkkaa. Sunnuntaityökorvausta ei voi sisällyttää työntekijän peruspalkkaan. Sunnuntaityökorvausta ei myöskään voi vaihtaa palkalliseen vapaa-aikaan, ellei tästä ole sovittu työehtosopimuksessa.

 

Ohjeita työntekijälle

Liukuvan työajan saldot

Jos työaikasi on järjestetty liukuvaksi, huolehdi, että noudatat siinä sovittuja saldokertymien enimmäismääriä. Jos plustuntien enimmäismääräksi on sovittu esimerkiksi 40 tuntia, on sinun huolehdittava siitä, että tämä enimmäismäärää ei ylity. Lähtökohtaisesti työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan työntekijälle saldokertymän enimmäismäärien ylimenneitä tunteja.

Jos saldotuntisi on täynnä ja työtilanteesi edellyttäisi työpäivän pidentämistä, keskustele esimiehesi kanssa työn jatkamisesta ylityönä.

Tehtyjen työtuntien määrä

Jotta pystyt tarkistamaan, onko palkkasi laskettu oikein tehdyiltä työtunneilta, on hyvä, että pidät itse kirjaa ainakin tehdyistä ylityötunneista.

Työntekijällä on oikeus saada itseään koskevat työaikakirjanpidon tiedot

Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta kirjallinen selvitys työntekijää itseään koskevista tiedoista työvuoroluettelossa ja työaikakirjanpidossa. 

Jos tarvitset näitä tietoja voit pyynnön esittämiseen käyttää apuna lomaketta Asiakirjapyyntö työnantajalle.

Jos et pyynnöstäsi huolimatta et saa näitä tietoja, ota yhteyttä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työsuojelutarkastaja voi suostumuksellasi ryhtyä valvontatoimiin tietojen saamiseksi.

 

Ohjeita työnantajalle

Työvuoroluettelon laatiminen ja tiedoksi saattaminen

Työnantajan on huolehdittava työvuoroluettelon laatimisesta ja tiedoksisaattamisesta ajoissa. Työvuoroluettelon laadinnassa työnantajan on huomioitava noudattamansa työehtosopimuksen määräykset. Työvuoroluettelolla on suuri merkitys työssä, jossa työpäivät ja työajat vaihtelevat. Työntekijälle on tärkeää saada tietää etukäteen työajoistaan, jotta hän pystyy suunnittelemaan omaa ajankäyttöään.

Lähtökohtana on, että työntekijä voi luottaa siihen, että hänen tiedoksi saamaansa työvuoroluetteloa noudatetaan muuttumattomana. Näin ollen jo tietoon saatettua työvuoroluetteloa voidaan pääsääntöisesti muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Työaikakirjanpidon pitäminen oikein

Oikein pidetyllä työaikakirjanpidolla on ratkaiseva merkitys, jos jälkeenpäin joudutaan selvittämään työnantajan ja työntekijän välisiä erimielisyyksiä tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista.

Jos työnantaja on laiminlyönyt työaikakirjanpidon pitämisen tai pitää sitä väärin, tuomioistuin yleensä luottaa niihin työntekijän selvityksiin ja muistiinpanoihin, jotka työntekijä esittää esimerkiksi ylityökorvausta koskevan suorituskanteensa perusteeksi.

Työntekijän oikeus saada itseään koskevat työaikakirjanpidon tiedot

Työnantajan tulee huomioida, että työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta kirjallinen selvitys työntekijää itseään koskevista tiedoista työvuoroluettelossa ja työaikakirjanpidossa.

Työaikakirjanpidon ja muiden työaika-asiakirjojen esittäminen

Työaikakirjanpito sekä säännöllisestä työajasta ja lisäylityöstä tehdyt kirjalliset sopimukset on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastajalle. Myös työpaikan luottamushenkilöllä tai työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen samat asiakirjat.

Työnantajan on työsuojelutarkastajan pyynnöstä toimitettava jäljennöksiä

  • työaikakirjanpidosta
  • työaikaa ja lisäylityötä koskevista kirjallisista sopimuksista
  • työajan tasoittumisjärjestelmästä
  • työvuoroluettelosta.
 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 2002:36) puhelinkeskustelijan kotonaan tekemän työn katsottiin kuuluvan työaikalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla lain soveltamisalaan, kun työnantaja oli määrännyt työajan järjestelyistä ja valvonut työajan noudattamista.

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:1995:19) mukaan työntekijällä ei ollut oikeutta lisätyö- ja ylityökorvauksiin.

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO: 1990:127) mukaan mainostoimiston palveluksessa olleella mainonnansuunnittelijalla oli alalla vallinneesta käytännöstä riippumatta oikeus kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain mukaisiin lisä- ja ylityökorvauksiin.

Korkeimman oikeuden ratkaisun  (KKO:2007:50) mukaan työnantajan ja työntekijän työsuhteen aikana tekemään kirjalliseen työsopimukseen ottama ehto, jonka mukaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osapuolilla ei ollut toisiaan kohtaan sopimuksen allekirjoittamista edeltävään aikaan kohdistuvia työsuhteesta johtuvia vaatimuksia, todettiin työaikalain 39 §:n 1 momentin nojalla mitättömäksi siltä osin, kuin sillä vähennettiin työntekijälle työaikalain mukaan kuuluvia korvauksia.

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:1986-II-24) mukaan työntekijä katsottiin asianomistajaksi, eikä virallisella syyttäjällä ollut syyteoikeutta työaikalain 11 §:n rikkomisesta, kun asianomistaja ei ollut ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi eikä itse vaatinut siitä rangaistusta.

Sanasto

Työvuoroluettelo Työnantajan kirjallisesti laatima luettelo, josta on käytävä ilmi jokaisen työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaika sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat.
Liukuva työaika Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestelyä, jossa työntekijällä on sovituissa rajoissa oikeus itse päättää työhön saapumisen ja sieltä lähtemisen ajankohdista.
Liukumasaldo Liukuvan työajan käytöstä sopimisen yhteydessä sovitut plus- ja miinustuntien kertymäsaldot.
Lisätyö Työ, jota tehdään sovitun työajan lisäksi (työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella), mutta ylittämättä työaikalaissa säädettyä säännöllistä työaikaa.
Ylityö Työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehty työ joka ylittää työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismäärän. Ylityö voi olla joko vuorokautista tai viikoittaista. Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa säädetyn viikkojaksojen säännöllisen työajan enimmäismäärät.